Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo juhlii kokoelmiensa 340-vuotissyntymäpäiviä 21.11.

Jaa

Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS juhlii luonnontieteellisten kansalliskokoelmien 340-vuotissyntymäpäiviä 21. marraskuuta. Yleisö pääsee juhlan kunniaksi maksutta Luonnontieteelliseen museoon isänpäivänä 11.11. ja kutsuvierasjuhla järjestetään 21.11. Juhlan myötä kerätään varoja sekä Luomuksen näyttelytoiminnan uudistamiseen että yli 13 miljoonan luontonäytteen digitoimiseksi. Ilmastonmuutoksen aikakaudella Luomuksen kokoelmien sisältämä tieto on tärkeämpää kuin koskaan. Tiedeyhteisö voi hyödyntää sitä tehokkaasti vain, jos se on digitaalisessa muodossa.

Suomen luonnontieteelliset kansalliskokoelmat täyttävät marraskuussa 340 vuotta. Kokoelmat syntyivät, kun Turun Akatemian konsistori 24.11.1678 antoi professori Elias Tillandzille luvan aidata ryytimaan kasvitieteellisen puutarhan perustamiseksi. Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia, tutkii niitä ja rakentaa kokoelmista näyttelyitä yleisölle.

Luomuksen kokoelmiin voi tutustua kolmessa yleisökohteessa: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Viime vuonna Luomuksen kohteissa kävi lähes 250 000 vierailijaa. Luonnontieteellinen museo on yksi Suomen suosituimmista museoista, ja esimerkiksi koulut ja päiväkodit vierailevat siellä säännöllisesti.

Vaikka yleisölle avoimet näyttelyt ovat Luomuksen näkyvintä toimintaa, museon tärkein ja mittavin tehtävä on luontoon liittyvien kokoelmien säilyttäminen ja kartuttaminen sekä tarjoaminen tutkimusaineistoksi. Luomuksen kokoelmat koostuvat 340 vuoden aikana kerätyistä 13,3 miljoonasta eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteestä. Sen lisäksi Luomus kerää ja säilyttää useita erilaisia tietoaineistoja, kuten järjestelmällisesti kerättyjä lintujen esiintymistietoja. Kokoelmat kuuluvat maailman 50 suurimman luonnontieteellisen kokoelman joukkoon.

Ilmastonmuutoksen aikakaudella Luomuksen kokoelmien merkitys kasvaa koko ajan, sillä ne ovat luonnon monimuotoisuuden muisti. Näytteet muodostavat ainutlaatuisen laajan kirjaston, joka kertoo eliölajien levinneisyydestä eri aikoina.

KOKOELMIEN DIGITOINTI TÄRKEÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN JA LAJIKADON TUTKIMUKSELLE

Hallituksen kolmen vuoden takaiset koulutusleikkaukset veivät Luomuksen budjetista 17 % eli 1,5 miljoonaa euroa. Henkilöstö on tämän seurauksena pienentynyt 15 %. Uusia näyttelyitä ei tämän vuoksi voida tällä hetkellä tuottaa.

Kun leikkauksista uutisoitiin julkisuudessa, museoon tulvi viestejä tavallisilta ihmisiltä ja yrityksiltä, jotka halusivat auttaa. Nyt Luomuksen sivuilta löytyy linkki, jonka kautta kuka tahansa voi lahjoittaa rahaa toimintaan. Lahjoitusvarojen tuottoja käytetään sekä Luomuksen näyttely- että tutkimustoimintaan.

Museon tärkeimpiä hankkeita on kokoelmien saattaminen digitaaliseen muotoon, jotta niiden sisältämää tietoa pystyttäisiin hyödyntämään täysimääräisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa. Tiedot näytteiden keruupaikasta ja -ajasta antavat tutkijoille valtavan määrän materiaalia eliölajien määrien ja esiintymisalueiden muutoksista vuosisatojen aikana.

Luomus on aloittanut digitointiprosessin ja hankkinut hanketta varten uusia laitteita, kuten digitointilinjastoja ja 3D-skannerin. Laitteistojen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi kerätään varoja pyytämällä syntymäpäiväjuhlien kutsuvierailta kukkien tai lahjojen sijaan lahjoituksia Luomuksen rahastoon.

VAPAAEHTOISET HARRASTAJAT KOKOELMIA DIGITOIMAAN

Lajinäytteiden kerääminen sekä koti- että ulkomailla on ollut suomalaisille rakas harrastus. 1800-luvun loppupuolella erityisesti maan eliitti harrasti hyönteisten ja muiden eläinten keräilyä. Yksi Luomuksen merkittävistä kokoelmista on marsalkka Mannerheimin isoisän C.G. Mannerheimin kovakuoriaiskokoelma, jota edelleen säilytetään erillisenä. Akateemikko Ilkka Hanskin hyönteiskokoelma liitettiin Luomuksen kokoelmiin tänä vuonna ja on nyt myös digitoitu.

Luomuksella on kattava kotimaisten lajien kokoelma, mutta hyvin merkittäviä aineistoja on kaikilta mantereilta. Luomuksessa on myös historiallisesti arvokas linnunmunakokoelma. Näytteitä on säilötty kuivaamalla, pakastamalla ja alkoholiin upottamalla.

Tavalliset ihmiset ovat aina osallistuneet kokoelmien kartuttamiseen. Tänä päivänä esimerkiksi Luomuksen kokoamat tiedot lintujen liikkeistä perustuvat tuhansien vapaaehtoisten harrastajien tekemiin havaintoihin. Samoin selkärankaiskokoelma karttuu, kun ihmiset löytävät ja lähettävät Luomukseen kuolleita eläimiä. Kokoelmiin lisätään vuosittain yli 50 000 näytettä.

Luomus toivoo myös voivansa avata kokoelmien digitointiprosessin yleisölle. Tavoitteena on rakentaa verkkosivusto, jonka kautta kuka tahansa voisi lukea luontonäytteiden etiketeistä otetuista valokuvista niiden tietoja kotikoneellaan ja naputella tiedot digitaaliseen muotoon.

MUSEON JOHTAJA LEIF SCHULMAN 50 VUOTTA

Museossa juhlistetaan tänä vuonna myös Luomusta vuodesta 2010 johtaneen Leif Schulmanin 50-vuotispäiviä. Aiemmin Schulman toimi keskusmuseoon kuuluvan kasvitieteen yksikön johtajana. Tutkijana Schulman on perehtynyt trooppiseen kasvitieteeseen ja Amazonian sademetsäalueen ekosysteemeihin. Tutkimuksissaan Schulman on käsitellyt mm. kasvilajien syntymekanismeja ja luonnonsuojelukysymyksiä. Johtajana Schulman on panostanut erityisesti digitalisaatioon ja lajitiedon saatavuuteen sekä kansainväliseen verkostoitumiseen. Schulman toimii aktiivisesti monissa kansainvälisissä hankkeissa ja järjestöissä, mm. maailman lajitietokeskuksessa (GBIF.org) ja Euroopan luonnontieteellisten kokoelmien yhteistyöjärjestössä (CETAF.org).

TAPAHTUMATIEDOT:

isänpäivän näyttely ”Eläinisät vauhdissa” Luonnontieteellisessä museossa

Eläinkunnassa on isiä moneen lähtöön – löytyy osallistuvia isiä, suojelevia karateisiä, show-miehiä, ”synnyttäviä” isiä ja tunnollisia elättäjiä. Samaistu valloittaviin isähahmoihin Eläinisät vauhdissa -teemakierroksella, jonka voi kiertää omatoimisesti museon Maailman luonto -näyttelyssä isänpäivänä.
Luonnontieteellisen museon näyttelyt pohjautuvat luonnontieteellisiin kansalliskokoelmiin, joista suurin osa sijaitsee museon kellarikerroksissa. Juhlimme tänä vuonna kokoelmien 340-vuotissyntymäpäiviä, joiden kunnaksi museoon on kaikille VAPAA SISÄÄNPÄÄSY isänpäivänä 11.11. klo 10–16. 
Tervetuloa viettämään eläimellistä isänpäivää itsekseen, isän kanssa tai koko perheen voimin!

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Leif Schulman
Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja
leif.schulman@helsinki.fi
p. 02941 28884

Laura Hiisivuori
Viestinnän asiantuntija 
Laura.hiisivuori@helsinki.fi
p. 050 576 2960

Näyttelyt:
Leena Gustavsson
Yleisöpalvelupäällikkö
Leena.gustavsson@helsinki.fi
p. 02941 28856

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Norjan Barentsinmeren öljyonnettomuuksien riskienhallinta kaipaa huomattavaa uudistamista14.6.2019 11:26:25 EESTTiedote

Helsingin yliopistossa äskettäin valmistuneessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan erilaisia tapoja kartoittaa öljyonnettomuusriskejä Norjan Barentsinmerellä, jossa öljynetsintä ja poraaminen on vastikään sallittu uusilla alueilla. Tutkimuksessa osoitetaan, että tarvitsemme pikaisesti uusia tapoja sisällyttää erilaisia riskikehyksiä ja erinäisiä tiedon muotoja monimutkaisten sosioekologisten riskien riskinhallintaprosesseihin.

Kokemukset terveydenhuollosta värittävät suhtautumista genomitutkimuksiin12.6.2019 15:00:07 EESTTiedote

Vaikka ihmisillä on taipumus arvioida terveyteensä liittyviä riskejä optimistisesti, ihmisten arviot omista riskeistään heijastelevat myös todellisia riskitekijöitä. Esimerkiksi he, joiden perheessä on sydän- ja verisuonisairautta, diabetesta, syöpää tai masennusta, kokevat oman riskinsä sairastua kyseiseen tautiin keskimäärin suuremmaksi kuin muut. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimuksesta.

Levänluhdan kalmiston mysteeri aukeaa pala palalta monitieteisen tutkimuksen avulla11.6.2019 12:00:14 EESTTiedote

Uusi tutkimus osoittaa, että Isonkyrön Levänluhtaan haudattujen ihmisten DNA on lähellä nykysaamelaisten DNA:ta. Tämä on ensimmäinen fyysinen osoitus saamelaisasutuksesta näinkin eteläisessä Suomessa. Strontiumisotooppianalyysi taas osoittaa, että nämä ihmiset olivat kasvaneet alueella. Se sijaan kysymys siitä, miksi heidät on haudattu veteen, jää edelleen arvoitukseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme