Maankäyttösektorin nettonielua on vahvistettava kiireellisesti
Nettonielun romahduksen syyt ja taloudelliset riskit
Suomen maankäyttösektorin nettonielu muodostuu metsänielun ja maaperäpäästöjen tuloksena. Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan metsämaan nielu oli -6,7 Mt CO2-ekv., puutuotenielu -3,1 Mt CO2-ekv. ja viljelysmaan päästöt 8,3 Mt CO2-ekv. Muille maankäyttöluokille käytettiin vuoden 2020 lukuja, joiden päästöt olivat yhteensä 3,7 Mt CO2-ekv. Maankäyttösektorin muuttumiseen päästölähteeksi vaikuttaa vuoden 2021 noin 75 miljoonan kuutiometrin runkopuuhakkuiden ohella metsien nielulaskennan muutos, joka huomioi valtakunnan metsien 13. inventoinnissa vuosina 2019–2021 havaitun metsien kasvun heikkenemisen. Nettonielun vuotuiseen vaihteluun vaikuttaa eniten hakkuiden taso. Maaperäpäästöjä vähentämällä voidaan parantaa maankäyttösektorin nettonielutasoa.
Esitettyjen lukujen ja nykyisten toimenpiteiden valossa Suomi ei saavuta EU:n vuosille 2021–2025 eikä 2026–2030 asettamaa maankäyttösektorin nettonielutavoitetta. Vastuun tavoitteiden saavuttamisesta kantaa valtio, jolle voi tulla miljardiluokkaa oleva lasku. Kustannuksia syntyy, kun joudutaan ostamaan korvaava määrä nieluyksiköitä EU:n sisäisiltä markkinoilta tai tekemään kalliimpia päästövähennystoimia muualla. Laskun kantavat veronmaksajat, joten nielutavoitteen saavuttaminen on yhteinen etu.
Nettonielun kasvattamiseksi pitäisi ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön
Päättäjien tulisi kartoittaa toimet nielun nopeaksi vahvistamiseksi. Kaikki päästöjä vähentävät ja nielua kasvattavat toimet tulee hyödyntää. Tämä ei välttämättä riitä nettonielutavoitteen saavuttamiseksi, mutta keventää kansantaloudelle koituvia kustannuksia. Hakkuiden väheneminen kasvattaisi nielua nopeasti ja tehokkaasti, mutta toimena se on kuitenkin hankala toteuttaa. Muitakin merkittäviä keinoja nielun vahvistamiseksi löytyy:
- Maaperäpäästöjen vähentäminen. Turvepeltojen, suometsien ja turvetuotantoalueiden päästöjä voidaan vähentää nopeasti. Tarkoituksenmukaisesti valittavia päästöjä vähentäviä toimia ovat vettäminen, ennallistaminen ja metsittäminen sekä siirtyminen peitteiseen kasvatukseen, jolla vähennetään kunnostusojituksen tarvetta.
- Metsäkadon merkittävä vähentäminen. Suomi sallii metsien vapaan raivaamisen pelloiksi ja yhdyskuntien käyttöön. Päästöt voitaisiin eliminoida tekemällä pellonraivaus luvanvaraiseksi ja asettamalla kaikelle raivaamiselle maankäytönmuutosmaksu jo vuoden 2023 alusta lähtien.
- Metsänielun vahvistaminen. Metsien lannoitus voimistaisi metsänkasvua nopeavaikutteisesti, mutta tulee turvata, ettei se aiheuta vesistö- ja monimuotoisuushaittaa. Metsäteollisuus voisi myös korvata Venäjän puun tuontia kotimaisten hakkuiden sijaan tuomalla puuta EU-maista, joiden metsät ylittävät nielutavoitteet ja tarjoavat kestävää tuontipuuta.
Nettonielun pelastusohjelma
Juuri lausuntokierroksella ollut maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ei tarjoa Suomelle keinoja vastata nielun romahtamiseen. Strategisen tarkastelun sijaan se tyytyy 3 Mt CO2-ekvivalentin lisäisten nielutoimien kartoitukseen, eikä osoita niidenkään saavuttamiseen uskottavaa sääntelyä tai taloudellisia ohjauskeinoja.
Ilmastopaneeli katsoo, että tarvitaan kiireellisesti kansallinen nettonielun pelastusohjelma. Se voisi perustua yllä esitettyihin toimiin ja niiden huolelliseen mitoitukseen. Pohjaksi tulee laatia uusiin tietoihin perustuva huolellinen arvio nettonielun osien kehityksestä ja vaikuttavuuteen ja taloudelliseen merkitykseen perustuva arvio tarvittavien toimien kokonaisuudesta. Valittujen toimien toteuttamiseen tulee osoittaa selkeät ja vaikuttavat ohjauskeinot sekä tarvittava rahoitus.
Pelastusohjelma voisi olla joko erillinen tai osa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, joka tulee korjata perusteistaan lähtien. Ilmastopaneeli totesi lausunnossaan, että maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman “haaste on määrittää tarvittava nielua vahvistavien toimien yhdistelmä, jonka avulla pystytään varautumaan riittävän hyvin nettonielun vuosittaiseen vaihteluun, mahdollisiin trendimäisiin muutoksiin lähiajan nielussa ja turvataan tavoitteen -21 Mt CO2-ekv. nettonielun toteutuminen”. Nyt jos koskaan tähän haasteeseen tulee vastata.
---
Mistä on kyse?
Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 tarkoittaa sitä, että nettonielu on yhtä suuri kuin fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt (kuvassa 1 vuoden 2035 nettopäästöjä kuvaa musta ruutu). Jos nettonielu on ennakoitua pienempi, tarvitaan kaavailtua enemmän päästövähennyksiä, jotta pysytään hiilineutraaliuspolulla.
EU:ssa on myös yhteisesti päätetty tavoitteista maankäyttösektorille. Suomen metsämaan ja puutuotteiden nielun referenssitaso vuosille 2021–2025 on -29,4 Mt. Muissa maankäyttöluokissa on vastaavia vertailutasoja, joiden suhteen tarkastellaan maankäyttösektorin tavoitteiden saavuttamista. Vuosina 2026–2030 maankäyttösektorin tavoite koskee nettonielua, jonka tulisi saavuttaa -17,6 Mt CO2-ekv. tason vuonna 2030. Jos vuosien 2021–2025 velvoite jää saavuttamatta, ylitykset siirtyvät hoidettavaksi vuosina 2026–2030 muiden velvoitteiden lisäksi.
Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaarioon koostetaan tiedot Suomen päästöistä. Keskiviikkona 25.5.2022 julkaistun pikaennakon mukaan vuonna 2021 Suomen päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta maankäyttösektori kääntyi nettonielusta päästölähteeksi. Tilastopäivityksessä huomioitiin metsien inventoinnin tulokset, jossa metsien kasvu todettiin ennustettua hitaammaksi.
Lisätietoja
- Markku Ollikainen, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, puh. 050 415 1201, markku.ollikainen@helsinki.fi
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen ilmastopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä oman työnsä ohessa. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.
Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu
Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana28.11.2023 10:20:24 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous (COP 28) järjestetään Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi24.10.2023 08:34:48 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.
Oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla voidaan turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen28.8.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme