Maailman paras amis?
Suomalainen ammatillinen koulutus on huippuluokkaa. Opiskelijamme ovat pärjänneet Euro- ja Worldskills-kilpailuissa, Taitaja-kisoissa näkee ensiluokkaista osaamista, SakuStars-kisoissa esiintyy monilahjakkaita nuoria ja ammatillisessa koulutuksessa on paljon lahjakkaita urheilijoita. Voidaan sanoa, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuu monipuolisia huippuosaajia elinkeinoelämän palvelukseen.
Ikävä kyllä ammatillinen koulutus on erittäin polarisoitunutta. Huippuosaajien lisäksi tutkintotodistuksen saa moni opiskelija, joka saavuttaa vain tutkinnon minimivaatimukset. Lisäksi osalla opiskelijoista on niin haastavia elämänhallinnan ongelmia, että normaalista arjestakin selviäminen on vaikeaa, puhumattakaan opiskeluista selviämisestä.
Polarisoituminen ja sen aiheuttamat ongelmat ovat nousseet esiin Karvin Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti) -arvioinnissa. Arvioinnin aikana olen huomannut, että ammatillinen koulutus on vaativaa ja ammatillisessa koulutuksessa voi oppia hyvät ammatilliset- ja työelämävalmiudet. Ammatillisen tutkinnon voi kuitenkin saavuttaa myös niukalla opetukseen osallistumisella, vähäisellä osaamisella ja heikoilla työelämävalmiuksilla.
Osaamisen vaatimustasosta on pidettävä huolta
Arvioinnin aikana on noussut esiin huoli vaatimus- ja osaamistason vaihtelun aiheuttamista ongelmista. Ammatillisen koulutuksen suosio saattaa laskea kyseenalaisen maineen vuoksi. Elinkeinoelämälle voi aiheutua ylimääräistä vaivaa, kun ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella ei voi enää arvioida työnhakijan osaamista. Vaatimalla liian vähän ja joustamalla vaatimustasosta lisäämme myös nuorten syrjäytymisriskiä. Ei nuori pysty pitämään työpaikkaansa, jos hän ei opi viimeistään opintojensa aikana työnteon merkitystä.
Ammatillisen koulutuksen tilasta keskustellessani olen huomannut, että eri toimijatahojen välillä ei ole olemassa rakentavaa keskusteluyhteyttä. Kärjistettynä voidaan sanoa, että ammatillisen koulutuksen ruohonjuuritaso puhuu vähäisestä lähiopetuksen määrästä, alhaisesta vaatimustasosta, osaamisperusteisuuden ongelmista, haastavista opiskelijoista ja paineesta antaa arvosanoja riittämättömällä osaamisella. Opetushallinnon ja koulutuksen järjestäjien johdon edustajat puhuvat huippuosaajista, opettajien arviointiosaamisen korkeasta tasosta, opettajien virkavastuusta arviointitilanteessa ja osaamisperusteisuudesta. Elinkeinoelämän edustajat puhuvat siitä, että heitä ei kuulla tarpeeksi.
Työelämärelevanssi ja opiskelijalähtöisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtina
Ammatillisen koulutuksen laadusta puhuttaessa osaamisperusteisuus nousee esiin kaikkien toimijatahojen puheissa. Ongelmana on, että osaamisperusteisuutta toteutetaan monin eri tavoin. Parhaimmillaan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan opintojen alkuvaiheessa ja prosessia jatketaan joustavasti opintojen ajan. Pahimmillaan ensimmäisenä vuonna näyttämättä jäänyt osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hatarin perustein juuri ennen valmistumisjuhlaa. Ääripäiden väliin mahtuu monenlaisia käytäntöjä.
Oikein käytettynä osaamisperusteisuudella on mahdollista parantaa ammatillisen koulutuksen työelämärelevanssia ja opiskelijalähtöisyyttä. Väärinkäytettynä se mahdollistaa tutkintotodistuksen saamisen heikolla osaamisella ja tämän mukanaan tuomat ongelmat. Osaamisperusteisuuden käytäntöjä tuleekin kehittää kaikilla koulutusaloilla ja tutkinnoissa.
Yksittäiset ulostulot mediassa eivät kehitä ammatillista koulutusta. Päinvastoin – ne syventävät juoksuhautoja toimijatahojen välillä. Meidän pitää tunnistaa ja tunnustaa ammatillisen koulutuksen haasteet ja niiden yhteys koko koulutusjärjestelmään ja elinkeinoelämään sekä luoda rakentava keskustelukulttuuri eri toimijatahojen välille. Tämä on mielestäni ainoa tapa, jolla suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta voidaan kehittää oikeasti maailman parasta.
Juha Vettenniemi
Kirjoittaja on toiminut pitkään ammatillisessa koulutuksessa yhteisten tutkinnonosien opettajana ja työskentelee tällä hetkellä arviointiasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa.
Tietoja julkaisijasta
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Liikunnanohjauksen oppimistulokset arvioitu - osaaminen erittäin hyvää ja koulutus työelämälähtöistä25.10.2018 08:05:00 EEST | Tiedote
Eri osaamisalueet hallittiin erittäin hyvin liikunnanohjauksen näytöissä. Enemmistö näytöistä tehtiin työelämässä, ja yhteistyö alan työpaikkojen kanssa on vakiintunutta. Liikunnanohjauksen koulutuksella on hyvät lähtökohdat vastata ammatillisen koulutuksen reformin haasteisiin.
Mistä suomalainen varhaiskasvatuksen laatu koostuu? - Suomalaiset varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit julkaistaan ensimmäistä kertaa22.10.2018 08:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksen laatu puhuttaa julkisessa keskustelussa. Varhaiskasvatusta ja sen laatua voidaan kuitenkin tarkastella ja arvioida vain, jos tiedetään, mitä laadulla tarkoitetaan. Karvi julkaisee Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjan 25.10.2018. Se pitää sisällään ensimmäistä kertaa laajan tutkimuskoonnin siitä, mistä suomalaisen varhaiskasvatuksen laatu koostuu.
KUTSU: Pohjoismaiden PISA- ja TIMSS-tulokset vertailussa Northern Lights -konferenssissa 27.–28.9.13.9.2018 08:00:00 EEST | Kutsu
Tervetuloa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) ja Pohjoismaisen arviointiverkoston järjestämään Northern Lights -konferenssiin, jossa käsitellään Pohjoismaiden uusimpia PISA- ja TIMSS-oppimistuloksia. Puheenvuorojen keskeisiä teemoja ovat opettajan rooli, motivaatio, digitalisaatio ja sosiaaliset erot kaupunkien ja maaseudun välillä. Konferenssissa julkaistaan raportti Northern Lights on TIMSS and PISA 2018. Kyseessä on ainoa julkaisu, jossa verrataan eri Pohjoismaiden PISA- ja TIMSS-tuloksia ja niiden taustamuuttujia. Aika: to–pe 27.–28.9.2018, torstaina klo 13–18 ja perjantaina klo 8.45–13 Paikka: Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo Tuloksia esittelevät ja kommentoivat raportin kirjoittajat ja kutsuvieraspuhujat pohjoismaisista yliopistoista sekä asiantuntijat OECD:stä ja IEA:sta. Tapahtumaan osallistuu 120 opetushallinnon ja tutkimuksen edustajaa eri Pohjoismaista. Tilaisuuden juontaa Kirsi Heikel. Tapahtuma on englanninkielinen. Konferenssin ohjelma Konferenssin ja rap
Kehittämistyö kantaa hedelmää: LAMK sai laatuleiman uusinta-auditoinnista27.8.2018 08:14:38 EEST | Tiedote
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on antanut Lahden ammattikorkeakoululle (LAMK) laatuleiman uusinta-auditoinnin pohjalta. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta 23.8.2018 alkaen. LAMKin laatujärjestelmän täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia.
En kvalitetsstämpel till Högskolan på Åland – arbetslivskontakterna och en strävan att möta arbetslivets behov är högskolans styrka27.8.2018 08:00:00 EEST | Tiedote
En nordisk auditeringsgrupp tillsatt av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har genomfört en auditering av Högskolan på Åland. NCU har beviljat högskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 23 augusti 2018. Högskolan på Ålands kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterierna för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna och rekommendationerna.