Maanvyöryjen todennäköisyys paljastuu kourallisesta pohjamutaa
Maanvyörymät käynnistyvät kumpuilevilla ja vuoristoisilla alueilla rankkasateiden tai maanjäristysten myötä. Esimerkiksi Nepalissa magnitudi 7.8 maanjäristys ja sen jälkijäristykset vuonna 2015 aiheuttivat arviolta 25 000 maanvyörymää. Alueiden asukkaille maanvyörymät ovat suuri uhka, tämän johdosta maanjäristysten arviointi on tärkeää uhkien ymmärtämiseen ja tuhojen lieventämiseen.
Mitä kourallinen hiekkaa paljastaa?
Nepalin maanjäristys vuonna 2015 ja siihen liittyvät maanvyöryt ovat malliesimerkki monivaiheisesta luonnonhasardista, joka aiheutuu yhdestä tapahtumasta. Luotettavia menetelmiä maanvyöryjen pitkäaikaiseen seurantaan ei ole ollut aiemmin alueella. Tutkijoiden nyt kehittämän menetelmän avulla voidaan ymmärtää, miten usein tietyllä alueella on ollut maanvyöryjä ja miten pitkään maanvyöryn tuottamat maankerrostumat säilyvät virtavesissä ennen kuin ne kulkeutuvat alajuoksulle.
-Menetelmä on yksinkertainen. Otimme kourallisen pohjasedimenttiä ja mittasimme sen kemiallisen koostumuksen, kertoo artikkelin toinen kirjoittaja Todd Ehlers. – Sitten yhdistimme tiedot tietokonemallinnukseen, jonka avulla laskimme, miten paljon aktiivisia maanvyörymiä on ollut alueella ja miten pitkään maanvyöryn tuottama maakerros on ollut joessa ennen huuhtoutumistaan.
Aiemmissa tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan maanvyöryjen yleisyyttä ja laajuutta, eikä erottelemaan maanvyöryjen vaikutuksia jokien ja jään aiheuttamasta eroosiosta.
-Tällä uudella menetelmällä onnistutaan erottelussa hämmästyttävän hyvin, toteaa Ehlers.
Tämän tutkimuksen merkittävin saavutus on se, että nyt tietyn alueen maanvyöryjen yleisyys ja laajuus tiedetään ja myös kuinka pitkään maanjäristysten synnyttämät kerrostumat täyttävät jokien uomia.
Monsuunisateet huuhtovat rinteet puhtaiksi
-Jyrkkien vuorenrinteiden maakerrostumat kulkeutuvat alajuoksulle hämmästyttävän nopeasti, sanoo apulaisprofessori David Whipp Helsingin yliopiston seismologian instituutista. Hänen mukaansa joidenkin jokien sedimentit voivat säilyä kymmeniä tuhansia vuosia, mutta Himalajan vuoristossa tavallisesti alle kymmenen vuotta.
Tämä osoittaa monsuunisateiden aikana Himalajalla virtaavien vesimassojen valtavan voiman, joka kuljettaa suuria määriä pintamaan sedimenttejä rinteiltä alajuoksulle.
Tutkimus:
Quantifying landslide frequency and sediment residence time in the Nepal Himalaya; David M. Whipp and Todd A. Ehlers. Science Advances (2019) DOI 10.1126/sciadv.aav3482. https://advances.sciencemag.org/content/5/4/eaav3482.full
Lisätietoja: (englanniksi)
Apulaisprofessori David Whipp, Seismologian instituutti, Helsingin yliopisto
Shköposti: david.whipp@helsinki.fi
Puhelin: +358 294151617
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme