Audiomedia Oy

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: Metsät mukaan EU:n Green Deal – vihreän kasvun ohjelmaan. Metsäpohjainen vihreä teollisuus suuri mahdollisuus Euroopalle

Jaa

EU:n komissio on julkaissut Green Deal - Vihreän kasvun ohjelman, minkä tavoitteena on muuttaa kaikki taloudellinen toiminta ilmaston kannalta kestäväksi. EU-maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen, minkä mukaan unioni on hiilineutraali vuonna 2050. Viisivuotinen ohjelma tulee hyväksyttää EU:n jäsenmailla ja parlamentilla. Suomen kannalta keskeiset tavoitteet koskevat maan- ja metsänkäyttöä sekä energiaverotusta, joiden muotoiluun ohjelmassa pyritään parhaillaan vaikuttamaan.

Ministeri metsässä. Kuva: Pekka Väisänen
Ministeri metsässä. Kuva: Pekka Väisänen

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on pettynyt siihen, että komission ohjelmassa on metsäsektoria käsitelty yksipuolisesti ja ohuesti. – Mikä vihreä sopimus se on, jos metsät ovat siitä pois. Suomen tavoitteena on saada ohjelmaan mukaan metsien moninaiskäyttö, mikä pitää sisällään sen, että metsien talouskäyttö ja metsille asetetut ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet voidaan yhdistää.

 -Haluamme ajaa yhdessä muiden EU:n metsämaiden kanssa ajaa metsästrategiaa itsenäiseksi osaksi Vihreän kasvun ohjelmaa. Politiikkavastuu metsistä pitää olla jatkossakin jäsenmailla, EU tasolla voidaan tehdä strategiatason yhteistyötä.

Metsäpolitiikka jää EU-päätöksenteossa Lepän mukaan useimmiten alakynteen siksi, että kestävän metsätalouden periaatteita ei tunneta. – EU:ssa on paljon jäsenmaita, joille metsäpolitiikalla ei ole mitään merkitystä. Päättäjissä ja virkamiehissä tapaa asenteita, joiden mukaan metsillä on vain suojelu- ja virkistysarvo. Siksi Suomen kaltaisten metsämaiden on pidettävä metsäasioita koko ajan esillä.

-Aloitimme Ruotsin kanssa EU-päättäjille suunnatun Metsäakatemian, josta on saatu ensimmäisiä hyviä kokemuksia. Kun päättäjät vaihtuivat, tätä tiedon levittämistä ja metsävaikuttamista on tehtävä koko ajan. Metsäsektorin eri järjestöt tekevät tässä valtion ja teollisuuden rinnalla myös hyvää työtä.

Metsäsektori tuottaa 100 miljardia vuodessa Euroopan kansantuotteeseen

– Metsäsektorin taloudellinen merkitys on valtava ja se hajautuu EU:n metsämaihin niin, että se mahdollistaa myös alueiden kehittämistä. Monien maiden syrjäisemmät alueet kuihtuisivat entisestään ilman metsätalouden tuomaa tuloa.

Leppä näkee metsiin pohjautuvan vihreän teollisuuden mahdollisuudet koko EU:lle valtavan suurina. - Esimerkiksi puurakentaminen ja metsäpohjaiset uudet fossiilisia korvaavat uusiutuvat biotaloustuotteet puuttuvat Green Dealista kokonaan. Metsien ilmastomerkitys ei ole vain nieluissa, vaan myös näissä uusiutuvissa tuotteissa, mikä edesauttaa siirtymistä pois fossiilitaloudesta.

-Vihreän teollisuuden syntyminen edellyttää tutkimus- ja kehityspanostuksia sekä uuden teknologian kehittämistä. Näissä EU:lla olisi paljon tehtävää ja roolia otettavaksi, koska ne tukevat samalla ilmastotavoitteita, taloutta ja työllisyyttä.

Lepän mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan poliittista ohjausta, jotta markkinoilla on kykyä siirtyä kestävämpiin toimintatapoihin. - Julkisella sektorilla voi olla julkisten hankintojen kautta vahva ohjausvaikutus.

-On paljon työtä, että tavoitteet saadaan läpi parlamentissa Vihreän kasvun ohjelmaan. Teemme meppien kanssa yhteistyötä ja toivon että koko metsäpohjainen biotalous nähdään osana suurta vihreän teollistamisen kokonaisuutta. Tämä edesauttaa systemaattista siirtymistä pois fossiilitaloudesta

Suomen kestävän metsätalouden osaamisesta vientituote

Esimerkkeinä hyvän metsänhoidon käytänteiden puutteista Leppä mainitsee monissa maissa nopeasti leviävät metsätuhot ja metsäpalot.

– Monien EU-jäsenmaiden metsissä kirjanpainaja ja muut metsätuholaiset tekevät pahaa jälkeä. Tuhojen seurauksena on syntynyt ylitarjontaa puumarkkinoilla, mikä heijastuu Suomeenkin. Suomessa on hyvin hoidetut metsät, mitkä kestävät metsätuhoja ja metsäpalojakin paremmin kuin maissa, joista puuttuu kestävän metsätalouden hyvät käytännöt.

-Kaikissa maissa missä on yksityismetsänomistus, pidetään metsistä hyvää huolta. Talousmetsä luo kannustumia hoitaa metsiä hyvin ja silloin seurataan metsän kuntoa säännöllisesti. Hyvin hoidetut metsät ovat kestäviä myös myrskytuhojen torjunnan kannalta.

Leppä on huolissaan hirvikannan liian suuresta kasvusta metsissä. – Kun hirvet syövät mäntyjen ja koivujen latvukset, se houkuttelee metsänomistajia istuttamaan kuusta. Suomen liiallisesta kuusistumisesta ollaan syystäkin huolissaan, koska kuuset ovat erittäin alttiita metsätuhoille.

-Suomen metsäosaaminen on maailmalla laajalti tunnettua. Meidän tulisi vielä enemmän tuotteistaa metsäosaamisen vientiä. Tämä koskee alan koulutusta, tutkimusta ja esimerkiksi metsävaratietoa, jolla voidaan estää laittomia hakkuita. Meillä on metsien sertifiointi korkealla tasolla päinvastoin kuin monissa muissa maissa.

Tärkeintä on Lepän mukaan ymmärtää, että metsien talous-, työllisyys-, ympäristö-, virkistys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet voidaan yhteensovittaa kestävässä metsätaloudessa.

- Metsänomistajat ovat monin tavoin sitoutuneet näihin tavoitteisiin. Esimerkkeinä Leppä mainitsee Metso- ja Kemera-rahoituksen, monipuolisen metsien käsittelyn mahdollistavan uuden metsälain, lintujen elinympäristöjä parantavan SOTKA-hankkeen sekä eläimille ravintoa ja suojaa tarjoavien riistatiheikköjen säästämisen hakkuilta.

Turpeen moninaiskäyttö osaksi vihreää teollisuutta

Keskustelussa turpeen energiakäytöstä on Lepän mielestä liikkeellä väärää tietoa, kun väitetään ettei sen energiakäytön lopettamisessa ole tehty mitään. -  Meillä on selvä poliittinen tavoite turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä jäljellä oleva siirtymäkausi tulee käyttää turpeen uusien käyttömuotojen ja tuotteiden kehitystyöhön. Kyse on sentään kymmenen tuhatta ihmistä työllistävästä toimialasta, jota ei voida kerralla ja nopeasti ajaa alas.

-Turve on arvokas hitaasti uusiutuva luonnonvara, jota syntyy enemmän kuin sitä käytetään. Nyt puhutaan pelkästään turpeen energiakäytöstä, eikä sen uusista käyttömahdollisuuksista. Turpeesta voidaan valmistaa uudenlaisia kasvatusalustoja, akustiikkaa parantavia äänieristeitä, biohiiltä, tekstiilejä ja esimerkiksi eläinten kuivikemateriaaleja, joilla on eläinten hyvinvointia edistäviä antibakteerisia ominaisuuksia. Turpeella on myös kotimaisena materiaalina suuri huoltovarmuusmerkitys, muistuttaa Leppä.

Turvekeskustelusta on tullut Lepän mielestä poliittinen siksi, että metsien tavoin senkään käyttöominaisuksia ei tunneta riittävästi. – Tässä on tilanne, että vaaditaan metsähakkuiden vähentämistä ja turpeen energiakäytön lopettamista miettimättä seuraamuksia. Meillä Suomessa on maailmanlaajuisessakin vertailussa ennätysmäärä erilaisia suotyyppejä, joita ei voi kohdella samoin.

-Me tarvitsemme siirtymäajan uusien turpeen käyttömuotojen kehittämiseen ja samalla huolehdimme, että turpeen nostosta ei aiheudu vesistöille kuormitusta.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Jari Leppä
ministeri
jari.leppa@mmm.fi

Kuvat

Ministeri metsässä. Kuva: Pekka Väisänen
Ministeri metsässä. Kuva: Pekka Väisänen
Lataa
Valtioneuvoston kuvapankki. Kuva: Laura Kotila
Valtioneuvoston kuvapankki. Kuva: Laura Kotila
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

 Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä21.9.2020 10:47:38 EESTTiedote

Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkinut historioitsija Teemu Keskisarja on pettynyt metsäkeskustelun historiattomuuteen. - Metsiä koskevassa keskustelussa metsät nähdään yhteiskunnan vihollisina, vaikka ne ovat tuottaneet niin paljon hyvää Suomelle. Koko Suomen integraatio kansainväliseen kauppaan ja globalisaation tapahtui sahatavaran viennin myötä. Metsät ovat ainoa kotimainen luonnonvara, jonka jalostus vei suomalaiset maailmalle.

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen15.8.2020 10:00:00 EESTTiedote

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa.

Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys12.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puuinfoa vuosikymmenen luotsannut toimitusjohtaja Mikko Viljakainen näkee puurakentamisella olevan kokoaan suuremman merkityksen metsäbiotalouden toteuttamisessa. - Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä enemmän sahataan. Tämä lisää tukkikauppaa, joka näkyy metsänomistajan kasvavana tulona. Kun 70 prosenttia kantorahatulosta tulee tukkikaupasta ja yli 70 prosenttia tukista saatavista tuotteista päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen, voi sanoa, että puolet metsäomistajien puun myyntitulosta syntyy puurakentamisesta, laskee Viljakainen.

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista5.5.2020 13:06:45 EESTTiedote

Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, sanoo Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantaja Grant Rosoman. Suomessa World Bioeconomy Forumissa vierailleen uusseelantilaisen Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sekä lisätä korkean jalostusasteen tuotantoa. Suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan hän näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun käytön energiakäytön. Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

EU:n Green Deal – ohjelman pelätään tuovan lisää rajoituksia kestävälle metsän käytölle – suomalaismepit haluavat metsästrategian itsenäiseksi osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa14.4.2020 15:12:06 EESTTiedote

EU:n komission julkaisemassa Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelmassa metsäsektoria on käsitelty erityisesti monimuotoisuuden, suojelutavoitteiden ja hiilinielujen kasvattamisen kannalta. Tähän artikkeliin haastattelut suomalaismepit haluavat kestävän metsätalouden metsästrategian itsenäiseksi osaksi Green Deal – ohjelmaa. Suomalaismepit uskovat, että kestävän talousmetsien käyttö ja metsien monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme