Maahanmuutto yhä suosituin keino eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, eläkemaksuja korottaisi kolmannes

Työperäisen maahanmuuton kannatus eläkkeiden rahoituksen riittävyyden vahvistajana kasvoi viimevuotiseen tutkimukseen verrattuna 10 prosenttiyksiköllä.

Toiseksi mieluisin vaihtoehto oli vastaajien mukaan työikäisten ja työnantajien maksamien eläkemaksujen nostaminen. Sitä kannattaa runsas kolmasosa. Toisaalta reilu kolmannes pitää sitä huonona tai melko huonona ajatuksena.

Kielteisimmin suhtauduttiin eläkkeiden pienentämiseen. Peräti 84 prosenttia on sitä mieltä, että jo eläkkeellä olevien eläkkeiden pienentäminen on huono tai melko huono ajatus. 83 prosenttia ei halua, että myöskään tulevien eläkeläisten eläkettä pienennettäisiin.

Ehdotus sijoitustoiminnan riskinoton lisäämisestä jakaa mielipiteitä

Vain joka neljäs piti hyvänä tai melko hyvänä ehdotusta, jonka mukaan eläkevarojen tuottoa voitaisiin kasvattaa lisäämällä sijoitustoiminnan riskinottoa. Yli kolmannes suhtautui kriittisesti siihen. Alle 50-vuotiaat suhtautuvat asiaan myönteisemmin kuin 50–64-vuotiaat.

– Hieman yllättäen suomalaiset eivät kannata pyrkimystä parempiin tuottoihin eläkevarojen sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, vaikka sillä voitaisiin saada eläkemaksun nousupainetta pienennettyä, johtaja Allan Paldanius Eläketurvakeskuksesta toteaa.

Eläkkeen lykkäyskorotusta ei tunneta kovin hyvin

Tutkimuksessa selvitettiin eläketurvan perusasioiden tuntemusta väittämien avulla. Parhaiten tiedettiin väittämä siitä, että jos työeläke jää matalaksi, maksetaan kansaneläkettä tai takuueläkettä. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista tunnisti eläkeikää koskevan väitteen ja tietää, että vanhuseläkkeen ikäraja ei ole kaikille sama. Sen sijaan reilu neljännes uskoo virheellisesti, että ikäraja on kaikille sama.

60 prosenttia tietää, että suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden rahoittamiseen. Lähes joka kolmas uskoo, ettei tämä pidä paikkaansa.

Eniten epätietoisuutta oli siitä, miten eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen vaikuttaa eläkkeeseen. Noin puolet tietää, että jos aloittaa vanhuuseläkkeen vasta alaikärajan jälkeen, eläkettä korotetaan pysyvästi lykkäyskorotuksella. Hieman useampi kuin joka kolmas on sitä mieltä, että tämä ei pidä paikkaansa.

– Tietotaso eläketurvasta on kohtuullisen hyvä. Olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni tietäisi eläkkeen myöhentämisen parantavan työeläkettä. Silloin jokainen voisi tehdä päätöksen eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta oikean tiedon varassa, Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen toteaa.

Lähes kolme neljästä luottaa eläkejärjestelmään

Suomalaisten luottamus on säilynyt viime vuodet korkealla tasolla. Noin 70 prosenttia luottaa suomalaisen eläkejärjestelmään. Suurin piirtein yhtä moni ajatteli, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. 54 prosenttia silti katsoo, että nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksajiksi.

Toukokuussa 2022 tehtyyn kyselyyn vastasi reilu tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista.

Lue julkaisu: Eläkebarometri 2022 (Julkari)

Lisätietoja:

Sanna Tenhunen, ekonomisti, puh. 029 411 2492, etunimi.sukunimi@etk.fi

Allan Paldanius, johtaja, puh. 040 548 3520, etunimi.sukunimi@etk.fi