Audiomedia Oy

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert: Metsien suojelutoimien seurannaisvaikutuksista tarvitaan kokonaisvaltainen arvio

Jaa
Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert kaipaa metsäkeskusteluun kokonaisvaltaista näkökulmaa. -Joko talous tai monimuotoisuus edellä menevien pitäisi ymmärtää toisen osapuolen ajattelutapaa ja luoda yhteistä konsensusta. Luken tehtävänä on olla rakentavan keskustelun pelinrakentaja tuomalla uutta mahdollisimman kokonaisvaltaista tutkimustietoa ja ratkoa metsiin liittyviä haasteita poikkitieteellisesti. Yhden asian ajaminen ei vie mihinkään.

Metsiä koskeva ilmastokeskustelu tarvitsee laveampaa sisältöä

-Metsiä koskeva ilmastokeskustelu tarvitsee laveampaa sisältöä. Olemme Lukessa yrittäneet myös tuoda esiin suomalaista monikäyttömetsiin liittyvää tutkimustietoa myös Brysselin päättäjille. Kun EU tasolla ollaan huolestuneita hiilinielujen ja monimuotoisuuden vähenemisestä, pitäisi nähdä myös se hyvä, mitä saadaan eri jäsenmaissa aikaan.

Ilmastokeskustelun päätavoitteena pitää olla Buchertin mukaan fossiilisten energialähteiden ja tuotteiden käytön lasku. -Samalla pitää vahvistaa metsien terveyttä, kasvua ja nieluja ja kehittää uusia puupohjaisia tuotteita korvaamaan esimerkiksi muovia, joka aiheuttaa muihin ekosysteemeihin joutuessaan isoja ongelmia. Usein julkisessa keskustelussa kannetaan enemmän huolta metsien nieluista kuin päästöjen vähentämisen keinoista.

Suomen kontribuutio globaaliin metsäpolitiikkaan on Buchertin mielestä se, että kehitetään monipuolisia metsänhoitotapoja ja fossiilisia tuotteita korvaavia puupohjaisia ratkaisuja. - Metsien käytössäkin tulee ajatella kokonaisvaltaisesti ja nähdä mikä vaikutus metsään pohjautuvilla tuotteilla on esimerkiksi mikromuovien saastuttamiin merien ravintoketjuihin.

–Olemme pystyneet Suomessa yhdistämään metsien talous- ja hyvinvointikäytön. Metsiemme puumäärä on moninkertaistunut 1960-luvusta lähtien. Haluamme tutkimuksella kehittää menetelmiä talousmetsien monimuotoisuuden parantamiseen. Esimerkiksi metsien luonnonhoidosta tarvitaan vielä paljon tutkimustietoa.

Luonnonvarakeskus haluaa tutkia lisää jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta ja sen vaikutuksia sekä kasvuun että monimuotoisuuteen. Tutkimme myös sekametsien kasvatusta useissa hankkeissa. Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää Suomen metsäsektoria entistä kestävämpään suuntaan.

Metsien talouskäyttö, ilmastotavoitteet ja monimuotoisuus voidaan yhdistää

Metsien kestävyyttä tulee Buchertin mielestä arvioida edelleen taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden perusteella. - Mikään näistä kestävyyden elementeistä ei pitäisi olla määräävä, vaan metsiä pitää arvioida kokonaisvaltaisesti. Yhden asian ajaminen ei vie mihinkään, vaan metsiin liittyviä haasteita on ratkottava poikkitieteellisesti. Me haluamme tutkia kokonaiskestävyyden eri elementtejä tasapainoisesti ja tuoda tutkimustietoa aiheesta julkisuuteen.

- Meidän pitää hyväksyä se, että meillä on erilaisia tavoitteita eri metsissä. Meillä pitää olla tehokkaasti hoidettuja metsiä, joiden avulla vahvistetaan hiilinieluja ja tuotetaan raaka-ainetta teollisuuteen. Meillä pitää myös olla riittävästi suojeltuja metsiä, joiden avulla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. On myös selvää, että suojeltujen alueiden lisäksi tarvitsemme monimuotoisuutta parantavia toimia talousmetsiin.

Luonnonvarakeskus vahvistaa pistemäisen tutkimustiedon kokoamista synteesiraporteiksi, joilla kuvataan esimerkiksi erilaisten metsänkäsittelytapojen vaikutuksia kokonaiskestävyyteen tai metsien talouskäytön vaikutuksia biodiversiteettiin. -Tarvitaan kokonaisvaltaista arviota sekä talouskäytön että suojelutoimien seurannaisvaikutuksista. Metsäsektorin seurannaisvaikutukset työllisyyteen, alueelliseen tasapainoon, vientiin ja ympäristön tilaan pitää ottaa huomioon. On puhuttava kokonaiskestävyydestä, eikä ajaa vain yhdellä hevosella.

-Haluamme Lukessa tuottaa laaja-alaisia kokonaisarvioita, mitä päättäjät voivat käyttää päätöksenteon pohjana. Kun metsät ja niiden käyttö ovat erilaista eri jäsenmaissa, metsiä koskevat päätökset tulisi edelleen tehdä kansallisella tasolla.

Metsänomistajia tulee tukea luontotoimissa

Buchert ymmärtää, jos osa metsänomistajista kokee julkisen metsäkeskustelun ahdistavana. –Metsänomistajakunta uusiutuu koko ajan ja on yhä paremmin tietoinen luontokadosta. On hyvä kuitenkin pohtia, jalkautuuko tutkimus mahdollisimman tehokkaasti metsänomistajille, ja onko heillä eri metsänkäsittelyvaihtoehdoista riittävästi viimeisimpään tutkimustietoon pohjautuvaa tietoa. Luonnonhoitotoimia voi jokainen metsänomistaja tehdä, vaikka säästämällä kuolleita puita tai taloudellisesti vähäarvoisempia lehtipuita.

-Metsänomistajan metsän talouskäyttöä ei saa estää, vaan tukea, että hän tekee luonnonhoitotoimia, eikä siitä saa seurata metsän käytön rajoituksia, muistuttaa Buchert

Buchert uskoo vapaaehtoisen suojelun lisääntyvän. – Tietoisuus potentiaalisista suojelukohteista kuten esimerkiksi kosteikoista tai jokivarsista kasvaa koko ajan. Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä rooli, kun he suosittelevat, missä ja millä metsänkäsittelytavalla on järkevää tehdä hakkuita. Kun tutkimustuloksia jalkautetaan käytäntöön, niin siinä on neuvonnalla iso rooli.

-Meidän pitää tutkimuksessa panostaa talousmetsien biodiversiteetin tutkimukseen ja saada tilastollisesti merkittävää dataa siitä, miten eri metsänkäsittelytavat vaikuttavat monimuotoisuuteen. Metsän kasvun rinnalle pitää biodiversiteetti ottaa tutkimukseen mukaan entistä paremmin. Lahopuiden ja eri kasvien määrän lisäksi täytyy päästä tieteellisesti kiinni siihen, mitä nämä eri metsien käsittelytavat tarkoittavat luonnon monimuotoisuudelle.

Luken tutkimusta ei ohjata valtiovallan toimesta

Buchert tunnistaa myös tiedemaailman eriävät näkemykset metsien käsittelystä ja monimuotoisuudesta. –-Väite siitä, että Luken tutkimustuloksia jotenkin ohjattaisiin valtiovallan taholta, on mahdoton. Kun meillä on tietty tutkimusteema, lähestymme sitä tutkimuksen avulla monelta kantilta. Yhteiskunnalla on tällä hetkellä valtavia haasteita ratkaistavanaan. Tarvitsemme näitä haasteita ratkomaan erityisesti soveltavaa tutkimusta. Kansallisesti meidän tulee varmistaa tälle tutkimukselle riittävä rahoitus.

-Luke kannustaa tutkijoita ja professoreita olemaan aktiivisia mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Sitä kautta he pääsevät puhetorviksi omalla alallaan. Kun kirjoitat ja olet aktiivinen somessa ja mediassa, niin saa tutkimustuloksiaan laajempaan tietoisuuteen. Tämä on tärkeää, kun pitäisi suojelun rinnalla ymmärtää myös metsätalouden isoa kuvaa.

Samasta hakkuumäärästä enemmän jalostusarvoa

Buchertin mielestä tavoitteena on nykyistä kokonaisvaltaisempi ymmärrys talousmetsien käytöstä. -Ei riitä, että tehdään pistemäisiin löydöksiin perustuvia päätelmiä, vaan tarvitaan vahvaa tutkimuspanosta kehittää menetelmiä monimuotoisuuden turvaamiseksi talousmetsissä.

-Suomella on tuhannen taalan pelipaikka yhdistää metsien rooli ilmastomuutoksen torjunnassa ja samalla luoda uusia puupohjaisia innovaatioita ja sitä kautta lisäarvoa kansantaloudelle. Suomen biotalousstrategian tavoitteena on, että samasta raakapuumäärästä saadaan enemmän arvoa. Tähän me Lukessa haluamme panostaa.

Buchert uskoo, että Suomen metsäteollisuus nojaa tulevaisuudessa sekä lisäarvollisiin ison volyymin tuotteisiin että sivuvirtoihin perustuviin uusiin pienemmän volyymin, mutta korkean arvon tuotteisiin. – Fossiilisia korvaavat uusiutuvat tekstiili- ja pakkausmateriaalit tekevät tuloaan markkinoille. Suuret sellutehtaat ja mahdollisesti myös sahat ovat biojalostamoita, jotka mahdollistavat jatkojalostuksen muille toimialoille.

 

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
johanna.buchert@luke.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye