Maamme vanhimmissa saviastioissa keiteltiin alkuun vain metsän antimia – eikö kala maistunut?
Noin 7200 vuotta sitten Suomen ja Luoteis-Venäjän kivikautiset metsästäjä-keräilijät omaksuivat saviastioiden valmistustaidon, ja taito levisi hiljalleen idästä kohti länttä. Aiemmin vedellisen ympäristön antimien hyödyntämistä on pidetty keskeisenä syynä saviastioiden valmistuksen alkamiselle alueellamme. Uusi tutkimus antaa tästä erilaisen kuvan.
FT Teemu Mökkönen ja FT Kerkko Nordqvist tutkivat Oulun yliopiston arkeologian tutkimushankkeessa vanhimpien saviastioiden käyttöä niihin kiinni palaneen orgaanisen karstan, todennäköisimmin ruuan, isotooppisuhteista. Niiden perusteella pystytään selvittämään, onko ruuaksi laitettu ainesosa peräisin metsästä, merestä vai järvestä, ja mikä kyseisen ainesosan asema ravintoketjussa on ollut. Ajoitus karstoille saatiin radiohiiliajoituksilla.
Tutkimustulosten perusteella vesiympäristön lajeja, erityisesti kalaa ja hyljettä, alettiin valmistaa ja säilöä astioissa vasta noin viisisataa vuotta astioiden ilmestymisen jälkeen (n. 4600 eaa.). Tätä vanhempien astioiden karstoissa ei havaittu merkkejä vesiympäristön lajistosta, eli varhaisemmin alueemme asukkaat keittelivät metsien antimia.
”Mikäli vesiympäristön tuotteiden varastointi ja valmistus olisi keskeisin syy saviastioiden omaksumiselle, sen pitäisi näkyä vanhimpien astioiden ruokakarstoissa”, vastaava tutkija Teemu Mökkönen kertoo.
Kalaa ja hylkeitä käytettiin, mutta miksi ei saviastioissa?
Maamme kivikautisilta asuinpaikoilta löydetyt luuaineistot osoittavat merellisten antimien olleen tärkeä osa muinaisten ihmisten toimeentuloa, mutta näitä tuotteita ei valmistettu tai säilötty vanhimmissa saviastioissa.
”Tutkimuksemme vahvuus on radiohiiliajoitetuissa näytteissä, jotka sitovat havainnot tarkemmin aikaan kuin saviastioiden koristelutyyliin perustuva ajoitus. Vesiympäristön tuotteiden käsittely saviastioissa näyttää alkaneen laajoilla alueilla Pohjois-Euroopassa vasta 4700–4600 ennen ajanlaskun alkua eli noin 6700–6600 vuotta sitten. Tätä ennen meillä on ainakin 500 vuoden jakso, jolloin saviastioista näkyy metsän antimien käyttö”, Mökkönen valaisee.
Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että saviastioiden valmistaminen ja käyttö levisivät pohjoista havumetsävyöhykettä pitkin idästä länteen, ja metsävyöhykkeellä kehittynyt tapa käyttää astioita säilyi vielä satoja vuosia merten ja suurten järvien ranta-alueilla. Niinpä Pohjanlahden, Suomenlahden, Vienanmeren ja Äänisen vanhimmissa saviastioissa ei keitetty kalaa tai hyljettä.
Tutkimus on ensimmäinen lajiaan, sillä stabiili-isotooppitutkimuksia ei ole aiemmin julkaistu Suomen esihistoriallisista keramiikoista.
Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian rahoittamassa Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimusprojektissa The use of materials and the Neolithisation of north-east Europe (c. 6000–1000 BC). Se on julkaistu verkossa yhdysvaltalaisessa Radiocarbon-lehdessä 11.4.2019.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FT Teemu Mökkönen, teemu.mokkonen@gmail.com, p. 040 5391202
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Ylipaino muuttaa aivojen pulsaatioita25.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Korkea painoindeksi (BMI) on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä muutoksiin aivojen fysiologisissa pulsaatioissa, jotka ovat avainasemassa aivojen nestekierron ylläpitämisessä ja niiden puhdistumisessa kuona-aineista.
Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa25.4.2024 06:04:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.
Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.
Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.
OTT Mikko Pikkujämsä yritysjuridiikan työelämäprofessoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun18.4.2024 11:57:43 EEST | Tiedote
Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä on aloittanut yritysjuridiikan, erityisesti vero-oikeuden työelämäprofessorina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Työelämäprofessorin tehtävänä on vahvistaa yritysjuridiikan opetusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme