Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Luottamushenkilön asema sekä kunnan että hyvinvointialueen toimielimessä? — Ohjeistus kaksoisroolin tuottamasta esteellisyydestä

Jaa
Kaikkien uusien luottamushenkilöiden sekä hyvinvointialueiden ja kunnan toimielimien on huomioitava mahdolliset kaksoisroolien aiheuttamat jääviystilanteet hyvinvointialuelain ja hallintolain esteellisyyssääntelyn mukaisesti.

Aluevaalien jälkeisen ennakkotiedon perusteella näyttää siltä, että yli 75 % valituista on myös kunnanvaltuutettuja. Lisäksi osa valituista hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä saattaa olla kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijoita tai työntekijöitä.

Kuntaliiton hallintolakimiesten tuoreessa ohjeistuksessa neuvotaan, miten yhteisö-ja palvelussuhdejäävi vaikuttavat luottamushenkilön kaksoisroolissa.

Kaksoisroolin tuottama esteellisyys

Hyvinvointialueen valtuutetun esteellisyydestä on säännös hyvinvointialuelain 102 §:ssa. Hyvinvointialueen valtuutettu ei ole aluevaltuustossa esteellinen (pelkästään) sillä perusteella, että hän toimii kunnan tai kuntayhtymän luottamustehtävissä tai palveluksessa.

Hyvinvointialueen hallituksen tai lautakunnan jäsen voi sen sijaan olla esteellinen kaksoisroolinsa perusteella aluehallituksessa ja hyvinvointialueen lautakunnassa. Hallituksen ja lautakunnan jäseneen sovelletaan hallintolain 28 §:n yleisiä esteellisyyssäännöksiä. Etenkin yhteisöjääviä ja palvelussuhdejääviä sovelletaan kaksoisroolitilanteisiin.

Mitä tarkoittaa esteellisyys?

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Esteellisyydellä tarkoitetaan, että (luottamus)henkilöllä on sellainen suhde asiaan tai asianosaisiin, että se voi vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä.

Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa eli hyvinvointialueen tai kunnan toimielimessä. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa

  • esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa
  • osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä
  • hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli päätökseen haetaan muutosta. Hyvinvointialueviranomainen voi myös itse korjata menettelyvirheen hallintolain 50 §:n mukaisesti.

Huomioitavaksi samalla yleinen väärä käsitys: esteellisyys on eri asia kuin vaalikelpoisuus. Henkilön esteellisyys liittyy yksittäisen asian käsittelyyn viranomaisissa, kun taas vaalikelpoisuudessa on kyse siitä, voidaanko henkilöä ollenkaan valita tiettyyn toimielimeen.

Lue hallintolakimiesten tuore ohjeistus, miten yhteisö-ja palvelussuhdejäävi vaikuttavat luottamushenkilön kaksoisroolissa.

Kuntaliiton esteellisyysverkkosivut tarjoavat hyödyllistä infoa aiheesta myös hyvinvointialueille.

Aiheesta lisää

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye