Lapsiasiavaltuutettu

Maapallon tulevaisuus koskettaa kaikkia lapsia

Jaa

Jordklotets framtid berör alla barn

Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet-teoksen kansi. Kuva: Petra Käär.
Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet-teoksen kansi. Kuva: Petra Käär.

TIEDOTE

Vapaa julkaistavaksi 27.10.2020 klo 9.30. 

Maapallon kantokyvyn rajat ovat puhuttaneet jo vuosikymmenien ajan. Tällä vuosituhannella tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen kriittisestä tilasta on kasvanut. Samalla lasten ja nuorten kokema ahdistus ympäristön tilasta on lisääntynyt ja mielenilmaukset ovat tulleet näkyviksi. Lapsiasiavaltuutettu julkaisee ensimmäisenä Suomessa teoksen, jossa maapallon tulevaisuutta tarkastellaan lapsen oikeuksien näkökulmasta.

* * * * *

PRESSMEDDELANDE

Fritt för publicering 27.10. kl. 9.30.  

Gränserna för jordklotets bärkraft har redan diskuterats under flera decennier. På 2000-talet har medvetenheten om klimatförändringen och naturresursernas kritiska tillstånd fått allt större spridning. Samtidigt har barn och ungas ångest över miljöns tillstånd ökat och demonstrationer blivit synliga. Barnombudsmannen är den första aktör i Finland att publicera ett verk där jordklotets framtid diskuteras med perspektiv på barnets rättigheter.

* * * * *

Millainen on maapallon tulevaisuus lasten ja nuorten silmin? Lapsiasiavaltuutettu kysyi itse ja pyysi 42 eri alan asiantuntijaa selvittämään, millaisena lapset ja nuoret näkevät maapallon tulevaisuuden. Tuloksena piirtyy jaettu kokemus huolesta niin ympäristön kuin oman tulevaisuuden kohtalosta.

– Pienetkin lapset surevat eläinten kärsimystä tai puiden tuhoutumista, nuorilla huoli liittyy koko maailmanlaajuisen ekosysteemin tilaan, kertoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Lasten käsityksissä ympäristöstä korostuivat arkiset asiat, kuten lähiluonto ja luonnossa koetut elämykset. Myös rakennettu ympäristö ja palvelut koetaan osaksi omaa elinympäristöä. Suomalaislapsille tyypillistä on vapaa kulkeminen omassa ympäristössä ja luontosuhteen rakentaminen kehollisten kokemusten kautta.  Moni lapsi ja nuori elää välittömässä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa esimerkiksi harrastusten tai vanhempien elinkeinon kautta. Maaseudulla kokemus maapallon tilasta liittyikin huoleen oman elämäntavan tulevaisuudesta. 

Kenellä on vaikuttamisen valta ja vastuu?

Lapset ja nuoret ovat olleet ilmastoa koskevien mielenilmausten etujoukoissa. Osalla nuorista osallistumiskuorma on kasvanut jo kohtuuttoman suureksi, kun taas merkittävä osa nuorista ei osallistu lainkaan vaikuttamistoimintaan. Teoksessa haluttiinkin selvittää lasten ja nuorten kokemuksia vaikuttamisen keinoista ja motiiveista.

Mahdollisuus osallistua ei jakaudu nuorten välillä yhdenvertaisesti. Vaikuttamista edistävät tietoisuus ympäristön tilasta sekä vaikuttamiseen kannustava ilmapiiri. Osa lapsista ja nuorista kokee vaikuttamisen vieraaksi ja osaa se ei kiinnosta. Halua vaikuttaa vaientavat myös kokemukset vastakkainasettelusta, ylenkatsomisesta tai päätöksentekojärjestelmän etäisyydestä.

– Teoksen viesti vaikuttamisen vastuusta on selkeä: Ilmastopolitiikka ei voi jäädä nuorten huoleksi, vaan edellyttää aktiivisia toimenpiteitä tämän päivän päättäjiltä, kertoo erikoistutkija Terhi Tuukkanen.

Vaikka nykyisyydestä on vaikeaa tehdä tulevien sukupolvien kannalta oikeita päätöksiä, on tulevien sukupolvien inhimillisiä toimintaedellytyksiä tuettava ja vahvistettava heidän luottamustaan tulevaisuuteen tekemällä kestäviä ratkaisuja juuri nyt.

Ratkaisuna yhdessä eläminen ja toivon ylläpitäminen

Sekä lasten ja nuorten ahdistus että aktiivisuus ovat herättäneet aikuisissa hätää, torjuntaa ja jopa vihamielisyyttä. Ilmasto- ja ympäristökysymykset repivät railoa eri ihmisryhmien välille – myös lasten ja nuorten keskuudessa. Teos antaa kuitenkin toivoa yhteisen näkökulman ja ratkaisujen löytämiselle.

– Läheinen suhde luontoon ja halu suojella sitä on yhdistänyt suomalaisia kautta historian. Sama pyrkimys näkyy tänäkin päivänä, toteaa Pekkarinen.

Tarvitaan erilaisia kanavia ja tapoja ilmaista omaa kokemusta ympäröivästä maailmasta ja erilaisia keinoja rakentaa suhdetta maailmaan. Yhteisen ymmärryksen ja ratkaisujen löytämisessä lasten ja nuorten kohtaamisen merkitys korostuu.

Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet on sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymys, johon liittyy useita eettisiä ulottuvuuksia. Osallistuminen maapallon tulevaisuutta koskevaan vaikuttamistyöhön on lapsen oikeus – ei velvollisuus – ja päätöksentekovastuu ympäristön tilaan vaikuttavissa asioissa on aina aikuisilla. Lopulta tärkeintä on usko ja luottamus tulevaisuuteen. Myös toivon vahvistamisessa aikuisilla on tärkeä rooli.

Teoksen julkaisutiedot:

Pekkarinen Elina & Tuukkanen Terhi (toim.)
Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4.
Jyväskylä: Lapsiasiavaltuutetun toimisto.

Julkaisutilaisuus suorana lähetyksenä: https://kepit.tv/#/c/lapsiasiavaltuutettu/e/LEN3RELEM2 
(Huom. Osallistua voi Chrome-, Edge-, Mozilla Firefox- tai Safari-selaimella.)

* * * * * 

Hurdan framtid har jordklotet sett med barn och ungas ögon? Barnombudsmannen ställde denna fråga och bad 42 sakkunniga inom olika områden att ta reda på hur barn och unga ser jordklotets framtid. Slutresultatet blev en gemensam upplevelse om oro över såväl miljön som den egna framtiden.

– Även små barn känner sorg över att djur lider eller träd förstörs, medan ungdomar är oroliga över tillståndet av det globala ekosystemet, berättar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

I barnens uppfattningar om miljön betonades vardagliga ting såsom den omkringliggande naturen och naturupplevelser. Även den byggda miljön och tjänsterna betraktas som en del av den egna levnadsmiljön. Det som är typiskt för finländska barn är att de kan röra sig fritt i den egna miljön och skapa sin relation till naturen genom kroppsliga upplevelser. Många barn och unga lever i direkt interaktion med naturen till exempel genom sina fritidsintressen eller sina föräldrars näringsgren. På landsbygden förknippades barn och ungas uppfattning om jordklotets tillstånd också med oron över det egna levnadssättets framtid.

Vem har makten och ansvaret för att påverka?

Barn och unga har gått i bräschen för demonstrationer för klimatet. För en del av ungdomarna har deras delaktighet redan blivit en orimlig belastning, medan en betydande del av ungdomarna inte deltar alls i påverkansarbetet. I verket ville man också redogöra för barn och ungas upplevelser om olika sätt att påverka och motiven för påverkansarbete.

Möjligheten till delaktighet fördelas inte jämlikt mellan ungdomarna. Delaktighet främjas av medvetenheten om miljötillståndet samt en verksamhetsmiljö som uppmuntrar till påverkansarbete. En del av barn och unga känner att påverkansarbete är främmande för dem, och en del av dem är inte intresserade av det. Viljan att påverka dämpas även av upplevelser om antagonism och förakt eller om att systemet för beslutsfattande är utom räckhåll för barn och unga.

– Verket ger en tydlig bild av ansvaret för påverkan: Klimatpolitiken kan inte vara på de ungas ansvar, utan förutsätter aktiva åtgärder av de nuvarande beslutsfattarna, berättar specialforskare Terhi Tuukkanen.

Trots att det är svårt att fatta beslut om nuläget som är rätt för de kommande generationerna, ska de kommande generationerna förutsättningar för mänsklig verksamhet stödjas och deras tilltro till framtiden förstärkas genom hållbara lösningar i detta nu.

Att leva tillsammans och att hålla hoppet levande är lösningen

Vuxna kan känna oro över eller förhålla sig negativt eller även fientligt till barn och ungas ångest och aktivism. Klimat- och miljöfrågor skapar en spricka mellan olika grupper av människor – så även bland barn och unga. Verket ger emellertid hopp om att man kan hitta en gemensam perspektiv och lösningar.

– Den nära relationen till naturen och viljan att skydda miljön har genom tiderna förenat finländarna. Detta är sant även idag, konstaterar Pekkarinen.

Vad som behövs är olika kanaler och sätt att uttrycka sin egen erfarenhet av världen kring oss och olika sätt att utveckla sin egen relation till världen. Att lyssna på barn och unga är viktigt för att vi ska hitta en gemensam förståelse och lösningar.

Jordklotets framtid och barnets rättigheter är en fråga om rättvisa mellan de olika generationerna och förknippas med flera etiska dimensioner. Att delta i påverkansarbete som hänför sig till jordklotets framtid är barnets rättighet – inte barnets skyldighet– och ansvaret för beslutsfattandet i frågor som påverkar miljöns tillstånd ligger alltid hos de vuxna. Sist och slutligen är det viktigast att vi tror på och känner tillförsikt inför framtiden. De vuxna har en viktig roll även i att stärka framtidstron.

Verkets publikationsuppgifter:

Pekkarinen Elina & Tuukkanen Terhi (red.)
Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (”Jordklotets framtid och barnets rättigheter”). 
Barnombudsmannens publikationer 4/2020. 
Jyväskylä: Barnombudsmannens byrå.

Live-publiceringstillfället: https://kepit.tv/#/c/lapsiasiavaltuutettu/e/LEN3RELEM2  
(Obs! Du kan delta i Chrome, Edge-, Mozilla Firefox eller Safari.)

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Terhi Tuukkanen
Erikoistutkija
puh. 0295 666 851
terhi.tuukkanen@oikeus.fi

Kuvat

Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet-teoksen kansi. Kuva: Petra Käär.
Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet-teoksen kansi. Kuva: Petra Käär.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.

* * * 

Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme