Luonnon monimuotoisuuden tutkijat tekivät videosarjan koululaisille - tervetuloa ensi-iltaan 16.9.2019
Ensi-iltaesitys järjestetään maanantaina 16.9. klo 15-17 Suomen Elokuvasäätiön Kino-K-13 –teatterissa (Kanavakatu 12). Kutsumme tilaisuuteen tekijöitä, rahoittajia ja opettajia, sekä toimittajia. Ilmoittauduthan etukäteen viimeistään maanantaina 6.9.: https://forms.gle/m996rA8e7UBWF3yx9
Tarjolla on kymmenen lyhyen videon sarja ympäristönmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Jaksoissa kerrotaan muun muassa siitä, mitä monimuotoisuus on, ketä se hyödyttää, ketkä tutkivat monimuotoisuutta, mitä menetelmiä he käyttävät, mikä monimuotoisuutta uhkaa ja mitä me voimme näille uhille tehdä. Näitä yleisiä aiheita tarkastellaan muun muassa lantakuoriaisten ja mikrobien avulla.
Hankkeen takana on joukko suomalaisia ekologian tutkijoita, yhteistyössä nuorten tutkijatohtoreiden kanssa. Videoiden sisältö ideoitiin yhdessä opettajien kanssa ja näin löydettiin kohdeyleisölle sopiva muoto. Samalla pyrittiin ratkaisuun, josta olisi eniten hyötyä osana koulujen uutta opetussuunnitelmaa. Siinä opettajat voivat yhä enemmän itse valita sähköisiä sisältöjä opetukseen. Heillä on kuitenkin huutava pula laadukkaista – ja sopivan lyhyistä – opetusmateriaaleista.
– Tutkijoiden kanssa oli hauskaa toimia, sanoo videot tuottaneen Oneminstory-yhtiön toimitusjohtaja Antti Sipilä.
– Kuvasimme yhtä professoria sormet lehmänlannassa, toista syynäämässä pyytämäänsä perhosta, ja kaikki he osasivat liittää tutkimuskohteensa yhteisen ympäristömme tilaan ja laajempiin haasteisiin. Uskon vakaasti, että moni koululainen saa tästä kimmokkeen tutkia maailmaa laajemmin. Mitä tärkeintä, uskon sen avaavan heidän silmänsä sille miten maailmaa voi tutkia, ja miten me opimme uutta, hän toteaa.
Kestoltaan videot ovat kolmesta viiteen minuuttia. Sarja on rakennettu niin, että jokainen osa toimii sekä itsenäisesti että osana temaattista kaarta. Vaikka sarjassa korostetaan ongelmien vakavuutta ja laajuutta, annetaan videoissa myös ideoita siihen, mitä voimme asian korjaamiseksi tehdä.
– Urani antoisimpia hankkeitahan tämä oli, kertoo yksi hankkeen toteuttajista, professori Tomas Roslin. Tämä kohdeyleisö on se maailman tärkein, ja samalla kaikista haastavin. Miksi minä tutkisin ympäristön tulevaisuutta, ellen kertoakseni siitä tulevaisuuden sukupolvelle?
Rahoituksen myönsi Maj ja Tor Nesslingin Säätiö.
– Tämä on tiedeviestintää parhaimmillaan, sanoo säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola. Ketkä muut pystyisivät kertomaan tieteestä paremmin kuin tutkijat? He tuntevat parhaiten tutkimusaiheensa, siihen liittyvän keskustelun sekä miten uutta tietoa tuotetaan. Toivon, että tämä projekti inspiroi myös muita tutkijoita!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankeen koordinaattori Bess Hardwick, bess.hardwick@helsinki.fi, puh. 050 3112568
Hankkeen vetäjä professori Tomas Roslin, tomas.roslin@helsinki.fi, puh. 0405958098
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme