Maahanmuutto ja kotoutuminen olivat ajankohtaisia jo tuhansia vuosia sitten
Babylonia, nykyisen Irakin eteläosa, oli 500–400-luvuilla eaa. monikielinen ja -kulttuurinen yhteiskunta. Alueelle oli suuntautunut merkittävää maahanmuuttoa jo vuosisatojen ajan. Yhtäältä Babyloniaan muutti ihmisiä työtä ja toimeentuloa etsien, ja toisaalta Babylonian suurvalta siirsi suuria väkijoukkoja valtakunnan reunoilta sen ydinalueille 600–500-lukujen taitteessa eaa. Tero Alstolan väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa maahanmuuttajien arkielämästä ja osoittaa, että heidän kotoutumisensa vaihteli merkittävästi asuinpaikan, ammatin ja yhteiskunnallisen aseman mukaan.
Monikulttuurinen Babylonia
– Pääosa maahanmuuttajista asui maaseudulla, jossa viljelys- ja laidunmaata oli runsaasti tarjolla. Pohjoisesta ja lännestä saapuneet heimot asuttivat merkittäviä alueita Babylonian eteläosissa harjoittaen maanviljelystä, paimentolaisuutta ja kaupankäyntiä. Pakkosiirtolaisia puolestaan sijoitettiin maaseudun kyliin heidän etnisen alkuperänsä mukaan ja heille annettiin kruunun maita viljeltäväksi. Vastineeksi maasta heidän tuli maksaa veroja ja suorittaa työ- ja sotapalvelusta, Alstola kertoo.
Pakkosiirrot olivat muinaisessa Lähi-idässä yleinen rangaistus kapinoinnista. Vastarinnan kukistettuaan voitokas kuningas saattoi siirtää tuhansia ihmisiä kapinaan nousseelta seudulta valtakuntansa muihin osiin. Pakkosiirroilla pyrittiin näin estämään uusia levottomuuksia, mutta samalla niillä tavoiteltiin myös taloudellista hyötyä. Pakkosiirtolaisia asutettiin hedelmällisille mutta harvaanasutuille seuduille maanviljelijöiksi, ja heitä käytettiin työvoimana suurissa rakennushankkeissa. Koulutettuja pakkosiirtolaisia sijoitettiin hallinnon palvelukseen virkamiehiksi, käsityöläisiksi ja sotilaiksi.
Ammattilaisia tarvittiin kaupungeissa
Myös babylonialaisissa kaupungeissa asui Tero Alstolan mukaan runsaasti maahanmuuttajia. Valtionhallinto oli avoin siirtolaisille, ja osa heistä päätyi korkeisiinkin virkoihin. Ulkomaisille ammattilaisille oli kaiken kaikkiaan kysyntää: taitavia käsityöläisiä tarvittiin suuriin rakennushankkeisiin erityisesti pääkaupunki Babylonissa, ja vierasmaalaisia sotilaita palkattiin armeijaan. Myös ulkomaankaupassa maahanmuuttajilla oli keskeinen rooli.
Maahanmuuttajien kiinnittymisessä babylonialaiseen yhteiskuntaan oli eroja. Kulttuurin jatkuvuutta maaseudulla tukivat heimoyhteisöjen säilyminen ja tapa asuttaa pakkosiirtolaiset yhteisöihin heidän alkuperänsä mukaan. Maahanmuuttajat kotoutuivat ja omaksuivat babylonialaisen kulttuurin nopeammin kaupungeissa ja työskennellessään kantaväestön kanssa. Erityisesti kauppiaat, liikemiehet ja virkamiehet kiinnittyivät osaksi babylonialaista yhteiskuntaa.
Monet maahanmuuttajat sulautuivat nopeasti ympäröivään yhteiskuntaan, mutta jotkin ryhmät säilyttivät identiteettinsä jopa tuhansien vuosien ajan. Irakissa asui merkittävä juutalaisyhteisö vielä 1950-luvulla, ja sen juuret voi jäljittää Babylonian suorittamiin väestönsiirtoihin 500-luvun alussa eaa.
Savi säilyttää tiedon
– Tutkimuksen lähdeaineistona on 289 akkadinkielistä savitaulua, joille on nuolenpäämerkkejä käyttäen kirjoitettu velkakirjoja, vuokrasopimuksia ja muita asiakirjoja, Tero Alstola kertoo.
Koska poltettu tai auringossa kuivatettu savi on kestävä materiaali, Babyloniasta on 500–400-luvuilta eaa. säilynyt kaiken kaikkiaan kymmeniä tuhansia nuolenpäätekstejä. Tämän johdosta babylonialaisesta yhteiskunnasta tiedetään huomattavan paljon ja maahanmuuttoa käsittelevät tekstit voidaan sijoittaa laajempaan yhteyteensä.
TM Tero Alstola väittelee 17.1.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Judeans in Babylonia - A Study of Deportees in the Sixth and Fifth Centuries BCE" (Juudalaiset Babyloniassa: Tutkimus pakkosiirtolaisista 500–400-luvuilla eaa.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Michael Jursa, Universität Wien, ja kustoksena on professori Martti Nissinen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Yhteyshenkilöt
Tero Alstola
tero.alstola@helsinki.fi
040 8311 543
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme