- Maatilat ovat keskeinen osa elintarvikeketjun huoltovarmuutta ja kriittistä infrastruktuuria Suomessa. Huoltovarmuutta ja ruokaturvaa ei voida käsitellä erillään maatalouden kannattavuudesta ja käynnissä olevasta akuutista kannattavuuskriisistä, korostaa sd-valiokuntaryhmän vastaava kansanedustaja Raimo Piirainen.

- Arvioiden mukaan yrittäjätulo painuu negatiiviseksi jopa 25 000 maatilalla eli noin 56 prosentilla maatalousyrittäjistä, ellei tuottajahintoihin tule merkittäviä korotuksia. Tämä on huolestuttavaa, sillä mikäli tilat eivät saa korvausta työlleen ja pääomalleen, niin se aiheuttaa ennen pitkää tuotannon supistumista ja jopa lopettamispäätöksiä osalla tiloista, toteaa kansanedustaja Piritta Rantanen.

Valiokunta toteaa, että alkutuottajien asema elintarvikeketjussa on Suomessa heikko. Tämä on osaltaan seurausta vähittäiskaupan keskittymisestä ja sitä myötä sen vahvasta neuvotteluasemasta.

- Alkutuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi on tarpeen valmistella sellaisia muutoksia elintarvikemarkkina- ja kilpailulainsäädäntöön, joilla voidaan vahvistaa markkinamuutosten välittymistä elintarvikeketjussa esimerkiksi kustannusindeksin avulla ja näin parantaa alkutuottajien markkina-asemaa, vaatii Rantanen.

Ruokahuolto ja ruokaturva tulee taata kaikenlaisissa poikkeusoloissa. Tämä tarkoittaa, että riittävä määrä alkutuottajia on varattava alkutuotannon tarpeisiin kaikissa turvallisuustilanteissa.

- VAP-viljelijäjärjestelmän (VAP= vapautettu aseellisesta palveluksesta) päivitystyö on erittäin ajankohtaista ja tärkeää tilanteessa, jossa ruoantuotannon omavaraisuuden merkitys korostuu, muistuttaa kansanedustaja Seppo Eskelinen.

VAP-viljelijäjärjestelmää tulee pitää ajan tasalla ja kehittää siten, että huomioidaan kaikki maataloustuotannon kannalta kriittiset tuotantopanokset ja riittävät varmuusvarastot, mukaan lukien polttoaineiden ja siemenviljan saatavuus poikkeusoloissa.

Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että selonteossa kuvatut toiminta- ja turvallisuusympäristön muutoksen vaikutukset eivät kohdistu samalla tavalla koko Suomeen, vaan vaikutusten kohdentumisessa ja merkityksessä on huomattavia alueellisia eroja.

- Muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen vaikutukset tuntuvat erityisen voimakkaasti kaakkois- ja itärajan maakunnissa. Rajaseudulla yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä on ollut tiivistä, ja tämän yhteistyön estyminen aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia alueen talouteen ja alueella asuvien ihmisten arkeen, huomauttavat kajaanilainen Piirainen ja joensuulainen Eskelinen.

- Lisäksi muuttunut toimintaympäristö vaikuttaa metsäbiotalouteen erityisesti Itä-Suomessa koska alueen metsäteollisuudessa on käytetty vuosittain miljoonia kuutioita venäläistä puuta. Nyt korvaava puu täytyy löytää kotimaasta ja mm. Baltiasta. Tämä nostaa kustannuksia esimerkiksi pidentyneiden kuljetusmatkojen vuoksi, muistuttaa Eskelinen.

Valiokunta esittää erityisen huolensa siitä, että muiden vaikutusten lisäksi Venäjän hyökkäyssota on vähentämässä kaakkois- ja itärajan maakuntien kehittämisrahoitusta. Kansallisen ja EU-rahoituksen vähentäminen tässä tilanteessa ei ole aluekehityksen näkökulmasta perusteltua.

- Alueiden elinvoimaisuus ja turvallisuus ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, päättävät edustajat.