Finnvera Oyj

Lyhennysvapaiden kysyntä kääntyi kasvuun – näissä tilanteissa rahoituksen hinta voi nousta

Jaa
Yritysten tarve lyhennysvapaille kääntyi kasvuun helmi‒maaliskuun vaihteessa, kun koronatilanne paheni ja rajoituksia lisättiin. Päivittäinen lyhennysvapaahakemusten määrä kasvoi noin 50 kappaleeseen Finnverassa. Pääosa kasvusta tulee matkailu- ja ravintola-alalta, jossa hakemusmäärä kaksinkertaistui. Lyhennysvapaiden käsittely on nyt viime vuotta mutkikkaampaa muun muassa valtiontukisääntelyn vuoksi. Finnvera myöntää lyhennysvapaan nostamatta marginaalia ja laina-aikaa jatkaen, mutta voi joutua korottamaan takauksensa tai lainansa marginaalia, jottei yritykselle kerry liikaa valtiontukea. Pahimmillaan valtiontuen enimmäismäärän ylitys johtaa siihen, että yritys joutuu palauttamaan tukia tai uusi tuki jää saamatta.

Vaikka Finnvera ei myönnä yrityksille suoraa tukea tai avustuksia, Finnveran rahoituksen EU:n markkinahintatasoa edullisempi hinta tai ehdot katsotaan niin sanotuksi laskennalliseksi valtiontueksi. Lähtökohtaisesti kyseessä on niin sanottu de minimis -tuki, jota yritykselle voi kertyä eri valtion tai kuntien toimijoiden myöntämänä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Koronavuoden jälkeen joidenkin yritysten yritys- tai hankekohtaiset tukikatot saattavat olla täyttymässä. Enimmäismäärä voi ylittyä esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys hakee nyt pankiltaan lyhennysvapaata Finnveran takaamaan lainaan. Jos pankki nostaa lyhennysvapaan myötä rahoituksen marginaalia, mutta Finnvera ei nosta oman takauksensa marginaalia, yritykselle syntyy Finnveran alemmasta hinnasta valtiontukea. Pahimmillaan tuen enimmäismäärän ylitys johtaa siihen, että yritys joutuu maksamaan tukia takaisin tai uuden tuen saanti estyy.

‒ Finnvera suhtautuu lyhennysvapaapyyntöihin myönteisesti ja on valmis joustamaan, jotta yritykset kyetään auttamaan kriisin tämänkin vaiheen yli. Pyrimme lyhennysvapaapäätöksissä pääsääntöisesti siihen, että asiakkaan marginaalia ei koroteta. Ainoastaan silloin kun asiakkaan valtiontukikertymä on täynnä, takauksemme tai lainamme marginaalia voidaan joutua tarkistamaan. Näin vältetään muiden tukien takaisinperintä, mistä voisi aiheutua asiakkaalle vakavaa vahinkoa. Lyhennysvapaa on yrityksille yksi hyvä keino sopeuttaa talouttaan ja selviytyä. Pankkien ja Finnveran yhteistyö on toiminut kriisissä hyvin, ja yritykset ovat saaneet varsin joustavasti lyhennysvapaita ja lainarahoitusta, sanoo liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.

Heinilän mukaan lyhennysvapaahakemusten määrä on nyt noin kaksinkertainen kriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Tukien määrän täyttyminen aiheuttaa hinnankorotuksen noin joka kymmenenteen lyhennysvapaapäätökseen. Yrityksillä on vastuu seurata tukimääränsä kertymistä, mutta Finnvera pyrkii osaltaan selvittämään tukien määrän muutostilanteessa, jotta yritykset välttyvät ikäviltä jälkiseurauksilta, kuten tukien takaisinperinnältä.

Sääntely ohjaa pankkien toimintaa

Koronapandemian synnyttämän talouskriisin aikana Suomessa toimivat pankit ovat tehneet läheistä yhteistyötä Finnveran kanssa ja tulleet eri tavoin asiakkaitaan vastaan. Lisäksi ne ovat jatkaneet uusien luottojen myöntämistä.

Pankkien toiminta on tiukasti säänneltyä. Säännösten noudattamista myös valvotaan tarkasti. Huolimatta kriisiajasta viranomaiset edellyttävät, että pankit arvioivat riskinsä oikein ja selvittävät huolella asiakkaidensa taloudellisen tilanteen ja maksukyvyn. Tarvittaessa pankit joutuvat uudelleenluokittelemaan asiakkaitaan ja tekemään varauksia luottotappioiden varalta. Esimerkiksi uuden lyhennysvapaan hakeminen johtaa yleensä asiakkaan luokituksen heikkenemiseen. Terveen pankkitoiminnan ja vakavaraisuussääntelyn lähtökohtana on, että kohonnut riski näkyy luotonannon ehdoissa.

‒ Kukin pankki päättää itse luottojensa ehdoista riskiarvion perusteella ottaen huomioon sääntelyn ja valvojan asettamat vaatimukset. Pankeilla on halu ja intressi tukea asiakkaitaan vaikeiden aikojen yli, mutta samalla ne joutuvat huolehtimaan omasta vakavaraisuudestaan ja sääntelyn noudattamisesta. Tämä on vaikea yhtälö, toteaa Finanssialan (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Mattilan mukaan yrityksen kannattaa olla varhaisessa vaiheessa yhteydessä rahoittajiinsa, jos taloudellisia vaikeuksia ilmaantuu. Tällöin on syytä varautua keskusteluun siitä, mitkä ovat olleet yrityksen omat tervehdyttämistoimet ja omistajien tekemät panostukset ja mikä niiden kokonaisvaikutus on. Pankkien tarjoamat lainanhoidon helpotukset ovat harvoin yksinään tehokas tai riittävä toimenpide, jolla päästään vaikeiden aikojen yli.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juuso Heinilä, liiketoimintajohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2576


Veli-Matti Mattila, johtaja, pääekonomisti, Finanssiala, puh. 020 793 4259

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote

Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.

Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–12/2023: Yrityskauppojen määrä laski, piristymisen merkkejä näkyvissä14.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Alkuvuosi 2023 oli edelleen vilkas ja Finnveran rahoituksen myöntö omistusjärjestelyihin oli hyvällä tasolla, mutta yrityskauppojen määrä laski loppuvuotta kohti. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin tammi–joulukuussa 2023 yhteensä noin 121 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 130 miljoonaa euroa. Eniten yrityskauppoja tehtiin Uudellamaalla. Maakunnista erottuivat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, joissa euromääräinen rahoitus kasvoi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye