Työsuojelurahasto

Lupaava mittari homesairaiden tutkimiseen

Jaa

Kosteus- ja homevaurioille altistuneiden kliinistä tutkimista varten on löytynyt uusi, lupaava immunologisen vasteen mittari. Se on seerumin FGF21 (fibroblastien kasvutekijä-21), joka alustavien tulosten mukaan korreloi vahvasti sekä altistumiseen että oireiluun.

– Yllättävä löydös on hyvin mielenkiintoinen. FGF21-testi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia laajemmissa aineistoissa ja eri työympäristöissä ennen kuin sitä voi suositella käytännön potilasdiagnostiikkaan homealtistuksen yhteydessä, Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus sanoo.

Löydös saatiin tutkimuksessa, jonka tekivät Putuksen yritys IndoorAid, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia objektiivisia immunologisia menetelmiä sisäilmasta sairastuneiden altistumisen ja oireiden lääketieteelliseen tutkimiseen. Tällaisia välineitä on niukalti. Sekä potilaan että työnantajan ja vakuutusyhtiön oikeusturvan mukaista olisi, että tarjolla olisi luotettavia ja valideja, riittävän herkkiä ja mikrobispesifejä, edullisia ja toistettavia mittareita sekä altistumisen että ärsytys- ja yliherkkyysoireiden osoittamiseen.

Selitys lamauttavalle väsymykselle

Hormonin kaltainen FGF21-proteiini on yksi monista markkereista, jotka kuvaavat solun mitokondrioiden toimintaa ja hyvinvointia. Se saadaan verinäytteestä, tarkemmin veren seerumista. Aiemmin sitä on käytetty lähinnä sydänsairauksien, diabeteksen ja maksasairauksien tutkimisessa.

– Elintärkeät mitokondriot vastaavat soluhengityksestä ja tuottavat suurimman osan solun tarvitsemasta energiasta. Niitä on eniten paljon energiaa tarvitsevissa soluissa, kuten lihassoluissa. Jos nämä energiakeskukset alkavat voida huonosti, ne lakkaavat toimimasta, turpoavat ja voivat räjähtää. Vaikka ravintoa ja happea olisi saatavilla, solu ei voi hyvin, koska ei pysty hyödyntämään niitä, Putus kuvailee.

Aiemmin professori Mirja Salkinoja-Salonen työryhmineen on tutkinut mitokondrioita ja todennut mikroskoopilla niiden turpoamisen ja rikkoutumisen home- ja bakteerimyrkkyjen vaikutuksesta.

– Meidän löydöksemme täydentää hyvin näitä aiempia havaintoja, Putus sanoo.

Hän kertoo, että sisäilmasta sairastuneet kuvailevat usein lamauttavaa väsymystään. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun työntekijä on töistä kotiin pyöräillessään nukahtanut ja ajanut ojaan.

– Tämä mittari näyttää kuvaavan ja selittävän juuri sitä väsymystä, josta potilaat kertovat. Tietenkin pitäisi riittää, mitä kerrotaan, mutta yleensä testejä halutaan varmennukseksi.

Jatkotutkimukset tarpeen 

FGF21-testiä on käytetty lähinnä sydänsairauksien, diabeteksen ja maksasairauksien tutkimisessa.

– Testi on olemassa kaupallisena kittinä, se on halpa ja nopea käyttää. Löydöksen merkityksen arviointi edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia suuremmilla aineistoilla sekä toistettavuuden ja validisuuden tarkempaa arviointia, Putus sanoo.

– FGF21 ei edelleenkään korvaisi rakennuksen tutkimista, koska se ei ole homealtistukselle spesifi vaan arvo nousee myös muissa sairauksissa ja tiloissa. Kuitenkin se on objektiivinen osoitus solutason tapahtumista.

Useimmat testit eivät toimineet

Tutkimuksessa käytiin läpi 317 työntekijän terveydentila päteviksi todennetuilla oirekyselyillä. Kliinisesti tutkittiin 175 henkilön veri-, seerumi- ja ulostenäytteitä. Myös tutkittujen työympäristöt vertailukohteineen tutkittiin. Ne olivat hoitoalan laitoksia, yliopistorakennuksia, kouluja ja paloasemia. Mukana oli niin nais- kuin miesvaltaisia työpaikkoja.

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää basofiilisolujen aktivaatiotestin soveltuvuutta immunologisen vasteen mittarina. Aiemmin kyseistä testiä ei ollut käytetty kosteus- ja homemikrobeille altistuneiden tutkimiseen.

– Basofiiliaktivaatiotestistä ei saatu löydöksiä, ja sitä ei kannata enää tutkia, Putus kertoo.

Tutkijat testasivat myös lukuisia muita immunologisen vasteen mittauksia. Testatuista menetelmistä useimmat eivät sopineet tarkoitukseen. Vasteenmittauksista vanha mikrobispesifi IgE-määritys seerumista osoittautui luotettavimmaksi.

Parhaiten altistumiseen korreloivat viljelyyn perustuvat näytteet rakenteista ja laskeutuneen pölyn toksisuutta mittaava E. coli-lux -testi.

Terveyshaittoja niin miehillä kuin naisilla

Sisäilmakeskustelussa on yleistä väittää, että oireilu on naisvaltaisten työpaikkojen ongelma.

Putuksen mukaan tutkimus osoitti, että terveyshaittoja on yhtä lailla myös miesvaltaisilla työpaikoilla. Tutkimuksen psykososiaalinen osio osoitti myös, että oireita ilmenee niissäkin työpaikoissa, joissa työ on innostavaa, vaikutusmahdollisuudet koetaan hyviksi, vertaistuki on erinomaista ja stressiä vain vähän.

Steiner-kouluissa havaittiin, että terveelliset elintavat ja luomuravinto eivät suojaa oireilta.

Kunnolla korjatuissa rakennuksissa oireet vähenevät selvästi, mutta tiivistyskorjauksissa ne eivät lievity vaan jopa pahenevat.

Lisätietoa: Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, puh. 0400 671 517, tuula.putus@utu.fi

Tutkimushanke: IndoorAid: Basofiiliaktivaatiotesti (BAT) ja IgD-vasta-aine kosteusvaurioaltistumisen osoittamisessa. www.tsr.fi > Hae numerolla 114168

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.

Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto

Mikä pilaa sisäilman – syyllisenä kosteus, homeet vai me itse?8.9.2017 09:00Tiedote

Mikä suomalaisissa rakennuksissa sairastuttaa ihmisiä? Helsingin yliopiston mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen ravistelee vakiintuneita arvioita rakennusten terveyshaittojen syistä. Työsuojelurahaston tukeman laajan tutkimushankkeen tulokset Salkinoja-Salonen on koonnut kirjaan Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (2016). Raportti on runsaudensarvi, jossa näkökulmia ei ole yhtä tai edes kahtakymmentä vaan paljon enemmän.

Työsuojelurahasto rahoitti työelämän tutkimus- ja kehitystyötä noin 8,9 miljoonalla eurolla vuonna 201620.2.2017 12:05Tiedote

Työsuojelurahasto rahoitti työelämän tutkimista ja kehittämistä noin 8,9 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Työsuojelurahasto vastaanotti yhteensä 504 hakemusta ja rahoitti 210 hanketta noin 5,8 miljoonalla eurolla.Rahasto myönsi tutkimus- ja kehityshankkeisiin yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa, tiedotus- ja koulutushankkeisiin noin 240 000 euroa ja henkilökohtaisiin stipendeihin noin miljoona euroa. Työturvallisuuskeskuksen toiminnan tuki oli 3,1 miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme