Luonteenvahvuuksiin perustuvat opetusmenetelmät lisäävät oppilaiden hyvinvointia

Kasvatustieteen maisteri Kaisa Vuorinen tutkii väitöskirjassaan, miten oppilaiden hyvinvointia, sosiaalisia taitoja ja mahdollisuuksia tavoittaa oma paras potentiaalinsa voidaan tukea luonteenvahvuuksien tunnistamisen ja kehittämisen kautta. Vuorisen väitöskirja on yksi ensimmäisistä oppilaiden ja opettajien luonteenvahvuuksien tukemiseen keskittyvistä väitöskirjoista Suomessa.
Vuorisen tutkimus osoittaa, että oppilaiden henkilökohtaisten vahvuuksien käytöllä on yhteys heidän yleiseen onnellisuuteensa sekä suoraan että kouluonnellisuuden ja kouluinnon välittäminä. Luonteenvahvuuksia ovat esimerkiksi sinnikkyys, uteliaisuus ja myötätunto.
Vuorinen osoittaa myös, että oppilaat, joilla oli tehostetun tai erityisen tuen tarpeita, hyötyivät luonteenvahvuusopetuksesta. Heillä havaittiin kasvanutta kouluintoa, sinnikkyyttä ja vähentynyttä aggressiivista käytöstä. Lisäksi opettajat kertoivat oppilaiden välisten ja oppilaiden ja opettajien välisten suhteiden parantuneen.
Osallistuneet opettajat olivat tyytyväisiä tutkimukseen. He kehuivat oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittyneen ja huomasivat omien pedagogisten työskentelytapojensa muuttuneen positiivisemmiksi.
Varhaiskasvatuksen johtajaopettajien osallistuminen luonteenvahvuusinterventioon lisäsi tilastollisesti merkittävästi heidän henkilökohtaisten vahvuuksiensa tunnistamista ja käyttöä.
Positiivinen kasvatus tukee monenlaisia oppijoita
Vuorisen ajankohtainen tutkimus auttaa ymmärtämään positiivisen kasvatuksen mahdollisuuksia monenlaisten oppijoiden tukemisessa heidän koulupolullaan.
– Toivon, että väitöskirjallani voin osaltani tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia tunnistaa ja kehittää omia vahvuuksiaan, Vuorinen sanoo.
– Positiivinen näkökulma oppilaiden monipuolisiin vahvuuksiin tukee hienosti perinteistä koulutyötä.
Jokaisessa oppilaassa huomataan hyvä, nostetaan se esiin ja se osataan sanoittaa.
– Toivon myös, että jokainen oppilas saa tukea luonteenvahvuuksiensa kehittämiseen ja että näitä taitoja huomioidaan yhä enemmän opetuksessa.
Luonteenvahvuudet ovat keskeisiä hyvän elämän taitoja, joita jokainen voi oppia. Nämä taidot rakentavat pohjaa hyvinvoinnille ja oppimiselle, sydämen sivistykselle ja tulevaisuudessa pärjäämiselle.
Vuorisen väitöskirja Luonteenvahvuusinterventiot, luonteenvahvuusopetuksen esittely, kehittäminen ja tutkiminen suomalaisessa koulutuksessa tarkastetaan perjantaina 29.4.2022 klo 12 Helsingin yliopiston Metsätalon salissa I, Unioninkatu 40, Helsinki.
Seuraa englanninkielistä väitöstä verkossa
Väittelijän yhteystiedot
Kaisa Vuorinen, kaisa.vuorinen@helsinki.fi, 041 5270978
---
Kaisa Vuorinen on alun perin luokanopettaja ja erityisopettaja sekä kasvatustieteen maisteri Helsingin yliopistosta. Hän on yhdessä dosentti Lotta Uusitalon kanssa tutkinut ja kehittänyt viimeiset kahdeksan vuotta positiivista kasvatusta ja erityisesti vahvuusperustaista pedagogiikkaa. Vuorinen on Uusitalon kanssa kirjoittanut useita yleistajuisia teoksia positiivisesta kasvatuksesta ja luonteenvahvuuksien opettamisesta. Viime vuodet he ovat kehittäneet Vuorisen tutkimuksen pohjalta Huomaa hyvä! -digipalvelua, jonka avulla lapset ja nuoret tunnistavat monipuolisesti vahvuuksiaan, saavat ja oppivat antamaan myönteistä palautetta ja seuraavat läpi kouluvuosien omaa positiivista kehitystään kokoamalla vahvuusportfoliota.
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 20.6.: Monitaiteinen näyttely periferiaan7.6.2023 11:35:49 EEST | Kutsu
Vaeltavia ja itkeviä puita, sateenkaaren sävyt suolla, vanhan metsän kätköihin kaiverrettu runo, hitaasti kehittyvä kukkaniitty ja maan hengitys jykevässä kuusikossa. Kokoelma pysyviä teoksia taiteen huipputekijöiltä aloittaa uuden aikakauden Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Media voi tutustua näyttelyyn tiistaina 20.6. klo 14.30 alkaen.
Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta7.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa 1990-luvulla voimakkaasti kasvaneita tuloeroja on selitetty usein Esko Ahon hallituksen suurella vuoden 1993 tuloverouudistuksella. Sen on nähty alentaneen varsinkin suurituloisten veroasteita. Väitöstutkimuksen mukaan vallitseva tulkinta ei vaikuta perustellulta.
Tarkka pienmolekyyli helpotti reuman oireita hiirillä – atomitason lääkekehityksessä paljon mahdollisuuksia7.6.2023 07:55:00 EEST | Tiedote
Uusi molekyylilöytö auttoi hillitsemään reuman oireita hiirillä. Pienmolekyylien käyttö tekee lääkekehityksestä entistä tarkempaa. Niiden käyttöä tutkitaan parhaillaan myös syövän hoidossa.
Psykedeeleistä apua masennukseen? Uusi löydös voi auttaa ehkäisemään sivuoireita6.6.2023 07:43:27 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, jolla psykedeeleillä voitaisiin saada aikaan samankaltaisia vaikutuksia kuin masennuslääkkeillä, mutta mahdollisesti ilman hallusinogeenisiä haittavaikutuksia.
Terveydelle vaarallisia radioaktiivisia pienhiukkasia löytyi ydinvoimalan läheisestä hylätystä koulurakennuksesta Fukushimassa5.6.2023 12:12:48 EEST | Tiedote
Fukushiman ydinvoimalassa vuonna 2011 sattuneen onnettomuuden seurauksena läheiseen koulurakennukseen tunkeutuneet hiukkaset voivat olla uhka ihmisen terveydelle hengitettynä. Erittäin radioaktiivisia ja huonosti liukenevia cesiumpitoisia mikrohiukkasia löytyi edelleen suuria määriä. Tutkimus osoittaa, että sisätiloissa esiintyvät cesiumpitoiset mikrohiukkaset tulee ottaa huomioon turvallisuusarvioinneissa ja alueen puhdistustöissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme