Ilmastopaneeli

Maankäyttösektorin nettonielua on vahvistettava kiireellisesti

Jaa

Suomen maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa nielun sijaan päästölähde – 2,1 Mt CO2-ekvivalenttia – Tilastokeskuksen tuoreiden pikaennakkotietojen mukaan. Nettonielun romahdus vaarantaa vakavasti Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja erityisesti EU:n asettaman nettonielutavoitteen saavuttamisen. Samaan aikaan paine metsien käyttöön kasvaa Venäjän puun ja energian tuonnin loppumisen ja metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin kasvun vuoksi. Suomen tulee ryhtyä kiireesti toimiin nettonielun vahvistamiseksi. Tilanne vaatii vielä tänä syksynä laadittavaa nettonielun pelastusohjelmaa, jossa määritellään nopeat toimet nettonielun vahvistamiseksi.

Nettonielun romahduksen syyt ja taloudelliset riskit

Suomen maankäyttösektorin nettonielu muodostuu metsänielun ja maaperäpäästöjen tuloksena. Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan metsämaan nielu oli -6,7 Mt CO2-ekv., puutuotenielu -3,1 Mt CO2-ekv. ja viljelysmaan päästöt 8,3 Mt CO2-ekv. Muille maankäyttöluokille käytettiin vuoden 2020 lukuja, joiden päästöt olivat yhteensä 3,7 Mt CO2-ekv. Maankäyttösektorin muuttumiseen päästölähteeksi vaikuttaa vuoden 2021 noin 75 miljoonan kuutiometrin runkopuuhakkuiden ohella metsien nielulaskennan muutos, joka huomioi valtakunnan metsien 13. inventoinnissa vuosina 2019–2021 havaitun metsien kasvun heikkenemisen. Nettonielun vuotuiseen vaihteluun vaikuttaa eniten hakkuiden taso. Maaperäpäästöjä vähentämällä voidaan parantaa maankäyttösektorin nettonielutasoa.

Esitettyjen lukujen ja nykyisten toimenpiteiden valossa Suomi ei saavuta EU:n vuosille 2021–2025 eikä 2026–2030 asettamaa maankäyttösektorin nettonielutavoitetta. Vastuun tavoitteiden saavuttamisesta kantaa valtio, jolle voi tulla miljardiluokkaa oleva lasku. Kustannuksia syntyy, kun joudutaan ostamaan korvaava määrä nieluyksiköitä EU:n sisäisiltä markkinoilta tai tekemään kalliimpia päästövähennystoimia muualla. Laskun kantavat veronmaksajat, joten nielutavoitteen saavuttaminen on yhteinen etu.

Nettonielun kasvattamiseksi pitäisi ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön

Päättäjien tulisi kartoittaa toimet nielun nopeaksi vahvistamiseksi. Kaikki päästöjä vähentävät ja nielua kasvattavat toimet tulee hyödyntää. Tämä ei välttämättä riitä nettonielutavoitteen saavuttamiseksi, mutta keventää kansantaloudelle koituvia kustannuksia. Hakkuiden väheneminen kasvattaisi nielua nopeasti ja tehokkaasti, mutta toimena se on kuitenkin hankala toteuttaa. Muitakin merkittäviä keinoja nielun vahvistamiseksi löytyy:

  • Maaperäpäästöjen vähentäminen. Turvepeltojen, suometsien ja turvetuotantoalueiden päästöjä voidaan vähentää nopeasti. Tarkoituksenmukaisesti valittavia päästöjä vähentäviä toimia ovat vettäminen, ennallistaminen ja metsittäminen sekä siirtyminen peitteiseen kasvatukseen, jolla vähennetään kunnostusojituksen tarvetta.
  • Metsäkadon merkittävä vähentäminen. Suomi sallii metsien vapaan raivaamisen pelloiksi ja yhdyskuntien käyttöön. Päästöt voitaisiin eliminoida tekemällä pellonraivaus luvanvaraiseksi ja asettamalla kaikelle raivaamiselle maankäytönmuutosmaksu jo vuoden 2023 alusta lähtien.
  • Metsänielun vahvistaminen. Metsien lannoitus voimistaisi metsänkasvua nopeavaikutteisesti, mutta tulee turvata, ettei se aiheuta vesistö- ja monimuotoisuushaittaa. Metsäteollisuus voisi myös korvata Venäjän puun tuontia kotimaisten hakkuiden sijaan tuomalla puuta EU-maista, joiden metsät ylittävät nielutavoitteet ja tarjoavat kestävää tuontipuuta.

Nettonielun pelastusohjelma

Juuri lausuntokierroksella ollut maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ei tarjoa Suomelle keinoja vastata nielun romahtamiseen. Strategisen tarkastelun sijaan se tyytyy 3 Mt CO2-ekvivalentin lisäisten nielutoimien kartoitukseen, eikä osoita niidenkään saavuttamiseen uskottavaa sääntelyä tai taloudellisia ohjauskeinoja.

Ilmastopaneeli katsoo, että tarvitaan kiireellisesti kansallinen nettonielun pelastusohjelma. Se voisi perustua yllä esitettyihin toimiin ja niiden huolelliseen mitoitukseen. Pohjaksi tulee laatia uusiin tietoihin perustuva huolellinen arvio nettonielun osien kehityksestä ja vaikuttavuuteen ja taloudelliseen merkitykseen perustuva arvio tarvittavien toimien kokonaisuudesta. Valittujen toimien toteuttamiseen tulee osoittaa selkeät ja vaikuttavat ohjauskeinot sekä tarvittava rahoitus.

Pelastusohjelma voisi olla joko erillinen tai osa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, joka tulee korjata perusteistaan lähtien. Ilmastopaneeli totesi lausunnossaan, että maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman “haaste on määrittää tarvittava nielua vahvistavien toimien yhdistelmä, jonka avulla pystytään varautumaan riittävän hyvin nettonielun vuosittaiseen vaihteluun, mahdollisiin trendimäisiin muutoksiin lähiajan nielussa ja turvataan tavoitteen -21 Mt CO2-ekv. nettonielun toteutuminen”. Nyt jos koskaan tähän haasteeseen tulee vastata.

---

Mistä on kyse?

Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 tarkoittaa sitä, että nettonielu on yhtä suuri kuin fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt (kuvassa 1 vuoden 2035 nettopäästöjä kuvaa musta ruutu). Jos nettonielu on ennakoitua pienempi, tarvitaan kaavailtua enemmän päästövähennyksiä, jotta pysytään hiilineutraaliuspolulla.

EU:ssa on myös yhteisesti päätetty tavoitteista maankäyttösektorille. Suomen metsämaan ja puutuotteiden nielun referenssitaso vuosille 2021–2025 on -29,4 Mt. Muissa maankäyttöluokissa on vastaavia vertailutasoja, joiden suhteen tarkastellaan maankäyttösektorin tavoitteiden saavuttamista. Vuosina 2026–2030 maankäyttösektorin tavoite koskee nettonielua, jonka tulisi saavuttaa -17,6 Mt CO2-ekv. tason vuonna 2030. Jos vuosien 2021–2025 velvoite jää saavuttamatta, ylitykset siirtyvät hoidettavaksi vuosina 2026–2030 muiden velvoitteiden lisäksi.

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaarioon koostetaan tiedot Suomen päästöistä. Keskiviikkona 25.5.2022 julkaistun pikaennakon mukaan vuonna 2021 Suomen päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta maankäyttösektori kääntyi nettonielusta päästölähteeksi. Tilastopäivityksessä huomioitiin metsien inventoinnin tulokset, jossa metsien kasvu todettiin ennustettua hitaammaksi.

Lisätietoja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva 1. Päästöjen ja nettonielun kehitys vuosina 2010–2021 ja ilmastolakiin ehdotetut tavoitteet.
Kuva 1. Päästöjen ja nettonielun kehitys vuosina 2010–2021 ja ilmastolakiin ehdotetut tavoitteet.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä oman työnsä ohessa. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli

Maltilliset hakkuut mahdollistavat ilmastotavoitteiden ja metsien käytön yhteensovittamisen12.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa metsien hakkuiden lisääminen nykytasosta ei edistä ilmastonmuutoksen hillintää, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore metsien käytön ilmastovaikutuksia tarkasteleva raportti. Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka sallii hakkuiden lisäämisen, jos maankäyttösektorin nettonielutavoite saavutetaan. Hakkuiden lisäämistä tulisikin tarkastella varovaisuusperiaatteen mukaisesti niin, että sovitut maankäyttösektorin ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuustavoitteet saavutetaan, raportti painottaa.

Mediakutsu: Metsien käytön ilmastovaikutukset Suomessa – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ke 11.5. klo 9.303.5.2022 07:45:38 EEST | Kutsu

Lisäävätkö hakkuut metsien hiilinielua? Saadaanko metsien hyödyntämisellä ja puurakentamisen lisäämisellä aikaan ilmastohyötyjä? Suomen ilmastopaneelin raportti metsien käytön ilmastovaikutuksista tarkastelee hakkuutason vaikutusta metsien hiilinieluun sekä puun käytön korvaushyötyjä. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa keskiviikkona 11. toukokuuta klo 9.30.

Ilmastopaneelin raportti: Turvemaiden merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia on Suomessa hyödynnetty vain vähän21.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatii päästövähennysten lisäksi maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Tunnistettuja toimia turvemaiden päästöjen vähentämiseksi on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän, toteaa Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, joka esittää toimialakohtaisia suosituksia päästövähennysten edistämiseksi. Toimet on suunniteltava pitkäjänteisesti oikeudenmukainen siirtymä mahdollistaen, raportti painottaa.

Mediakutsu: Turvemaiden käytön vaihtoehdot hiilineutraalissa Suomessa – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ke 20.4. klo 9.0012.4.2022 09:47:20 EEST | Kutsu

Turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii päästövähennysten lisäksi maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Suomen ilmastopaneeli julkaisee raportin, jossa tarkastellaan turvemaiden päästövähennysmahdollisuuksia sekä maa- ja metsätaloudessa tarvittavia toimia. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa keskiviikkona 20. huhtikuuta klo 9.00.

Ilmastopaneelin raportti: Energiajärjestelmän sähköistämisellä päästöt alas ja irti fossiilisista – lisää joustoratkaisuja tarvitaan30.3.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Energiajärjestelmien sähköistäminen on keskeinen osa energiamurrosta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja sähköistäminen vaikuttaa merkittävästi energiajärjestelmään – sekä energian kulutukseen että tuotantoon – ja vaatii uudenlaisten haavoittuvuuksien ja pullonkaulojen huomioimista, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, jossa esitetään tapoja mallintaa energiajärjestelmää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme