Helsingin yliopisto

Maailmalla julkaistut lintuindikaattorit osoittavat: lintuja on entistä vähemmän

Jaa

Erityisesti maatalous- ja metsäympäristön linnut voivat maailmanlaajuisesti aiempaa huonommin. Kosteikoissa ja urbaaneilla alueilla tilanne on näitä elinympäristöjä parempi. Näin toteaa tuore tutkimus, joka kokoaa yhteen yli 250 linnustoa kuvaavaa indikaattoria eri puolilta maailmaa, tarkastelee, mitä ne kertovat linnuston muutoksista ja miten menetelmiä tulisi kehittää edelleen.

Suomessa 15 suolintulajin runsaudet ovat pudonneet keskimäärin puoleen vuodesta 1980 lähtien. Toisaalta Suomen urbaanien lajien talvimäärät ovat kasvaneet kolminkertaisesti 1960-luvulta. Muun muassa nämä tiedot löytyvät tuoreesta kokoomajulkaisusta, jonka tulokset pohjautuvat tiedeartikkeleissa julkaistuihin linnustoindikaattoreihin lähimpien kymmenen vuoden ajalta.

– Noin puolet indikaattoreista osoittaa, että luonnon monimuotoisuus on maailmanlaajuisesti vähentynyt. Sen sijaan suunnilleen viidennes indikaattoreista osoittaa muutosta parempaan suuntaan, kertoo intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Tarkempi tarkastelu osoitti, että maatalous- ja metsäympäristöissä linnut voivat huonommin kuin monissa muissa ympäristöissä. Noin puolet näiden elinympäristöjen linnustoa kuvaavista indikaattoreista osoitti merkitsevää vähenemistä.

– Todennäköisin syy lintukantojen heikkenemisiin näissä ympäristöissä on niiden yhä voimakkaampi maankäyttö, Lehikoinen toteaa.

Sekä maatalous- että metsäympäristöissä laajat, yhtä lajia sisältävät kasvustot yksipuolistavat lintulajistoa. Maataloudessa pienemmät suojavyöhykkeet ja lisääntyneet torjunta-ainemäärät heikentävät lintujen oloja, kun taas metsissä lisääntyneet hakkuut ovat ongelma.

Indikaattoreilla voidaan myös arvioida, miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa lintukantoihin.

– Noin 70 prosenttia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin yhdistetyistä indikaattoreista osoittaa, että ilmaston lämpeneminen on jo merkittävästi muovannut lintuyhteisöjä, tiivistää erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.

Julkaistut tutkimukset eivät jakautuneet maantieteellisesti tasaisesti, vaan valtaosa indikaattoreista koskee eurooppalaisia ekosysteemejä. Linnustonseurantaa ja indikaattoreiden kehitystä tulisikin parantaa etenkin Afrikassa, Aasiassa ja Amerikoissa. Tutkimus paljasti myös, että indikaattorit painottuvat selvästi tiettyihin ympäristöihin ja esimerkiksi vuoristojen ja merien lintujen indikaattorit ovat harvinaisia.


Artikkeli:

Sara Fraixedas, Andreas Lindén, Markus Piha, Mar Cabeza, Richard Gregory & Aleksi Lehikoinen. A state-of-the-art review on birds as indicators of biodiversity: Advances, challenges, and future directions. Ecological Indicators
Volume 118, 2020. https://doi.org/10.1016/j.ecolind.2020.106728

Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja The Royal Society for the Protection of Birds -järjestön kanssa.

______________________

 

Mikä indikaattori?

Linnustoa kuvaavat indikaattorit ovat eräänlaisia numeerisia yhteenvetoja linnuston tilasta. Indikaattorit kootaan vuosikohtaisesti laajoista lajien runsauksia ja ekosysteemien muutoksia kuvaavista aineistoista. Niitä käytetään seurannassa kuvaamaan yksikertaisella tavalla mahdollisesti monimutkaistenkin biologisten kannanmuutosten pääpiirteitä.

Tyypillisesti indikaattorit muodostetaan elinympäristöittäin, tai siten, että ne ilmentävät joitakin kantoihin kohdistuvia paineita. Niistä on hyötyä myös arvioitaessa, miten hyvin monimuotoisuustavoitteet on saavutettu ja mihin suojelutoimiin tulisi erityisesti keskittyä.

Suomalaisia indikaattoreita (Luonnontila.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aleksi Lehikoinen, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, puh. 045 1375 732
https://www.luomus.fi/fi/aleksi-lehikoinen
twitter: @AksuLehikoinen

Andreas Lindén, andreas.linden@luke.fi, puh. 02953 22354

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EESTTiedote

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme