Helsingin yliopisto

Maahanmuuttajat arvioivat oman merkityksensä työyhteisölle myönteisemmin kuin kantaväestö

Jaa

Kantaväestö on kriittisempi maahanmuuttajista työyhteisön voimavarana. Erityisesti maahanmuuttajien työelämäosaamista ja ammattitaitoa pidetään huonona. Tulokset ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin henkilöstövoimavarojen johtamista ja sen yhteyksiä monikulttuurisen työyhteisön työhyvinvointiin.

Kantaväestön ja maahanmuuttajien näkemykset erosivat tutkimuksessa pääsääntöisesti toisistaan, erot näkyivät erityisesti maahanmuuttajien työelämäosaamisessa.  Kantaväestön mielestä työyhteisön sopeutumista heikensivät maahanmuuttajien perustaitojen puute ja ristiriitoja aiheuttavat erilaiset toimintatavat. Ristiriitoja syntyi eniten suomalaisen työkulttuurin osalta kuten työaikojen ja työtehtävien noudattamisesta sekä työmoraalista, toiseksi eniten uskonnosta ja kolmanneksi eniten maahanmuuttajien ammattitaidosta.

- Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan halunneet erikoisasemaa työyhteisössä. Sen sijaan esimiehen läsnäolon ja tuen tarve tuli esille, kertoo väitöstutkimuksen tehnyt Kirsti Kujanpää.

 

Esimies avainasemassa
maahanmuuttajalle

Haastattelujen pohjalta maahanmuuttajat korostivat työhön perehdyttämistä ja esimiehen merkitystä työyhteisössä. Esimiehen merkitys korostui etenkin työyhteisöön pääsemisessä, erilaisuuden huomioimisessa ja tuen antamisessa.

- Vastauksissa korostuivat hyvä esimiestyö ja toisaalta alaistaidot ja esimiehen kunnioittaminen, Kujanpää kertoo.

Tulosten perusteella monikulttuurisuus vaikutti merkittävästi henkilöstövoimavarojen johtamiseen.

Monikulttuurisuus heijastui työhyvinvointiin pääasiassa juuri johtamisen kautta, koska työhyvinvointi kietoutui kaikkeen johtamiseen.

- Siltä osin hyvän johtamisen ja erityisesti henkilöstövoimavarojen johtaminen edistää myös maahanmuuttajien hyvinvointia. Heidän kohdallaan esimiehen roolilla on suuri merkitys, Kujanpää muistuttaa.

 

Maahanmuuttajista ajatellaan
kapea-alaisesti

Maahanmuuttajista osa toi esille, että heistä ajatellaan liian kapea-alaisesti. Tämä koetaan tukahduttavana ja rajoittavana tekijänä.

- Työyhteisöissä tulisikeskustella yhteisesti, mitä monikulttuurisuus siellä merkitsee, miten se ilmenee ja mitä odotuksia siihenliitetään, Kujanpää toteaa.

- Henkilöstövoimavarojen johtamisen näkökulmasta ylimmän johdon esiintulo esimerkiksi monikulttuurisuusstrategian ja siihen kytkeytyvien arvojen ja toimintatapojen kautta edistäisi monikulttuurisuuden ja työhyvinvoinnin johtamista myönteiseen suuntaan, hän jatkaa.

 Väitöstutkimuksen tulokset rakentuvat empiirisen osan kolmesta osatutkimuksesta. Työhyvinvoinnin käsitettä selvitettiin fokusryhmähaastattelujen avulla. Monikulttuurisuuskysely selvitti koko organisaation käsityksiä maahanmuuttajista työyhteisössä.


TtM Kirsti Kujanpää väittelee 17.2.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Henkilöstövoimavarojen johtaminen ja monikulttuurisen työyhteisön työhyvinvointi". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Fabianinkatu 33, Päärakennus, konsistorinsali , 2 krs.

Vastaväittäjänä on hallintotieteen professori Antti Syväjärvi, Lapin yliopisto, ja kustoksena on professori Pertti Ahonen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 40/2017. Väitöskirjaa myy Unigrafia kirjamyynti; http://kirjakauppa.unigrafia.fi; books@Unigrafia.fi.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.



Lisätiedot:

Kirsti Kujanpää
050 305 0327
kirsti.kujanpaa@pp.inet.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, Helsingin yliopisto, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Laskemisen sujuvuutta on tuettava osana matemaattisia taitoja13.12.2017 09:55Tiedote

Lasten väliset taitoerot laskemisen sujuvuudessa pienenevät toiselta viidennelle luokalle selviää Eija Väisäsen Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus toimii kuitenkin hyvänä ennustajana samalle taidolle myöhempinä vuosina. Koulussa toteutetuilla matemaattisten taitojen harjoitusohjelmilla voidaan tukea erityisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla olevia lapsia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme