Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Maailmalla laajasti käytetyn FINGER-toimintamallin tuottanut muistisairauksien ehkäisytutkimus jatkuu

Jaa

THL:n koordinoima muistisairauksien ehkäisytutkimus FINGER jatkuu tänä ja ensi vuonna seurantatutkimuksella. Tutkimuksia tehdään Oulussa, Kuopiossa, Seinäjoella, Turussa ja Helsingissä.

Kuvituskuva.
Kuvituskuva.

Finnish Intervention Study to Prevent Cognitive Decline and Disability-tutkimuksen eli FINGER-tutkimuksen aikaisemmat tulokset ovat osoittaneet, että kehitetty elintapaohjelma parantaa merkittävästi ikääntyneiden useita muisti- ja ajattelutoimintoja. Elintapaohjelma sisältää ruokavalioneuvontaa, liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettua seurantaa.

Seurannalla selvitetään, mitä pitkäaikaisia vaikutuksia tutkimuksessa käytetty elintapaohjelma tuo ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyyn. Kutsun saavat ne, jotka ovat olleet mukana myös aikaisemmassa tutkimuksessa. Tutkittavat ovat 70–90-vuotiaita. Seurannan tietoja päästään analysoimaan ensi vuoden aikana.

”Aiemmassa tutkimuksessa kävi ilmi, että elintapaohjelmaa noudattaneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu kehittyi suotuisammin, toimintakyky säilyi parempana ja uusia kroonisia sairauksia kehittyi vähemmän kuin niillä, jotka saivat tavanomaista terveysneuvontaa”, kertoo tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu.

Toimintamalli käytössä yli 40 maassa

FINGER osoitti ensimmäisenä tutkimuksena maailmassa, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. Tutkimuksen tulosten pohjalta on kehitetty toimintamalli, jonka avulla lääkärit, hoitajat ja muut toimijat voivat tukea ikääntyneiden muistitoimintojen ja toimintakyvyn säilymistä.

”FINGER-tutkimus on toiminut mallina muistisairauksien ehkäisyssä eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä yli 40 maata tutkii ja soveltaa FINGER-mallin mukaista elintapaohjelmaa”, kertoo professori Miia Kivipelto.

Vuosina 2009-2014 FINGER-tutkimukseen osallistuneet noudattivat kahden vuoden ajan monipuolista elintapaohjelmaa, jonka tehoa verrattiin tavanomaiseen terveysneuvontaan. Lisäksi tutkittavat osallistuivat seurantakäynteihin noin viiden ja seitsemän vuoden jälkeen.

Tutkimusta toteuttavat yhteistyössä THL, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto ja Karolinska Institutet Ruotsissa. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiia Ngandu
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7716
etunimi.sukunimi@thl.fi

Miia Kivipelto
professori, päätutkija
Karolinska Institutet ja Itä-Suomen yliopisto, THL
puh. +46 73 9940922
etunimi.sukunimi@ki.se

Kuvat

Kuvituskuva.
Kuvituskuva.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen tarjoamista 60 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisille riskiryhmille19.10.2021 13:42:03 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kunnat tarjoavat kolmannen koronarokoteannoksen 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisille riskiryhmille 1 ja 2. Kolmatta annosta suositellaan näille ryhmille aikaisintaan kuusi kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Kunnat voivat aloittaa annosten tarjoamisen oman rokotusaikataulunsa mukaisesti.

Itäisessä Suomessa on länttä korkeampi rokotuskattavuus – into ottaa rokotteita vaihtelee myös iän, sukupuolen ja kieliryhmän mukaan18.10.2021 16:00:52 EEST | Tiedote

Koronarokotusten kattavuudessa on Suomessa eroja sekä alueellisesti että rokotettujen ja rokottamattomien iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan, kertoo THL:n selvitys. Terveydenhuollon työntekijöillä rokotuskattavuus on keskimäärin sama tai parempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Itäisessä Suomessa rokotuskattavuus on korkeampi kuin läntisessä Suomessa. Koko maassa eroja on myös sairaanhoitopiirien välillä sekä kuntakohtaisesti sairaanhoitopiirien sisällä. Osin eroja selittää kuntien ja alueiden väestörakenne, sillä vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita muita aiemmin ja myös ottaneet niitä innokkaammin. ”Myös pitkä etäisyys sairaanhoitopiirin keskuskaupungista saattaa vaikuttaa siihen, että rokotteita on otettu vähemmän. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä on enemmän, ja niihin on päässyt paremmin julkisella liikenteellä”, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä. Suurimmat sukupuolten väliset erot rokotusinnossa 16–29-vuotiailla Kaikkein innokkaimmin koronarokotteita ova

Koronapassin lukijasovellus nyt saatavissa sovelluskaupoista toiminnanharjoittajien ja tapahtumien järjestäjien käyttöön15.10.2021 17:10:26 EEST | Tiedote

Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston esityksen koronapassin käyttöönotosta Suomessa. Suomessa koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on saatavilla Omakannasta tai tarvittaessa terveydenhuollosta tulosteena. EU:n koronatodistukseen sisältyy kolme todistusta: todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta. Koronatodistus luetaan sovelluksella, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä se näytä terveystietoja. Lukijasovellus on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, kuten ravintoloiden, yökerhojen, yleisötilaisuuksien sekä muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Sovellus antaa välittömästi tuloksena joko vihreän eli hyväksynnän tai punaisen eli hylkäämisen. Hyväksytyn tuloksen yhteydessä ruudulle tulee näkyviin myös henkilön nimi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa koronatodistuksen QR-koodin lukijasovelluksen teknisestä toteutuksesta STM:n rahoituksella ja ohjaamana. Sovelluksen teknisestä kehityksestä vastaa S

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt viime vuodesta8.10.2021 08:55:00 EEST | Tiedote

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt useilla tuhansilla viime vuodesta. Vuoden 2020 elokuussa yli puoli vuotta odottaneita oli 17 728, kun heitä oli 9 539 elokuussa 2021. Terveydenhuoltolain mukaan hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kaikkiaan hieman yli 140 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään sairaalahoitoon elokuun 2021 lopussa. Kiireetöntä sairaalahoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä lähti lievään laskuun vuoden 2020 lopussa. Suurimmillaan määrä oli joulukuussa 2020, jolloin reilut 141 000 ihmistä odotti pääsyä hoitoon. ”Koronaepidemia on hidastanut hoitoonpääsyä. Erityisesti yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden hoitoonpääsyä on pyritty nopeuttamaan. Tässä on myös onnistuttu hyvin. Uusia potilaita tulee kuitenkin koko ajan lisää, ja uudetkin potilaat on hoidettava heidän hoidon tarpeensa kiireellisyyden mukaan ”, kertoo kehittämispäällikkö Pia Tuominen. ”Lisäksi henkilökuntapula se

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme