Luovat yksilöt eivät takaa menestystä
Poutanen tutki väitöskirjassaan itseohjautuvia ongelmanratkaisuryhmiä, jotka työskentelivät todellisten yhteiskunnallisten ongelmien parissa innovaatioleiriolosuhteissa. Hän haastatteli, havainnoi ja videoi ryhmien työskentelyä kahtena eri vuotena.
Tutkimuksen tulokset tiivistyvät kolmeen keskeiseen ajatukseen: Ensinnäkin itseohjautuvan ryhmän työprosessi ei etene lineaarisesti ongelmasta kohti ratkaisua, vaan ryhmä joutuu kärsivällisesti harjoittelemaan, kuinka työskennellä yhdessä ennen kuin uusia ideoita alkaa syntyä. Toiseksi tällaista ryhmää ei pidä ajatella yksilöiden kautta; se on aina laadullisesti jotain muuta kuin sen jäsentensä summa. Kolmanneksi ihmisten kokemusten, osaamisen ja tietojen erilaisuudesta voidaan hyötyä vain oikeanlaisen viestinnän avulla.
- Edes parhaat luovat ihmiset eivät yksin takaa ryhmän, tiimin tai organisaation innovatiivisuutta. Tarvitaan yhteistyötaitoja, jotta parhaat kyvyt ja ideat saadaan hyödynnettyä, Poutanen korostaa.
Luova työprosessi
edellyttää kärsivällisyyttä
Usein esitetty luovan työprosessin ideaalimalli etenee seuraavasti: ongelman muotoilusta edetään ideoiden tuottamisen kautta parhaan idean valintaan ja kehittelyyn ja siitä kohti lopullista ratkaisua.
- Se työprosessi, jonka omassa tutkimuksessani havaitsin, vaikuttaisi noudattavan hyvinkin ennustamatonta ajallista dynamiikkaa. Parasta erityisesti yhteisölliselle luovalle työskentelylle on kärsivällisyys, sillä oleellista on että yhteistyö alkaa toimia ja tehokas työtapa löytyy ennen kuin aletaan keskittyä itse ongelman ratkaisuun, Poutanen sanoo.
Itsenäisyys yhteisten
työtapojen taustalla
Väitöstutkimuksen mukaan luovassa ryhmätyöskentelyssä sekä yksilö- että yhteisötasot ovat yhtäaikaisesti läsnä. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmässä toimiessaan sen jäsenet oppivat yhdessä, millä tavalla juuri he kykenevät hyötymään toistensa erilaisesta osaamisesta ja tiedoista.
- Kun ihmiset työskentelevät ryhmässä keskenään, he kehittävät uusia, vain ryhmän tasolla esiintyviä taitoja ja kykyjä. Ryhmän jäsenet esimerkiksi oppivat keskustelemaan tavalla, jossa toisia kuunnellaan, mutta liian pitkiä monologeja ei sallita. Tällä tavalla luova ryhmä kehittää juuri heille ominaisia tehokkaan työskentelyn sääntöjä, Poutanen selittää.
Jotta ryhmäläiset kykenisivät oppimaan oman erityisen tapansa toimia, he tarvitsevat kuitenkin paitsi aikaa, myös itsenäisyyttä omaa toimintaansa koskevassa päätöksenteossa.
- Tässä mielessä valmiiden luovan työn prosessimallien ja sääntöjen liian tiukka seuraaminen voi johtaa siihen, että ryhmäläiset eivät saa hyödynnettyä erilaisuuttaan kovin tehokkaasti.
- Hyvää tarkoittava ryhmänjohtaja voi pahimmillaan joutua tekemään suuren osan luovasta työstä itse, kun muut seuraavat ennalta määriteltyjä rooleja, eivätkä opi toimimaan yhdessä juuri heille tehokkaalla tavalla.
Poutasen tutkimuksen mukaan avainroolissa ideoiden kehittelyssä ryhmissä on se, millä tavalla ryhmien jäsenet kykenevät kommunikoimaan keskenään.
- Ryhmässä on hyvä olla erilaista vuorovaikutuksellista osaamista. Tarvitaan esimerkiksi diplomaatti, joka kykenee rauhoittamaan osapuolia sovittelevalla tyylillä. Tarvitaan niitä, jotka osaavat rakentaa siltoja eri näkökulmien välille kysymällä oikeanlaisia kysymyksiä, ja niitä jotka vahtivat, että kaikki saavat suunvuoron, Poutanen sanoo.
VTM Petro Poutanen väittelee 17.6.2016 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Complexity and collaboration in creative group work". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A.
Vastaväittäjänä on professori Markku Wilenius, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Esa Väliverronen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Department of Social Research. Väitöskirjaa myy Unigrafia Bookstore http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ books@unigrafia.fi PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa, jonne linkki löytyy alta.
Väittelijän yhteystiedot:
Petro Poutanen
Puh. 040 767 1631
petro.poutanen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme