Eläketurvakeskus (ETK)

Maahanmuutto yhä suosituin keino eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, eläkemaksuja korottaisi kolmannes

Jaa

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes.Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.

Työperäisen maahanmuuton kannatus eläkkeiden rahoituksen riittävyyden vahvistajana kasvoi viimevuotiseen tutkimukseen verrattuna 10 prosenttiyksiköllä.

Toiseksi mieluisin vaihtoehto oli vastaajien mukaan työikäisten ja työnantajien maksamien eläkemaksujen nostaminen. Sitä kannattaa runsas kolmasosa. Toisaalta reilu kolmannes pitää sitä huonona tai melko huonona ajatuksena.

Kielteisimmin suhtauduttiin eläkkeiden pienentämiseen. Peräti 84 prosenttia on sitä mieltä, että jo eläkkeellä olevien eläkkeiden pienentäminen on huono tai melko huono ajatus. 83 prosenttia ei halua, että myöskään tulevien eläkeläisten eläkettä pienennettäisiin.

Ehdotus sijoitustoiminnan riskinoton lisäämisestä jakaa mielipiteitä

Vain joka neljäs piti hyvänä tai melko hyvänä ehdotusta, jonka mukaan eläkevarojen tuottoa voitaisiin kasvattaa lisäämällä sijoitustoiminnan riskinottoa. Yli kolmannes suhtautui kriittisesti siihen. Alle 50-vuotiaat suhtautuvat asiaan myönteisemmin kuin 50–64-vuotiaat.

– Hieman yllättäen suomalaiset eivät kannata pyrkimystä parempiin tuottoihin eläkevarojen sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, vaikka sillä voitaisiin saada eläkemaksun nousupainetta pienennettyä, johtaja Allan Paldanius Eläketurvakeskuksesta toteaa.


Eläkkeen lykkäyskorotusta ei tunneta kovin hyvin

Tutkimuksessa selvitettiin eläketurvan perusasioiden tuntemusta väittämien avulla. Parhaiten tiedettiin väittämä siitä, että jos työeläke jää matalaksi, maksetaan kansaneläkettä tai takuueläkettä. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista tunnisti eläkeikää koskevan väitteen ja tietää, että vanhuseläkkeen ikäraja ei ole kaikille sama. Sen sijaan reilu neljännes uskoo virheellisesti, että ikäraja on kaikille sama.

60 prosenttia tietää, että suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden rahoittamiseen. Lähes joka kolmas uskoo, ettei tämä pidä paikkaansa.

Eniten epätietoisuutta oli siitä, miten eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen vaikuttaa eläkkeeseen. Noin puolet tietää, että jos aloittaa vanhuuseläkkeen vasta alaikärajan jälkeen, eläkettä korotetaan pysyvästi lykkäyskorotuksella. Hieman useampi kuin joka kolmas on sitä mieltä, että tämä ei pidä paikkaansa.

– Tietotaso eläketurvasta on kohtuullisen hyvä. Olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni tietäisi eläkkeen myöhentämisen parantavan työeläkettä. Silloin jokainen voisi tehdä päätöksen eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta oikean tiedon varassa, Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen toteaa.

Lähes kolme neljästä luottaa eläkejärjestelmään

Suomalaisten luottamus on säilynyt viime vuodet korkealla tasolla. Noin 70 prosenttia luottaa suomalaisen eläkejärjestelmään. Suurin piirtein yhtä moni ajatteli, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. 54 prosenttia silti katsoo, että nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksajiksi.

Toukokuussa 2022 tehtyyn kyselyyn vastasi reilu tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista.

Lue julkaisu: Eläkebarometri 2022 (Julkari)

Lisätietoja:

Sanna Tenhunen, ekonomisti, puh. 029 411 2492, etunimi.sukunimi@etk.fi

Allan Paldanius, johtaja, puh. 040 548 3520, etunimi.sukunimi@etk.fi

Avainsanat

Kuvat

Lataa
Jos eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen riittävyyden vuoksi muuttaa, millaisina pitäisitte seuraavia vaihtoehtoja (%)
Jos eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen riittävyyden vuoksi muuttaa, millaisina pitäisitte seuraavia vaihtoehtoja (%)
Lataa
Tieto eläkejärjestelmää koskevista väitteistä (%)
Tieto eläkejärjestelmää koskevista väitteistä (%)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus (ETK)
Tukkutorinkuja 5
00065 ELÄKETURVAKESKUS

029 411 20http://www.etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Invandring är fortfarande det populäraste sättet att stärka finansieringen av pensionerna, en tredjedel vill höja pensionsavgifterna6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Näst positivast förhöll man sig till en höjning av pensionsavgifterna. Det stöds av en dryg tredjedel. Endast en fjärdedel är för att öka avkastningen på pensionsmedlen genom att öka risktagningen inom placeringsverksamheten, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) färska pensionsbarometer.

Européer lämnar arbetsmarknaden i allt högre ålder – utbildningsrelaterade skillnader i hur länge man fortsätter syns fortfarande7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

I alla europeiska länder stannar man längre kvar i arbetslivet än förut. Lågutbildade lämnar ändå arbetsmarknaden tidigare än högutbildade. I Finland har åldern för utträdet från arbetsmarknaden stigit rätt mycket. Det framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning, där man jämförde utträdesåldern efter utbildningsnivå i 16 europeiska länder under åren 2003–2020.

Eurooppalaiset poistuvat työmarkkinoilta entistä vanhempina – koulutuserot näkyvät yhä työssä jatkamisessa7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, jossa vertailtiin työnjättöikää koulutustason mukaan 16:ssa Euroopan maassa vuosina 2003–2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme