Helsingin yliopisto

Määräykset ja kiellot ovat tärkeä osa elintarviketurvallisuuden valvontaa

Jaa

Terveysvaaran uhatessa tai toistuvien kehotusten kaikuessa kuuroille korville elintarvikealan valvontaviranomaiset käynnistävät pakkokeinoprosessin. Elintarvikealan toimijat kokevat valvonnan tärkeäksi, mutta ovat toisaalta huolestuneita sen yhdenmukaisuudesta.

Tehokas ja yhdenmukainen elintarviketurvallisuuden viranomaisvalvonta on yksi kansanterveyden kulmakivistä. Se ehkäisee myös elintarvikealan toimijoiden välistä epärehellistä kilpailua.

Kun epäkohtia havaitaan, valvontaviranomaisen on neuvottava ja kehotettava toimijaa korjaamaan ne. Jos nämä keinot eivät johda toivottuun tulokseen tai toiminta aiheuttaa terveysvaaraa, viranomaisen tulee tarvittaessa käyttää hallinnollisia pakkokeinoja, kuten määräyksiä tai kieltoja, asioiden korjaamiseen.

Helsingin yliopistossa väittelevän Karoliina Kettusen tutkimuksen mukaan hallinnolliset pakkokeinot osoittautuivat tärkeiksi valvontakeinoiksi, joiden avulla toimijat saadaan korjaamaan toistuvat ja vakavat epäkohdat. Monesti pakkokeinojen käyttöä edelsivät kuitenkin toistuvat kehotukset korjata epäkohdat, ja pakkokeinoprosessi oli usein melko pitkä.

– Elintarviketurvallisuuden taso on maassamme korkea, ja suurin osa toimijoista hoitaa asiansa hyvin. Pienellä osalla on toiminnassaan kuitenkin toistuvia tai vakavia puutteita, joiden korjaamiseksi tarvitaan pakkokeinoja. Valvojat kokivat pakkokeinoprosessin työlääksi ja hitaaksi. Pakkokeinojen käyttö myös vaihteli paikallisten valvontayksiköiden välillä ja sisällä. Joillakin yksiköillä oli vahva rutiini pakkokeinojen käyttöön, kun taas jotkin yksiköt eivät käyttäneet pakkokeinoja lainkaan, Karoliina Kettunen toteaa.

Epäselvät linjaukset ja epävarmuus pakkokeinojen käytössä voivat heikentää  valvonnan tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta. Monet valvojat kokivat valvontatietojen julkistamisjärjestelmän, Oivan, edistävän pakkokeinojen käytön yhdenmukaisuutta.

Tutkimukseen osallistuneet maito-, kala- ja liha-alan toimijat kokivat viranomaisvalvonnan tärkeäksi elintarviketurvallisuudelle. He vaikuttivat olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä sen laatuun. Monet toimijat kokivat kuitenkin, ettei valvonta ole yhdenmukaista. Varsinkin pienet toimijat suhtautuivat kriittisesti valvontatoimenpiteiden merkitykseen.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima elintarvikevalvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva ja tarkastuksen kokonaisarvosanan määräytyminen heikoimman tarkastetun osa-alueen mukaan herättivät toimijoissa huolta valvonnan oikeudenmukaisuudesta. Toimijoiden kokemukset hyvästä vuorovaikutuksesta valvojan kanssa olivat myönteisesti yhteydessä heidän näkemyksiinsä valvonnasta ja sen merkityksestä.

– Tulosten perusteella elintarviketurvallisuuden paikallisen viranomaisvalvonnan toimenpiteet perustuvat  pääasiassa riskien arviointiin, ja valvojat pyrkivät ensisijaisesti neuvomaan ja kehottamaan toimijoita ennen pakkokeinoihin ryhtymistä. Kuitenkin pakkokeinojen käytön tehokkuudessa ja yhdenmukaisuudessa on parannettavaa. Oiva-järjestelmän vakiinnuttaminen ja tulkintojen yhtenäistäminen vaativat vielä työtä.

Tutkimuksessa kehotetaan lisäämään valvojille käytännön koulutusta pakkokeinojen käyttöön sekä kehittämään toimintaohjeita ja vertaisarviointia valvontayksiköiden välillä ja sisällä. Valvonnan yhdenmukaisuuden kehittäminen lisää todennäköisesti myös toimijoiden luottamusta valvonnan merkitykseen ja oikeudenmukaisuuteen.


_____________

ELL Karoliina Kettunen väittelee 8.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Food safety enforcement at the local level in Finland: risk-basis, efficacy and consistency". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa EE-talo, Walter-sali, Agnes Sjöbergin katu 2.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Karoliina Kettunen

karoliina.r.kettunen@helsinki.fi

puh. 045 6337539

viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30Tiedote

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme