Maailmalla julkaistut lintuindikaattorit osoittavat: lintuja on entistä vähemmän

Suomessa 15 suolintulajin runsaudet ovat pudonneet keskimäärin puoleen vuodesta 1980 lähtien. Toisaalta Suomen urbaanien lajien talvimäärät ovat kasvaneet kolminkertaisesti 1960-luvulta. Muun muassa nämä tiedot löytyvät tuoreesta kokoomajulkaisusta, jonka tulokset pohjautuvat tiedeartikkeleissa julkaistuihin linnustoindikaattoreihin lähimpien kymmenen vuoden ajalta.

– Noin puolet indikaattoreista osoittaa, että luonnon monimuotoisuus on maailmanlaajuisesti vähentynyt. Sen sijaan suunnilleen viidennes indikaattoreista osoittaa muutosta parempaan suuntaan, kertoo intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Tarkempi tarkastelu osoitti, että maatalous- ja metsäympäristöissä linnut voivat huonommin kuin monissa muissa ympäristöissä. Noin puolet näiden elinympäristöjen linnustoa kuvaavista indikaattoreista osoitti merkitsevää vähenemistä.

– Todennäköisin syy lintukantojen heikkenemisiin näissä ympäristöissä on niiden yhä voimakkaampi maankäyttö, Lehikoinen toteaa.

Sekä maatalous- että metsäympäristöissä laajat, yhtä lajia sisältävät kasvustot yksipuolistavat lintulajistoa. Maataloudessa pienemmät suojavyöhykkeet ja lisääntyneet torjunta-ainemäärät heikentävät lintujen oloja, kun taas metsissä lisääntyneet hakkuut ovat ongelma.

Indikaattoreilla voidaan myös arvioida, miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa lintukantoihin.

– Noin 70 prosenttia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin yhdistetyistä indikaattoreista osoittaa, että ilmaston lämpeneminen on jo merkittävästi muovannut lintuyhteisöjä, tiivistää erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.

Julkaistut tutkimukset eivät jakautuneet maantieteellisesti tasaisesti, vaan valtaosa indikaattoreista koskee eurooppalaisia ekosysteemejä. Linnustonseurantaa ja indikaattoreiden kehitystä tulisikin parantaa etenkin Afrikassa, Aasiassa ja Amerikoissa. Tutkimus paljasti myös, että indikaattorit painottuvat selvästi tiettyihin ympäristöihin ja esimerkiksi vuoristojen ja merien lintujen indikaattorit ovat harvinaisia.

Artikkeli:

Sara Fraixedas, Andreas Lindén, Markus Piha, Mar Cabeza, Richard Gregory & Aleksi Lehikoinen. A state-of-the-art review on birds as indicators of biodiversity: Advances, challenges, and future directions. Ecological Indicators
Volume 118, 2020. https://doi.org/10.1016/j.ecolind.2020.106728

Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja The Royal Society for the Protection of Birds -järjestön kanssa.

______________________

 

Mikä indikaattori?

Linnustoa kuvaavat indikaattorit ovat eräänlaisia numeerisia yhteenvetoja linnuston tilasta. Indikaattorit kootaan vuosikohtaisesti laajoista lajien runsauksia ja ekosysteemien muutoksia kuvaavista aineistoista. Niitä käytetään seurannassa kuvaamaan yksikertaisella tavalla mahdollisesti monimutkaistenkin biologisten kannanmuutosten pääpiirteitä.

Tyypillisesti indikaattorit muodostetaan elinympäristöittäin, tai siten, että ne ilmentävät joitakin kantoihin kohdistuvia paineita. Niistä on hyötyä myös arvioitaessa, miten hyvin monimuotoisuustavoitteet on saavutettu ja mihin suojelutoimiin tulisi erityisesti keskittyä.

Suomalaisia indikaattoreita (Luonnontila.fi)