Oulun yliopisto

Maamme vanhimmissa saviastioissa keiteltiin alkuun vain metsän antimia – eikö kala maistunut?

Jaa

Kivikaudella Suomen ja Karjalan tasavallan alueen asuttaneet ihmiset valmistivat saviastioissaan alkuun vain metsien lajeja ja vasta satoja vuosia myöhemmin Ahdin antimia, kuten kalaa ja hyljettä. Uusi tutkimus muuttaa näkemyksiä maamme varhaisvaiheen asukkaiden elintavoista.

Ruokakarstaa Säräisniemi 1 -tyypin noin 6600 vuotta vanhassa keramiikassa, joka on peräisin Pohjanlahden perukoilta Simon Tainiaron asuinpaikalta. Löytö Kansallismuseon kokoelmista. Kuva: Teemu Mökkönen
Ruokakarstaa Säräisniemi 1 -tyypin noin 6600 vuotta vanhassa keramiikassa, joka on peräisin Pohjanlahden perukoilta Simon Tainiaron asuinpaikalta. Löytö Kansallismuseon kokoelmista. Kuva: Teemu Mökkönen

Noin 7200 vuotta sitten Suomen ja Luoteis-Venäjän kivikautiset metsästäjä-keräilijät omaksuivat saviastioiden valmistustaidon, ja taito levisi hiljalleen idästä kohti länttä. Aiemmin vedellisen ympäristön antimien hyödyntämistä on pidetty keskeisenä syynä saviastioiden valmistuksen alkamiselle alueellamme. Uusi tutkimus antaa tästä erilaisen kuvan.

FT Teemu Mökkönen ja FT Kerkko Nordqvist tutkivat Oulun yliopiston arkeologian tutkimushankkeessa vanhimpien saviastioiden käyttöä niihin kiinni palaneen orgaanisen karstan, todennäköisimmin ruuan, isotooppisuhteista. Niiden perusteella pystytään selvittämään, onko ruuaksi laitettu ainesosa peräisin metsästä, merestä vai järvestä, ja mikä kyseisen ainesosan asema ravintoketjussa on ollut. Ajoitus karstoille saatiin radiohiiliajoituksilla.

Tutkimustulosten perusteella vesiympäristön lajeja, erityisesti kalaa ja hyljettä, alettiin valmistaa ja säilöä astioissa vasta noin viisisataa vuotta astioiden ilmestymisen jälkeen (n. 4600 eaa.). Tätä vanhempien astioiden karstoissa ei havaittu merkkejä vesiympäristön lajistosta, eli varhaisemmin alueemme asukkaat keittelivät metsien antimia.

”Mikäli vesiympäristön tuotteiden varastointi ja valmistus olisi keskeisin syy saviastioiden omaksumiselle, sen pitäisi näkyä vanhimpien astioiden ruokakarstoissa”, vastaava tutkija Teemu Mökkönen kertoo.

Kalaa ja hylkeitä käytettiin, mutta miksi ei saviastioissa?

Maamme kivikautisilta asuinpaikoilta löydetyt luuaineistot osoittavat merellisten antimien olleen tärkeä osa muinaisten ihmisten toimeentuloa, mutta näitä tuotteita ei valmistettu tai säilötty vanhimmissa saviastioissa.

”Tutkimuksemme vahvuus on radiohiiliajoitetuissa näytteissä, jotka sitovat havainnot tarkemmin aikaan kuin saviastioiden koristelutyyliin perustuva ajoitus. Vesiympäristön tuotteiden käsittely saviastioissa näyttää alkaneen laajoilla alueilla Pohjois-Euroopassa vasta 4700–4600 ennen ajanlaskun alkua eli noin 6700–6600 vuotta sitten. Tätä ennen meillä on ainakin 500 vuoden jakso, jolloin saviastioista näkyy metsän antimien käyttö”, Mökkönen valaisee.

Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että saviastioiden valmistaminen ja käyttö levisivät pohjoista havumetsävyöhykettä pitkin idästä länteen, ja metsävyöhykkeellä kehittynyt tapa käyttää astioita säilyi vielä satoja vuosia merten ja suurten järvien ranta-alueilla. Niinpä Pohjanlahden, Suomenlahden, Vienanmeren ja Äänisen vanhimmissa saviastioissa ei keitetty kalaa tai hyljettä.

Tutkimus on ensimmäinen lajiaan, sillä stabiili-isotooppitutkimuksia ei ole aiemmin julkaistu Suomen esihistoriallisista keramiikoista.

Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian rahoittamassa Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimusprojektissa The use of materials and the Neolithisation of north-east Europe (c. 6000–1000 BC). Se on julkaistu verkossa yhdysvaltalaisessa Radiocarbon-lehdessä 11.4.2019.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FT Teemu Mökkönen, teemu.mokkonen@gmail.com, p. 040 5391202

Kuvat

Ruokakarstaa Säräisniemi 1 -tyypin noin 6600 vuotta vanhassa keramiikassa, joka on peräisin Pohjanlahden perukoilta Simon Tainiaron asuinpaikalta. Löytö Kansallismuseon kokoelmista. Kuva: Teemu Mökkönen
Ruokakarstaa Säräisniemi 1 -tyypin noin 6600 vuotta vanhassa keramiikassa, joka on peräisin Pohjanlahden perukoilta Simon Tainiaron asuinpaikalta. Löytö Kansallismuseon kokoelmista. Kuva: Teemu Mökkönen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Veden kiertokulussa arktisilla alueilla havaittu jo monia muutoksia – Tutkijat esittävät seurannan tehostamista vaikutusten ymmärtämiseksi ja lieventämiseksi20.5.2019 10:00:00 EESTTiedote

Makean veden kiertokulussa arktisilla alueilla on ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtunut jo huomattavia muutoksia. Kokonaissadannan määrä monilla seuduilla on lisääntynyt johtuen muun muassa Jäämeren aikaisempaa pidemmästä avovesikaudesta. Lumen osuus sadannasta vähenee vaikuttaen voimakkaasti pohjoisten alueiden vedenkiertoon ja ekosysteemeihin.

Esidiabetes ei lisää sepelvaltimotautipotilaan sydänriskiä20.5.2019 05:00:00 EESTTiedote

Tyypin 2 diabeteksen esiaste eli niin sanottu esidiabetes ei lisää sepelvaltimotautia sairastavan sydänriskiä. Diabeteksen esiasteen vaikutuksia sepelvaltimotautipotilaiden sydänriskiin selvitettiin Oulun yliopiston johtamassa laajassa tutkimuksessa, jossa seurattiin noin 2000 sepelvaltimotautipotilaan terveyttä kuuden vuoden ajan. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen seurantatutkimus aiheesta.

Oulun yliopisto sai 6,6 miljoonaa euroa tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseen17.5.2019 10:30:27 EESTTiedote

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Oulun yliopisto sai yhteensä 6,6 miljoonaa euroa digitaalisen terveyden, epäorgaanisten sivuvirtojen kiertotalouden sekä suurten data-aineistojen matemaattisen analyysin ja tekoälyn tutkimuksen vahvistamiseen. Nelivuotisella rahoituksella tuetaan yliopistojen strategioidensa pohjalta valitsemien tutkimusalojen kehittämistä ja korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vahvistamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme