Helsingin yliopisto

Maanvyöryjen todennäköisyys paljastuu kourallisesta pohjamutaa

Jaa
Vuoristopurojen mineraaleista voidaan uuden analyysimenetelmän avulla selvittää yläjuoksulla tapahtuneet maanvyöryt ja näin auttaa tulevien luonnonkatastrofien ennakoinnissa. Helsingin yliopiston ja Tübingenin yliopiston tutkijoiden kehittämä menetelmä julkaistiin äskettäin Science Advances -tiedelehdessä.
Maanvyörymät käynnistyvät kumpuilevilla ja vuoristoisilla alueilla rankkasateiden tai maanjäristysten myötä. Kuvassa Annapurna Nepalista. Kuva: David Whipp
Maanvyörymät käynnistyvät kumpuilevilla ja vuoristoisilla alueilla rankkasateiden tai maanjäristysten myötä. Kuvassa Annapurna Nepalista. Kuva: David Whipp

Maanvyörymät käynnistyvät kumpuilevilla ja vuoristoisilla alueilla rankkasateiden tai maanjäristysten myötä. Esimerkiksi Nepalissa magnitudi 7.8 maanjäristys ja sen jälkijäristykset vuonna 2015 aiheuttivat arviolta 25 000 maanvyörymää. Alueiden asukkaille maanvyörymät ovat suuri uhka, tämän johdosta maanjäristysten arviointi on tärkeää uhkien ymmärtämiseen ja tuhojen lieventämiseen.

Mitä kourallinen hiekkaa paljastaa?

Nepalin maanjäristys vuonna 2015 ja siihen liittyvät maanvyöryt ovat malliesimerkki monivaiheisesta luonnonhasardista, joka aiheutuu yhdestä tapahtumasta. Luotettavia menetelmiä maanvyöryjen pitkäaikaiseen seurantaan ei ole ollut aiemmin alueella. Tutkijoiden nyt kehittämän menetelmän avulla voidaan ymmärtää, miten usein tietyllä alueella on ollut maanvyöryjä ja miten pitkään maanvyöryn tuottamat maankerrostumat säilyvät virtavesissä ennen kuin ne kulkeutuvat alajuoksulle.

-Menetelmä on yksinkertainen. Otimme kourallisen pohjasedimenttiä ja mittasimme sen kemiallisen koostumuksen, kertoo artikkelin toinen kirjoittaja Todd Ehlers. – Sitten yhdistimme tiedot tietokonemallinnukseen, jonka avulla laskimme, miten paljon aktiivisia maanvyörymiä on ollut alueella ja miten pitkään maanvyöryn tuottama maakerros on ollut joessa ennen huuhtoutumistaan.

Aiemmissa tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan maanvyöryjen yleisyyttä ja laajuutta, eikä erottelemaan maanvyöryjen vaikutuksia jokien ja jään aiheuttamasta eroosiosta.

-Tällä uudella menetelmällä onnistutaan erottelussa hämmästyttävän hyvin, toteaa Ehlers.

Tämän tutkimuksen merkittävin saavutus on se, että nyt tietyn alueen maanvyöryjen yleisyys ja laajuus tiedetään ja myös kuinka pitkään maanjäristysten synnyttämät kerrostumat täyttävät jokien uomia.

Monsuunisateet huuhtovat rinteet puhtaiksi

-Jyrkkien vuorenrinteiden maakerrostumat kulkeutuvat alajuoksulle hämmästyttävän nopeasti, sanoo apulaisprofessori David Whipp Helsingin yliopiston seismologian instituutista. Hänen mukaansa joidenkin jokien sedimentit voivat säilyä kymmeniä tuhansia vuosia, mutta Himalajan vuoristossa tavallisesti alle kymmenen vuotta.

Tämä osoittaa monsuunisateiden aikana Himalajalla virtaavien vesimassojen valtavan voiman, joka kuljettaa suuria määriä pintamaan sedimenttejä rinteiltä alajuoksulle.

Tutkimus:

Quantifying landslide frequency and sediment residence time in the Nepal Himalaya; David M. Whipp and Todd A. Ehlers. Science Advances (2019) DOI 10.1126/sciadv.aav3482. https://advances.sciencemag.org/content/5/4/eaav3482.full

Lisätietoja: (englanniksi)

Apulaisprofessori David Whipp, Seismologian instituutti, Helsingin yliopisto 
Shköposti: david.whipp@helsinki.fi 
Puhelin: +358 294151617 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Maanvyörymät käynnistyvät kumpuilevilla ja vuoristoisilla alueilla rankkasateiden tai maanjäristysten myötä. Kuvassa Annapurna Nepalista. Kuva: David Whipp
Maanvyörymät käynnistyvät kumpuilevilla ja vuoristoisilla alueilla rankkasateiden tai maanjäristysten myötä. Kuvassa Annapurna Nepalista. Kuva: David Whipp
Lataa
Tuore maanvyörymä Himalajalla. Kuva: David Whipp
Tuore maanvyörymä Himalajalla. Kuva: David Whipp
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye