Maailman säästöpäivää varjostavat koronakriisi ja kiihtyvä inflaatio - suomalaisten säästöhalut kuitenkin lähes huipussaan

Tuoreet uutiset talouskasvun hidastumisesta ja inflaation sekä koronapandemian kiihtymisestä varjostavat Maailman säästöpäivää, jota vietetään tänä vuonna sunnuntaina, 31. lokakuuta. Maailman säästöpäivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta säästämisen tärkeydestä. Sana "Säästö" itsessään tarkoittaa resurssien viisasta ja huolellista käyttöä. Kun taloudellisia resursseja ei ole saatavilla loputtomasti, tulee rahan turvaaminen tärkeäksi yksilölle korkeamman elämäntason saavuttamiseksi ja valtioille niiden talouden turvaamiseksi. Tutkimusten mukaan rahan säästämistä opitaan ensin vanhemmilta lapsuudessa. Siitä tulee kuitenkin tärkeämpää aikuisuuteen siirryttäessä, koska rahan säästäminen on jokaiselle yksilölle välttämätöntä henkilökohtaisella tasolla.

Suomalaisten säästöinto lähes huipussaan

Suomen Pankin Kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan suomalaisten kotitalouksien säästöinnostus on syksyllä ollut lähes huipussaan ja talletusten kasvuvauhti on edelleen nopeaa, vaikkakin hitaampaa kuin alkuvuodesta.

Nyt jo puolitoista vuotta jatkuneella koronakriisillä on ollut oma vaikutuksensa kotitalouksien säästämiseen; viime vuonna suomalaiset säästivät aiempaa vähemmän kuukausittain (23 %) kuin Euroopassa keskimäärin (34 %). Säästöt myös kohdistuivat odottamattomia menoja varten ja työttömyyden tai muun tulojen menetyksen vuoksi. Toisaalta pandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi pienentyneet päivittäiset menot tarkoittivat, että osa kuluttajista sai aiempaa enemmän säästöön.

69 % suomalaisista säästää kuukausittain

• Eniten sukanvarteen laittoivat 18-22 -vuotiaat (72 %) ja yli 65-vuotiaat (73 %). Sen sijaan 45-54 -vuotiaista kuukausittain säästi vain 64 %.
• Miehistä kuukausittain säästi 73 %, naisista 65 %.
• 62 % oli huolissaan eläkepäiviensä varallisuudesta. Euroopassa vastaava luku oli 54 %.
• Suomalaiset säästivät pääosin (80 %) pahan päivän varalle ja työttömäksi jäämisen pelossa (40 %).

Intrumin myyntijohtaja Juha Iskalan mukaan tulokset ovat kaksijakoisia:

- Yleisesti ottaen Suomessa säästettiin viime vuonna kuukausittain vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Positiivista on, että esimerkiksi nuoret säästivät tiukassakin tilanteessa ahkerasti. Eläkeläisten tulotaso taas säilyi pandemiasta huolimatta lähes ennallaan, mikä mahdollisti säästämisen jatkumisen. Säästämiseen liittyvissä tutkimustuloksissa on korostunut erityisesti vanhempien tyytymättömyys säästökykyynsä. Tämä kertoo siitä, että koronan yllättävät vaikutukset toivat perheille ylimääräistä taloudellista painetta, eikä säännöllinen säästäminen ollut samalla tavalla mahdollista.

- Nyt kotitalouksien halu säästämiseen on selkeässä kasvussa. Säästämistä ovat mahdollistaneet jo pitkään jatkuneet matalat korot ja moni asuntovelallinen on nauttinut rahan halvasta hinnasta. Inflaation merkkejä on kuitenkin jo ilmassa ja omaa taloutta kannattaakin sopeuttaa asuntolainan koron mahdolliseen kasvuun. Siinä säännöllisellä säästämisellä on erityisen suuri merkitys.

Lähteet:
Intrumin European Consumer Payment Report 2020 vertailee eurooppalaisten kuluttajien taloudellisen hyvinvoinnin tilaa
Suomen Pankki | säästäminen ja sijoittaminen
Tilastokeskus | Kuluttajien luottamusindikaattori