Helsingin yliopisto

Luonteenvahvuuksiin perustuvat opetusmenetelmät lisäävät oppilaiden hyvinvointia

Jaa

Luonteenvahvuuksien tunnistamiseen ja opettamiseen perustuvat opetusmenetelmät edistävät oppilaiden sosiaalisia taitoja, omien vahvuuksien tunnistamista sekä hyvinvointia.

Oppilaat harjoittelevat luonteenvahvuuksien tunnistamista. Kuva: Jani Laukkanen
Oppilaat harjoittelevat luonteenvahvuuksien tunnistamista. Kuva: Jani Laukkanen

Kasvatustieteen maisteri Kaisa Vuorinen tutkii väitöskirjassaan, miten oppilaiden hyvinvointia, sosiaalisia taitoja ja mahdollisuuksia tavoittaa oma paras potentiaalinsa voidaan tukea luonteenvahvuuksien tunnistamisen ja kehittämisen kautta. Vuorisen väitöskirja on yksi ensimmäisistä oppilaiden ja opettajien luonteenvahvuuksien tukemiseen keskittyvistä väitöskirjoista Suomessa.

Vuorisen tutkimus osoittaa, että oppilaiden henkilökohtaisten vahvuuksien käytöllä on yhteys heidän yleiseen onnellisuuteensa sekä suoraan että kouluonnellisuuden ja kouluinnon välittäminä. Luonteenvahvuuksia ovat esimerkiksi sinnikkyys, uteliaisuus ja myötätunto.

Vuorinen osoittaa myös, että oppilaat, joilla oli tehostetun tai erityisen tuen tarpeita, hyötyivät luonteenvahvuusopetuksesta. Heillä havaittiin kasvanutta kouluintoa, sinnikkyyttä ja vähentynyttä aggressiivista käytöstä. Lisäksi opettajat kertoivat oppilaiden välisten ja oppilaiden ja opettajien välisten suhteiden parantuneen.

Osallistuneet opettajat olivat tyytyväisiä tutkimukseen. He kehuivat oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittyneen ja huomasivat omien pedagogisten työskentelytapojensa muuttuneen positiivisemmiksi.

Varhaiskasvatuksen johtajaopettajien osallistuminen luonteenvahvuusinterventioon lisäsi tilastollisesti merkittävästi heidän henkilökohtaisten vahvuuksiensa tunnistamista ja käyttöä.

Positiivinen kasvatus tukee monenlaisia oppijoita

Vuorisen ajankohtainen tutkimus auttaa ymmärtämään positiivisen kasvatuksen mahdollisuuksia monenlaisten oppijoiden tukemisessa heidän koulupolullaan.

– Toivon, että väitöskirjallani voin osaltani tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia tunnistaa ja kehittää omia vahvuuksiaan, Vuorinen sanoo.

– Positiivinen näkökulma oppilaiden monipuolisiin vahvuuksiin tukee hienosti perinteistä koulutyötä.

Jokaisessa oppilaassa huomataan hyvä, nostetaan se esiin ja se osataan sanoittaa.

– Toivon myös, että jokainen oppilas saa tukea luonteenvahvuuksiensa kehittämiseen ja että näitä taitoja huomioidaan yhä enemmän opetuksessa.

Luonteenvahvuudet ovat keskeisiä hyvän elämän taitoja, joita jokainen voi oppia. Nämä taidot rakentavat pohjaa hyvinvoinnille ja oppimiselle, sydämen sivistykselle ja tulevaisuudessa pärjäämiselle.

Vuorisen väitöskirja Luonteenvahvuusinterventiot, luonteenvahvuusopetuksen esittely, kehittäminen ja tutkiminen suomalaisessa koulutuksessa tarkastetaan perjantaina 29.4.2022 klo 12 Helsingin yliopiston Metsätalon salissa I, Unioninkatu 40, Helsinki.

Seuraa englanninkielistä väitöstä verkossa

Väittelijän yhteystiedot

Kaisa Vuorinen, kaisa.vuorinen@helsinki.fi, 041 5270978

---

Kaisa Vuorinen on alun perin luokanopettaja ja erityisopettaja sekä kasvatustieteen maisteri Helsingin yliopistosta.  Hän on yhdessä dosentti Lotta Uusitalon kanssa tutkinut ja kehittänyt viimeiset kahdeksan vuotta positiivista kasvatusta ja erityisesti vahvuusperustaista pedagogiikkaa. Vuorinen on Uusitalon kanssa kirjoittanut useita yleistajuisia teoksia positiivisesta kasvatuksesta ja luonteenvahvuuksien opettamisesta. Viime vuodet he ovat kehittäneet Vuorisen tutkimuksen pohjalta Huomaa hyvä! -digipalvelua, jonka avulla lapset ja nuoret tunnistavat monipuolisesti vahvuuksiaan, saavat ja oppivat antamaan myönteistä palautetta ja seuraavat läpi kouluvuosien omaa positiivista kehitystään kokoamalla vahvuusportfoliota.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Oppilaat harjoittelevat luonteenvahvuuksien tunnistamista. Kuva: Jani Laukkanen
Oppilaat harjoittelevat luonteenvahvuuksien tunnistamista. Kuva: Jani Laukkanen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kutsu lääketieteellisen tiedekunnan Kunniatohtorisymposiumiin24.5.2022 12:10:42 EEST | Kutsu

Tervetuloa lääketieteellisen tiedekunnan järjestämään Kunniatohtorisymposiumiin keskiviikkona 8.6.2022 Biomedicum 1:n Luentosali 1:een. Kaikille avoimen tilaisuuden kielenä on englanti. Symposium järjestetään osana tiedekunnan XV tohtoripromootiota, ja sen puhujina ovat tiedekunnan kutsumat 10 kunniatohtoria. Yksityiskohtaisen ohjelman sekä kansainvälisen puhujakaartin esittelyn löydät oheisesta ohjelmasta. Tutustu myös lääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootion verkkosivuihin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme