ELY-keskukset

Maanteiden varsien niitto- ja raivaustyöt parantavat liikenneturvallisuutta sekä edistävät luonnon monimuotoisuutta (Keski-Suomi, Itä-Suomi)

Jaa

Alkukesästä tien reuna-alueiden kasvuston kasvu on nopeaa ja niittokalustot ilmestyvät maanteille. Keski- sekä Itä-Suomessa maanteiden viheralueita hoidetaan mm. niittämällä ja raivaamalla teiden varsia. Viheralueiden hoitotyöt tehdään maanteiden hoitourakoissa.

Tienvarsien niitoilla ja raivauksilla edistetään liikenneturvallisuutta. Toimenpiteillä pyritään pitämään näkemät esteettöminä kasvillisuudesta ja samalla estetään vesakoitumista liian lähelle tien reunoja.

– Esteetön näkyvyys korostuu etenkin kaarteissa sekä liittymien kohdilla. Niitoilla ja raivauksilla ehkäistään myös eläinonnettomuuksia antamalla kuljettajille lisää reagointiaikaa, kertoo Keski-Suomen ELY-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.

Isot tiet ja taajamamaiset osuudet niitetään useammin

Valta- ja kantateiden tienvarret niitetään pääsääntöisesti kahteen kertaan. Ensimmäinen niitto tapahtuu kesäkuun puolenvälin jälkeen, jolloin niitto ulottuu vain kahden metrin etäisyydelle tien reunasta. Toiseen kertaan nämä kohteet niitetään ennen elokuun loppua, jolloin niitto ulottuu 4–6 metrin päähän tien reunasta. Muiden teiden varsien niitto ajoittuu pääosin loppukesälle ja niittoleveys on kaksi metriä. Taajamamaisilla maantieosuuksilla niitot tehdään 3–4 kertaa ja ensimmäisten niittojen ajankohdat määräytyvät kesän edistymisen mukaan.

– Vaikka kukat kaunistuttavat monin paikoin tienvarsia, ei niittoja voida myöhentää liikenneturvallisuuden ja kustannusten takia. Niittotöiden kustannukset kohoaisivat, mikäli kaikki niitot tehtäisiin lyhyemmällä aikavälillä ja niitot vaatisivat huomattavasti suuremman määrän niittokalustoa, toteaa kunnossapitovastaava Marja Bäck Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Tienvarsivesakoita raivataan koneellisesti kesäkuun puolenvälin ja syyskuun lopun välisenä aikana. Raivausleveydet ovat pääteillä 10–12 metriä ja muilla teillä 6 metriä. Vesakko raivataan pääsääntöisesti joka kolmas vuosi. Hirvivaara-alueilta vesakot raivataan joka toinen vuosi. Maanteiden liittymissä vesakkoa raivataan näkemäalueilta aina tarvittaessa. Yksityisten teiden liittymänäkemistä maantielle vastaa niitto- ja vesakonraivaustöiden osalta liittyvän tien pitäjä eli tiekunta tai yksittäinen kiinteistö.

– Työ- ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tienkäyttäjien on syytä varautua ja ennakoida kesäaikana tien reunoilla ja sivuojien luiskissa liikkuvia työkoneita ja tarvittaessa hiljentää vauhtia vaaratilanteiden välttämiseksi, muistuttaa Bäck.

Niitettäessä luonto kiittää

Maanteiden varren avoimet, säännöllisesti niitettävät alueet ovat monien eläin- ja kasvilajien kannalta luonnonympäristöjä korvaavia elinympäristöjä. Tiealueilla tavataan myös uhanalaista lajistoa, kuten paahdeympäristöjen kasvi- ja perhoslajeja. Arvokkaat luontokohteet huomioidaan niittotöiden ajoituksessa ja näin pyritään turvamaan luonnon monimuotoisuus tiealueilla.

ELY-keskus torjuu myös haitallisia vieraslajeja tieympäristöstä. Jättiputkien torjuntaa maantiealueilta on tehty jo vuosia. Maantieympäristöissä kurtturuusun ja komealupiinin pääasiallinen torjuntamenetelmänä on estää niiden leviämistä siemenistä uusille kasvupaikoille. Tästä syystä yleisintä ja laajimmalle levinneitä lupiineja ei säästetä niitoissa.

– Haitallisten vieraslajien hävittäminen tienvarsilta ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuksiin. Tältä osin tulee aina olla yhteydessä Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa hävittämisen edellytyksistä, teroittaa Partanen.

Väyläviraston tiedote 10.6.2022: Tienvarsiniitot tuovat turvallisuutta ja tukevat luonnon monimuotoisuutta.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Kunnossapitovastaava Marja Bäck, p. 0295 026 703 tai
yksikön päällikkö Vesa Partanen, p. 0295 026 750.

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Tio projekt inom vattenkompetens fick totalt 1,76 miljoner euro i stöd från programmet Tillväxt och internationalisering av vattenkompetens jord- och skogsbruksministeriet1.7.2022 14:14:42 EEST | Tiedote

Finansiering som utlysts från Finlands program för hållbar tillväxt ges till tio utvecklingsprojekt. Projekten understöder tillväxt och internationalisering av vattenkompetens genom att stärka partnerskap och helhetsutbud som har nyhetsvärde och kommersiell potential också internationellt.

Kommun- och Organisation -Helmi specialunderstöd kan ansökas i september-oktober29.6.2022 11:35:25 EEST | Tiedote

Specialunderstödet för konkreta restaurerings-, iståndsättnings- och vårdåtgärder, som för-bättrar Helmi-livsmiljöers tillstånd, är avsett för kommuner och organisationer. Ansökningsti-den pågår under perioden 15.9-31.10.2022. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen) beviljar det riksomfattande understödet. Enligt miljöministeriets omdöme kommer nya ansökningstillfällen att ordnas ända fram till år 2030.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme