Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuus haastaa kristillistä teologiaa

Kysymys vieraan elämän etsinnästä on ollut jo pitkään pinnalla scifi-maailmassa, ja tieteisfiktiossa on esitetty runsaasti skenaarioita Maan ulkopuolisista elämänmuodoista.

– Historiallisesti tarkasteltuna kysymystä Maan ulkopuolisesta elämästä on pohdittu jo vuosituhansia. Erityisesti filosofit ja teologit ovat harrastaneet sitä. Kun uuden ajan luonnontiede alkoi kehittyä, teologia on vähitellen jäänyt tällä alueella syrjään. Nyt on kuitenkin tultu tilanteeseen, missä teologisen tutkimuksen on syytä reagoida uusiin tähtitieteen löydöksiin, Vesa Nissinen toteaa.

Nissinen tarkastelee Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tarkastettavassa uskonnonfilosofian alan väitöksessään moderneja teologisia tulkintoja kosmisesta evoluutiosta ja Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuudesta.

Väittelijän mielestä Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuus on filosofisesti, kulttuurisesti ja uskonnon näkökulmasta erittäin kutkuttava aihe.

– Avaruustutkimuksessa on löydetty tuhansia planeettoja eri tähtien ympäriltä. Lisäksi tiedetään, että maailmankaikkeudessa on kaikkialla samat luonnonlait ja samoja alkuaineita. Ovatko luonnonvakiot sellaisia, että alkuaineet ajan oloon sopivissa olosuhteissa prosessoituvat elämäksi ja ehkä myös älylliseksi elämäksi (ETI, extra terrestrial intelligence) Maan ulkopuolella, Nissinen puntaroi.

Kuinka valmistautua ihmisen ja Maan ulkopuolisen elämän kohtaamiseen?

Yhä useammat tutkijat pitävät todennäköisenä sitä, että jonkinlaista elämää on myös muualla. Tällainen näkökulma synnyttää Nissisen mukaan maailmankatsomukseen ja uskontoon liittyvää pohdintaa.

–Maakeskisen maailmankuvan kahleissa ollut kristinusko alkaa vasta pikkuhiljaa avautua sille mahdollisuudelle, että elämää saattaa olla muualla. Jos näyttää siltä, että elämää ja varsinkin älyllistä elämää löytyy muualta, pitääkö esimerkiksi kristillisen kirkon vanhoja oppeja muotoilla uusiksi, väittelijä kysyy.

Erityisen haastavana näkökulman muutoksena Nissinen pitää ajatusta, jossa ihmistä ja Maata ei enää nähdä maailmankaikkeuden ja luomistyön keskuksina.

– Voisiko olla niin, että Jumalan luomistyön seurauksena elämä onkin maailmankaikkeuden yleinen ominaisuus? Tai toisaalta voisiko olla niin, että ihmisten lisäksi Jumala on luonut myös muita älyllisiä olentoja, joilla mahdollisesti on omat kulttuurinsa, uskontonsa ja jumalasuhteensa? Entä voiko ETI olla ”Jumalan kuva” kristillisen teologian näkökulmasta, väittelijä pohtii tutkimuksessaan.

ETI:in liittyvät eettiset kysymykset puhuttavat

Skenaario siitä, että ihminen jonakin päivänä kohtaa vierasta Maan ulkopuolista älyllistä elämää, haastaa Nissisen mukaan tiedemaailman pohtimaan myös asiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Scifi-tuotannoissa aihetta on jo useasti sivuttu.

– Koska tietoa mahdollisen ETI:n luonteesta ei ole, soveltuvan etiikan pohtiminen on varsin haasteellista: Olisiko ETI esimerkiksi vihamielinen vai ystävällinen, väittelijä miettii.

– Teoriassa ETI voi olla paljon ihmistä älykkäämpi ja hyväntahtoisempi. Toisaalta se voi olla myös Alien-elokuvien kaltainen brutaali olio. Sopivien tulkintojen ja työvälineiden löytämiseksi on suotavaa, että luonnontieteet, filosofia ja teologia tekevät yhteistyötä ETI-kysymyksessä, väittelijä päättää.

**

TL, FM Vesa Nissinen väittelee 1.2.2020 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Moderneja teologisia tulkintoja kosmisesta evoluutiosta ja Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuudesta" (Modern Theological Interpretations of Cosmic Evolution and the Possibility of Intellectual Life Outside the Earth). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali P3 (PIII), Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on TT, dos. Juha Pihkala, Tampereen hiippakunnan piispa, eläkkeellä, ja kustoksena on professori Sami Pihlström Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Vesa Nissinen, puh. 040 527 8423, s-posti: nissinenvesa@gmail.com tai vesa.nissinen@ulvila.fi