Kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii ajattelutapaa, jossa luonto nähdään laajemmin kuin vain hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä oli keskeinen sanoma luonnon monia arvoja käsittelevässä laajassa raportissa, jonka hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi heinäkuussa 2022. Raportti kokosi yli 50 menetelmää ja lähestymistapaa luonnon arvojen määrittämiseksi sekä keinoja niiden jalkauttamiseksi osaksi päätöksentekoa.

”Luontohaittoja aiheuttavia tai luontoa tukevia toimia ei aina osata tunnistaa riittävästi. Taustalla voi olla myös lyhytaikaiseen aineelliseen hyötyyn liittyvien arvojen painottuminen ylisukupolvista kestävyyttä painottavien arvojen sijaan. Kestävyysmurroksen aikaansaaminen vaatii parempaa ymmärrystä ihmisen ja muun elämän keskinäisriippuvuuksista”, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.

Sitoumuksista huolimatta Suomi ei ole onnistunut pysäyttämään luontokatoa. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen pitäisi asettaa lainsäädännössä etusijalle läpileikkaavana toimintamallina, kuten ihmisoikeuksien kohdalla on tehty.

”Yksi keino pitkäjänteisen ja johdonmukaisen luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tukemiseksi olisi säätää ilmastolakia vastaava luontolaki, joka vahvistaisi eri hallinnonalojen tavoitteellisuutta luontohaittojen minimoimiseksi”, Kotiaho sanoo.

Suomen Luontopaneeli on ehdottanut toimia, joilla luontopääoma ja luonnon monet arvot huomioitaisiin yrityksissä ja valtion taloudenpidossa paremmin, kuten luontovaikutusten näkyväksi tekeminen niin kansallisessa kuin yritysten tilinpidossa. Ympäristölle haitallista toimintaa tulisi säädellä haittamaksuin aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Valtion julkisissa hankinnoissa pitäisi edellyttää luontohaittojen välttämistä ja kompensoimista.

”Nykyinen maa- ja metsätalouden tukipolitiikka ohjaa tuotantoa osin kestämättömään suuntaan. Monien luonnolle haitallisten käytäntöjen jatkumista ei vain sallita, vaan niille myönnetään tukia, joita ilman toiminta ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Yhteiskunnalle olisi edullisempaa rajoittaa luontohaittojen aiheuttamista ja velvoittaa väistämättömien haittojen aiheuttajat hyvittämään aiheuttamansa luontohaitat. Ympäristölle haitallisten toimien tukemisen sijaan tulisi tukea ympäristön tilaa parantavia toimia”, Kotiaho sanoo.

Tarvitaan laajempaa keskustelua luonnon arvoista

Jotta päätöksenteon taustalla vaikuttavat ja usein myös risteävät arvot tunnistettaisiin, tulee eri kansalais- ja sidosryhmien – mukaan lukien paikallisyhteisöt, saamelaiset sekä lapset ja nuoret – osallistaminen päätöksenteon prosesseihin turvata.

Esimerkiksi metsät voidaan nähdä tärkeänä raaka-aineen lähteenä, luonnon monimuotoisuuden ja hiilivarastojen ylläpitäjänä, kulttuurimaisemana tai erottamattomana osana ihmisen tai yhteisön identiteettiä. Erilaiset luontosuhteen muodot eivät ole toisiaan poissulkevia ja yksilöt tai yhteisöt voivat painottaa eri arvoja eri tilanteissa.

”Pysäyttääksemme luontokadon tarvitsemme kaikkien eri yhteiskunnan osa-alueiden osallistumista sekä yhteisesti jaetun ja tutkittuun tietoon pohjautuvan tilannekuvan luonnon tilasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä”, Kotiaho sanoo.

Kestävien elämäntapojen valtavirtaistaminen vaatii muutosta läpi yhteiskunnan. Esimerkiksi ympäristökasvatuksella ja -koulutuksella voidaan tukea kansalaisten ympäristövastuullista toimijuutta.

Luonnon arvojen juurruttamisesta päätöksentekoon keskusteltiin maanantaina 13. helmikuuta Tiedekulman tilaisuudessa, jonka järjestivät Suomen Luontopaneeli, Kansallinen IPBES-työryhmä ja ympäristöministeriö. Tilaisuuden yhteydessä julkaistiin Suomen Luontopaneelin mietintö IPBESin arvoraportin keskeisistä näkökulmista Suomessa sekä suomenkielinen käännös IPBESin raportin pääviesteistä.

”Luontopaneelin mietinnöllä ja IPBESin raportin pääviestien suomennoksella haluamme kannustaa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua luonnon monista arvoista ja niiden roolista päätöksenteossa. Tarvitsemme uusia tulevaisuuden visioita, jotka rakentuvat kestävän maailmankuvan varaan. Jaettu ymmärrys luontokadosta ja luonnon monista arvoista voi auttaa hyväksymään esimerkiksi sen, että luontoarvoja kunnioittava hyvä elämä tarkoittaa murrosta tietyissä elinkeinoissa ja elintavoissa”, sanoo Kotiaho.

Lisätietoja

• Suomen Luontopaneelin julkaisuja 1/2023: Luonnon monet arvot ja niiden määrittäminen – Hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) raportin mukautus Suomen kansallisiin olosuhteisiin

• Miten juurrutamme luonnon arvot osaksi päätöksentekoa? -keskustelutilaisuus Tiedekulmassa Helsingissä ma 13.2. klo 13–15

• Janne Kotiaho, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori, puh. 050 594 6881, janne.kotiaho@jyu.fi

• Christopher Raymond, Suomen Luontopaneelin jäsen ja Helsingin yliopiston professori sekä yksi hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin arvoraportin (ns. Values Assessment) pääkirjoittajista, puh. +358 50 556 0850, christopher.raymond@helsinki.fi

• Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen Luontopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi