Oulun yliopisto

Maailman väestö lihoo maaseudulla nopeammin kuin kaupungeissa

Jaa
Laaja kansainvälinen tutkimus paljastaa kiinnostavan ilmiön maailman väestön lihomisesta: painoindeksin maantiede näyttää muuttuneen radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vielä vuonna 1985 valtaosassa maita kaupunkilaiset olivat lihavampia kuin maalla asuvat. Noin 30 vuodessa tilanne on kuitenkin kääntynyt jopa päinvastaiseksi.

Englantilaisen Imperial College London -yliopiston johtamassa tutkimuksessa analysoitiin pituus- ja painotiedot yli 112 miljoonalta henkilöltä 200 maassa vuosien 1985 ja 2017 välisenä aikana.

Kyseisellä aikavälillä maaseutujen väestön painoindeksi nousi keskimäärin 2,1 kg/m2 sekä miehillä että naisilla kun taas kaupungeissa asuvien naisten painoindeksi nousi 1,3 kg/m2 ja miesten 1,6 kg/m2.

Maailmanlaajuisesti painoindeksi nousi naisilla keskimäärin 2,0 kg/m2 ja miehillä 2,2 kg/m2, mikä vastaa keskimäärin 5-6 kilon painonnousua henkilöä kohden.

Yli puolet tästä 33 vuoden aikana tapahtuneesta maailman väestön lihomisesta johtui siitä, että väestö lihoi maaseudulla. Eräissä matalan ja keskitason tulotason maissa maaseutujen väestön lihominen selitti yli 80 % painoindeksin noususta.

Tutkimuksen tulokset mullistavat aiemman käsityksen, jonka mukaan maailman väestön lihominen johtuisi siitä, että yhä enemmän väkeä asuu kaupungeissa.

Kansanterveyteen liittyvässä keskustelussa kaupungistuminen ja kaupungeissa asuminen on nähty lähes yksinomaan negatiivisena asiana. Tutkimusryhmä korostaakin, että kaupungeissa on tarjolla runsaasti mahdollisuuksia liikuntaan ja vapaa-ajanviettoon, terveelliseen ravintoon ja terveyden ylläpitoon ylipäätään, kun taas maaseudulla tulo- ja koulutustaso on matalampi, terveellistä ravintoa on huonommin saatavilla ja se on kalliimpaa ja liikuntamahdollisuuksia on vähemmän.

Monissa maissa maaseuduilla tulotaso on noussut, maanviljelys teknistynyt ja autojen käyttö lisääntynyt, mitkä puolestaan ovat vähentäneet fyysisen aktiivisuuden määrää. Ruokaa on tarjolla ja rahaa on sen ostamiseen, mutta ruoka on usein huonolaatuista ja lihottavaa.

Maaseutumaisten ja kaupunkimaisten asuinympäristöjen erot pieniä Suomessa

Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Suomalaisia väestöaineistoja, esimerkiksi Oulun yliopiston Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966-, Oulu35- ja Oulu45 -aineistoja, joihin lukeutuu yhteensä noin 15 000 Pohjois-Suomessa syntynyttä henkilöä.

Suomalaisissa tutkimuksissa on löydetty alue-eroja painoindeksissä ja ylipainoisuuden on havaittu olevan yleisempää maalla.

”Olemme havainneet, että ylipainoisuus ja painoindeksi kasvavat siirryttäessä kauemmaksi kuntakeskuksista ja toisaalta väentiheyden pienentyessä. Myös huonoksi koettu terveys lisääntyy siirryttäessä kaupunkien keskusalueilta kohti haja-asutusalueita”, Kohortti 1966 -aineistoa tutkimuksissaan hyödyntänyt Oulun yliopiston tutkijatohtori Tiina Lankila kertoo.

Selittäviksi tekijöiksi on esitetty sosiaalisia ja elämäntapatekijöitä. Maaseutumaisilla alueilla etäisyydet ovat pitkiä, jolloin fyysisen aktiivisuuden yhdistäminen arkisiin toimintoihin on vaikeaa. Lankilan mukaan alueiden suunnittelussa tulisikin ottaa huomioon liikkumisen ja terveyden näkökulmat.

Suomessa kaupunkilaiset ovat edelleen lihoneet jonkin verran enemmän kuin maaseudun asukkaat. Meillä maaseutumaisten ja kaupunkimaisten asuinympäristöjen erot voivat olla pieniä verrattuna useisiin muihin tutkimuksen maihin, ja esimerkiksi Suomessa luonto ja maaseutumaiset ympäristöt ovat kaupunkilaistenkin lähettyvillä ja alueet hyvinkin sekoittuneita.

Laajuudessaan ainutlaatuinen tutkimus julkaistaan tiedelehti Naturen 9.5. numerossa. Tutkimuksen tekijöinä oli poikkeuksellisen suuri joukko asiantuntijoita ympäri maailmaa. Oulun yliopistosta tutkimuksen tekijöihin lukeutuvat dosentti Juha Auvinen, professori Raija Korpelainen, tohtorikoulutettava Soile Puhakka, yliopistotutkija Sylvain Sebert ja professori Marjo-Riitta Järvelin, joka toimii professorina myös Imperial College Londonissa.

Lisätietoja:

Juha Auvinen, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri
Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö ELITE
Oulun yliopisto
juha.auvinen@oulu.fi
Puh. 040 480 5540

Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori
Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö ELITE
Oulun yliopisto
Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr,Liikuntalääketieteellinen klinikka
raija.korpelainen@odl.fi
Puh. 050 3125 746

Tiina Lankila, tutkijatohtori
Maantieteen tutkimusyksikkö
Oulun yliopisto
tiina.lankila@oulu.fi
Puh. +358 50 524 0575

Tutkimusjulkaisu:

NCD Risk Factor Collaboration (NCD-RisC). Rising rural body-mass index is the main driver of the global obesity epidemic in adults. Nature, May 9 2019.

Aiheeseen liittyvää lisätietoa NCD-RisC -verkoston sivuilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.

Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote

Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye