Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Maailman paras amis?

Jaa

Suomalainen ammatillinen koulutus on huippuluokkaa, mutta huippuosaajien lisäksi tutkintotodistuksen saa moni opiskelija, joka saavuttaa vain tutkinnon minimivaatimukset. Osaamisten vaatimustasosta on pidettävä huolta, sillä vaatimalla liian vähän ja joustamalla vaatimustasosta muun muassa nuorten syrjäytymisriski lisääntyy. Koulutuksen työelämärelevanssi ja opiskelijalähtöisyys sekä rakentavan keskustelukulttuurin luominen eri toimijatahojen välille ovat ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtia.

Suomalainen ammatillinen koulutus on huippuluokkaa. Opiskelijamme ovat pärjänneet Euro- ja Worldskills-kilpailuissa, Taitaja-kisoissa näkee ensiluokkaista osaamista, SakuStars-kisoissa esiintyy monilahjakkaita nuoria ja ammatillisessa koulutuksessa on paljon lahjakkaita urheilijoita. Voidaan sanoa, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuu monipuolisia huippuosaajia elinkeinoelämän palvelukseen.

Ikävä kyllä ammatillinen koulutus on erittäin polarisoitunutta. Huippuosaajien lisäksi tutkintotodistuksen saa moni opiskelija, joka saavuttaa vain tutkinnon minimivaatimukset. Lisäksi osalla opiskelijoista on niin haastavia elämänhallinnan ongelmia, että normaalista arjestakin selviäminen on vaikeaa, puhumattakaan opiskeluista selviämisestä.

Polarisoituminen ja sen aiheuttamat ongelmat ovat nousseet esiin Karvin Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti) -arvioinnissa. Arvioinnin aikana olen huomannut, että ammatillinen koulutus on vaativaa ja ammatillisessa koulutuksessa voi oppia hyvät ammatilliset- ja työelämävalmiudet. Ammatillisen tutkinnon voi kuitenkin saavuttaa myös niukalla opetukseen osallistumisella, vähäisellä osaamisella ja heikoilla työelämävalmiuksilla.

Osaamisen vaatimustasosta on pidettävä huolta

Arvioinnin aikana on noussut esiin huoli vaatimus- ja osaamistason vaihtelun aiheuttamista ongelmista. Ammatillisen koulutuksen suosio saattaa laskea kyseenalaisen maineen vuoksi. Elinkeinoelämälle voi aiheutua ylimääräistä vaivaa, kun ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella ei voi enää arvioida työnhakijan osaamista. Vaatimalla liian vähän ja joustamalla vaatimustasosta lisäämme myös nuorten syrjäytymisriskiä. Ei nuori pysty pitämään työpaikkaansa, jos hän ei opi viimeistään opintojensa aikana työnteon merkitystä.

Ammatillisen koulutuksen tilasta keskustellessani olen huomannut, että eri toimijatahojen välillä ei ole olemassa rakentavaa keskusteluyhteyttä. Kärjistettynä voidaan sanoa, että ammatillisen koulutuksen ruohonjuuritaso puhuu vähäisestä lähiopetuksen määrästä, alhaisesta vaatimustasosta, osaamisperusteisuuden ongelmista, haastavista opiskelijoista ja paineesta antaa arvosanoja riittämättömällä osaamisella. Opetushallinnon ja koulutuksen järjestäjien johdon edustajat puhuvat huippuosaajista, opettajien arviointiosaamisen korkeasta tasosta, opettajien virkavastuusta arviointitilanteessa ja osaamisperusteisuudesta. Elinkeinoelämän edustajat puhuvat siitä, että heitä ei kuulla tarpeeksi.

Työelämärelevanssi ja opiskelijalähtöisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtina

Ammatillisen koulutuksen laadusta puhuttaessa osaamisperusteisuus nousee esiin kaikkien toimijatahojen puheissa. Ongelmana on, että osaamisperusteisuutta toteutetaan monin eri tavoin. Parhaimmillaan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan opintojen alkuvaiheessa ja prosessia jatketaan joustavasti opintojen ajan. Pahimmillaan ensimmäisenä vuonna näyttämättä jäänyt osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hatarin perustein juuri ennen valmistumisjuhlaa. Ääripäiden väliin mahtuu monenlaisia käytäntöjä.

Oikein käytettynä osaamisperusteisuudella on mahdollista parantaa ammatillisen koulutuksen työelämärelevanssia ja opiskelijalähtöisyyttä. Väärinkäytettynä se mahdollistaa tutkintotodistuksen saamisen heikolla osaamisella ja tämän mukanaan tuomat ongelmat. Osaamisperusteisuuden käytäntöjä tuleekin kehittää kaikilla koulutusaloilla ja tutkinnoissa.

Yksittäiset ulostulot mediassa eivät kehitä ammatillista koulutusta. Päinvastoin – ne syventävät juoksuhautoja toimijatahojen välillä. Meidän pitää tunnistaa ja tunnustaa ammatillisen koulutuksen haasteet ja niiden yhteys koko koulutusjärjestelmään ja elinkeinoelämään sekä luoda rakentava keskustelukulttuuri eri toimijatahojen välille. Tämä on mielestäni ainoa tapa, jolla suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta voidaan kehittää oikeasti maailman parasta.

Juha Vettenniemi
Kirjoittaja on toiminut pitkään ammatillisessa koulutuksessa yhteisten tutkinnonosien opettajana ja työskentelee tällä hetkellä arviointiasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa.

Karvilla on asiaa -blogi

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Planerna för småbarnpedagogik ger goda riktlinjer för det småbarnpedagogiska arbetet15.8.2018 08:00Tiedote

Nationella centret för utbildningsutvärdering har utvärderat planerna för småbarnspedagogik som styr det småbarnspedagogiska arbetet och planernas implementering inom kommunala och privata tjänster. Planerna fungerar rätt väl som stöd för arbetet, men det förekom dock kvalitativa problem med barnens planer för småbarnspedagogik. Resultaten visar att fokus inom småbarnspedagogiken borde riktas på barnens likabehandling samt tjänsternas jämna kvalitet.

Arviointitulos: Varhaiskasvatussuunnitelmat antavat hyvät suuntaviivat varhaiskasvatustyölle15.8.2018 08:00Tiedote

Karvi on arvioinut varhaiskasvatustyötä ohjaavia varhaiskasvatussuunnitelmia (vasu) ja niiden käyttöönottoa kunnissa ja yksityisissä palveluissa. Vasut toimivat melko hyvin työn tukena, mutta erityisesti lasten vasuissa ilmeni kuitenkin laadullisia ongelmia. Tulosten perusteella myös lasten yhdenvertaisuuteen varhaiskasvatuspalveluissa ja palvelujen tasaiseen laatuun tulisi kiinnittää huomiota.

Ekaluokkalaisten kielellisiä ja matemaattisia taitoja arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa kansallisesti9.8.2018 08:00Tiedote

Noin 7000 ensiluokkalaista osallistuu kielellisten ja matemaattisten taitojen alkumittaukseen elokuussa heti koulutiensä alkajaisiksi. Samojen oppilaiden osaamisen kehittymistä seurataan koko peruskoulun ajan ja mahdollisesti vielä sen jälkeenkin. Huoltajakyselystä puolestaan saadaan tietoa varhaiskasvatuksen vaikutuksista osaamiseen. Arvioinnin tulokset julkaistaan vuodenvaihteessa.

Kutsu tulosten julkistamistilaisuuteen: Millainen on suomalainen lääkäri? – Lääketieteen peruskoulutus arvioitu ensimmäistä kertaa5.6.2018 12:38Kutsu

Aika: perjantai 15.6. mediatilaisuus klo 9.00-10.00, julkistamistilaisuus 10.00–13.00 Paikka: Suomen Kansallismuseo, Mannerheimintie 34 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut lääketieteen peruskoulutuksen ensimmäisen kansallisen arvioinnin. Arviointi toteutettiin vuosina 2016–2018. Julkistamistilaisuudessa esitellään arvioinnin tuloksia ja suosituksia, jotka heijastavat lääkäreiden työn muuttuvia osaamisvaatimuksia ja tulevaisuuden toimintaympäristöä. Arvioinnissa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millainen on lääketieteellisen koulutuksen nykytila? Mitkä ovat sen vahvuudet ja haasteet? Miten lääkärikoulutus vastaa sote-uudistuksen tuomiin osaamistarpeisiin? Julkistamistilaisuudessa kuullaan edustajia kaikista viidestä Suomen yliopistosta, joissa lääketiedettä opetetaan. Tuloksia kommentoi muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Tutustu seminaarin ohjelmaan. Seminaarin kielenä on englanti. Tilaisuutta voi seurata myös verkosta tämän

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme