Luontokadon ehkäisyssä pienillä asioilla voi olla suuri merkitys
Hyönteisten liikkumiskyky on usein hyvin rajallinen. Monilla lajeilla jotkin elinkiertovaiheet ovat täysin liikkumattomia ja siten riippuvaisia pienen alueen lämpötila- ja kosteusoloista. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan, HiLIFE:n ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa osoitetaan, että uhanalaisen täpläverkkoperhosen (Melitaea cinxia) populaatioiden kasvu on voimakkainta pienilmastollisesti monimuotoisissa elinympäristöissä.
Täpläverkkoperhonen viettää noin kymmenen kuukautta vuodesta toukkavaiheessa. Sydänkesällä pienet, vastakuoriutuneet toukat syövät ryhmänä ravintokasvia, jonka lehdelle naaras sattui ne munimaan. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kuivina kesinä kasvi saattaa kuihtua kokonaan, ja kuivuuden jatkuessa pitkään toukkienkin kohtalo on sinetöity. Tällöin selviävät vain ne toukat, jotka naaras on muninut tavallista kosteammalla paikalla kasvavalle kasville.
– Tutkimme, miten vaihtelevat pienilmastot vaikuttavat toukkien kasvuun ja selviytymiseen keväällä talvihorroksen päätyttyä. Huomasimme, että maaliskuun lämpimät ja aurinkoiset päivät herättivät toukat horroksesta ja saivat ne etsimään ruokaa. Ruokaa oli kuitenkin saatavilla hyvin vähän, koska muutamia lämpimiä alkukevään päiviä seurasi viileä huhtikuu, ja toukkien ravintokasvien kasvukausi pääsi käyntiin vasta toukokuussa, kertoo maaliskuun 2021 lopussa väitellyt Susu Rytteri Helsingin yliopiston Research Centre for Ecological Change -tutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksessa havaittiin, että aurinkoisissa ja lämpimissä pienilmastoissa toukat kasvoivat nopeasti, mutta monet niistä menehtyivät ruuanpuutteeseen. Viileämmissä, varjoisissa pienilmastoissa toukkien kasvu oli hidasta, mikä paransi ravinnon riittävyyttä: ravintokasvit ehtivät kasvaa samassa tahdissa toukkien ravinnontarpeen kanssa. Ahvenanmaan saariston kattava kartoitusaineisto osoitti lisäksi, että täpläverkko-perhospopulaatiot kasvoivat voimakkaimmin niillä niityillä, joilla toukkia löytyi vaihtelevista pienilmastoista.
– Perhospopulaation kasvua lisäsi se, että toukkaryhmät sijaitsivat erityisen kuumilla paikoilla aurinkoisissa etelärinteissä. Toisaalta hyödyksi oli myös sijainti viileissä, varjoisissa pienilmastoissa. Sääolojen arvaamattomuuden ja vaihtelevuuden vuoksi hyönteisille optimaalinen munintastrategia näyttäisi olevan muniminen monipuolisiin pienilmastoihin, jotka voivat suojata liikkumiskyvyttömiä jälkeläisiä epäsuotuisilta sääoloilta. Ongelmana on, että monien hyönteisten elinympäristöt ovat vähentyneet ja muuttuneet yksipuolisemmiksi, jolloin vaihtelevia pienilmastojakaan ei ole välttämättä tarjolla, Rytteri toteaa.
Lisää pienilmastollista monimuotoisuutta pihoille ja puutarhoihin
Pienilmastollisen monimuotoisuuden lisääminen kotipihalle auttaa hyönteisiä ja muita eläimiä. Pihan aurinkoisimmasta kohdasta saa luotua entistä kuumemman paistattelupaikan rakentamalla vaikkapa pätkän kivimuuria, joka varaa lämpöä ja tarjoaa pikkuotuksille suojapaikkoja. Pihan viileään nurkkaan voi rakentaa päivänpaisteelta suojaavan keitaan istuttamalla reheviä varjopaikan kasveja ja lisäämällä vesielementin, joka paitsi miellyttää ihmissilmää, myös tarjoaa eläimille juomapaikan kuivina ajanjaksoina.
– Perhoset hyötyvät monipuolisesta kasvillisuudesta, ja perhospuutarhassa kannattaa suosia aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn jatkuvaa kukkaloistoa. Puutarhakasveissa on monia hyviä mesikasveja, mutta luonnon niittykukkiakaan ei sovi unohtaa. Puut, pensaat, kivet ja kumpareet luovat vaihtelevia pienilmastoja ja tarjoavat suojaa epäsuotuisilta sääoloilta, muistuttaa Rytteri.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susu Rytteri, 044 262 3335, susu.a.rytteri@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunnan laaja-alainen tutkimus ulottuu elämän molekyylitason rakenteiden selvittämisestä suuriin ekosysteemitason kysymyksiin. Tiedekunnan kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus tuottaa ratkaisumalleja mm. ajankohtaisiin ympäristöongelmiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme