Jyväskylän yliopisto

Maaseudun lapset kaupunkilaislapsia edellä motoristen taitojen hallinnassa

Jaa

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa parhaat 3–7-vuotiaiden lasten motoriset taidot löytyivät maaseudulla asuvilta lapsilla. Maaseudulla asuvat lapset myös ulkoilivat eniten päiväkotipäivän jälkeen. Vastaavasti pääkaupunkiseudun lapset osallistuivat muita enemmän ohjattuihin liikuntaharrastuksiin.

Arkiliikunta kehittää lasten motorisia taitoja.
Arkiliikunta kehittää lasten motorisia taitoja.

Motorisilla taidoilla tarkoitetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineiden käsittelytaitoja, joita lapsen arjessa nähdään esimerkiksi lapsen juostessa, kiivetessä ja piirtäessä. Riittävät motoriset taidot mahdollistavat osallistumisen ikä- ja kehitystasolle tyypillisiin leikkeihin, kuten erilaisiin juoksuleikkeihin ja pallopeleihin.

- Motoristen taitojen oppiminen on yksi lapsuusajan keskeisistä kehitystehtävistä. Yhteiset leikit auttavat kaverisuhteiden syntymisessä ja esimerkiksi kouluun sopeutumisessa, kertoo tohtorikoulutettava Donna Niemistö Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Motoriset taidot eivät kehity optimaalisesti ilman harjoittelua. Lisäksi alle yhdellä lapsella kymmenestä tiedetään olevan motorisen oppimisen vaikeus, joka vaikeuttaa arkisia askareita, kuten vaatteiden pukemista, kirjoittamista ja pyöräilyä. Kaikilla lapsilla, oli motorisen oppimisen vaikeutta tai ei, taidot karttuvat toistomäärien lisääntyessä.Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että he saavat tehdä, kokeilla ja leikkiä omaehtoisesti.

- Vanhempien läsnäolo tuo turvaa, lempeästi ohjaa toimintaa ja lapset tuntevat tekemisen tärkeäksi, kun myös vanhempi osallistuu toimintaan lapsen kanssa. Kesä onkin loistavaa aikaa liikkua perheenä. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen rauhoittaa, tuottaa uusia elämyksiä ja stimuloi lapsen motorisia taitoja, Niemistö sanoo.

Taitavat tenavat -tutkimuksentulosten mukaan matala asukastiheys, kuten maaseudulla, oli yhteydessä parempiin motorisiin taitoihin ja runsaampaan ulkona vietettyyn aikaan. Korkeampi asukastiheys, kuten pääkaupunkiseudulla, oli puolestaan yhteydessä heikompiin motorisiin taitoihin sekä yleisempään liikuntaharrastukseen osallistumiseen. Lisäksi ulkona vietetyn ajan määrällä ja liikuntaharrastamisella oli myönteinen vaikutus motorisiin taitoihin.

Ulkona liikkuminen ja harrastaminen tukevat motoristen taitojen oppimista

Niemistö painottaa, että ulkona vietetyn ajan ja harrastamisen mahdollisuudet sekä niiden tasavertaisuuden lisääminen on yhteiskunnallisesti merkittävää.

- Ulkona lapsella on tilaa leikkiä ja haastaa itseään monipuolisesti motoriikkaa kehittäen. Kun lapsi kokee onnistuvansa, harjoittelun ja toistojen määrä lisääntyy sekä taito paranee. Lisäksi ulkoilu ja harrastaminen voivat tukea toisiaan, jos harrastuksissa opittuja taitoja saa tehdä lisää omaehtoisen ulkoilun aikana, Niemistö kertoo.

Ympäristösuunnittelussa tulisikin ottaa huomioon turvallisuus, monipuolisuus ja lasten mahdollisuus liikkua itsenäisesti ikään sopivalla tavalla. Alueellisen tasavertaisuuden näkökulmasta on hyvä tunnistaa alueiden eroavaisuuksia ja kehittää olosuhteita tasapuolisesti. Se tukee myös lasten motorisia taitoja. Lisäksi on huomionarvoista se, että Suomessa ulkoilupaikat ovat ilmaisia ja kaikille saatavilla.

Kansallisesti kattavaan aineistoon osallistui yhteensä 945 lapsiperhettä 37 päiväkodista. Tutkimuksen satunnaistettu aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 eri puolilta Suomea. Lasten motorisia taitoja mitattiin kansainvälisesti tunnetuilla menetelmillä, joissa selvitettiin lapsen liikkumis- ja palloilutaitoja. Ulkona vietettyä aikaa ja ohjattuihin liikuntaharrastuksiin osallistumista kartoitettiin vanhempien kyselylomakkeella. Asukastiheyden perusteella kuusi tutkimukseen osallistunutta päiväkotia sijaitsi pääkaupunkiseudulla, 17 kaupungeissa, seitsemän taajamissa ja seitsemän maaseudulla.

Tutkimusartikkeli ja linkki ilmaiseen tekstiin

Niemistö D, Finni T, Haapala EA, Cantell M, Korhonen E, Sääkslahti A. Environmental Correlates of Motor Competence in Children -The Skilled Kids Study. International Journal of Environmental Research and Public Health 2019; 16(11), 1989; https://doi.org/10.3390/ijerph16111989

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Donna Niemistö, donna.m.niemisto@jyu.fi, 040 805 4162
Tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 805 4717
Linkki julkaisuun: https://www.mdpi.com/1660-4601/16/11/1989
Tietoa tutkimushankkeesta: https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/taitavat-tenavat

Kuvat

Arkiliikunta kehittää lasten motorisia taitoja.
Arkiliikunta kehittää lasten motorisia taitoja.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Ensimmäiset uhanalaisen raakun poikaset syntyivät Konneveden tutkimusasemalla  17.7.2019 08:00:00 EESTTiedote

Etelä-Suomessa Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakkukannat pienenevät hälyttävää tahtia, mutta tilanteeseen on tulossa helpotusta Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta. Tutkijat onnistuivat tuottamaan ensimmäiset viljellyt raakun poikaset jatkokasvatukseen tutkimusaseman laboratoriossa. Poikaset ovat peräisin raakkuyksilöistä, jotka tuotiin asemalle ”raakkujen lemmenlomalle” Mustionjoesta ja Ähtävänjoesta syksyllä 2016.

Keskitetyillä asiakas- ja potilastietojärjestelmillä säästetään työaikaa ja luodaan entistä laadukkaampia palveluita15.7.2019 09:00:00 EESTTiedote

Pirstaleisia sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja on pitkään hyödynnetty vain yksilön akuutin ongelman ratkaisemiseen, mikä on hidastanut terveydenhuoltoa. Keskitetyillä tiedonhallinta-alustoilla voidaan kuitenkin luoda mahdollisuuksia tiedon tehokkaalle ja reaaliaikaiselle hyödyntämiselle. Keskitettyjen potilas- ja asiakastietojärjestelmien ansiota yksilön terveystiedot löytyvät samasta paikasta, mikä nopeuttaa terveydenhoitoa.

Nanotutkijat löysivät optimaalisen reikärakenteen, joka estää lämmön johtumista8.7.2019 12:43:07 EESTTutkimus

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen professori Ilari Maasillan tutkimusryhmä on erikoistunut tutkimaan, miten erilaisilla nanorakenteilla voidaan estää tai parantaa lämmön siirtymistä. Tuoreessa tutkimuksessa Maasillan tutkimusryhmä tarkensi tietoa siitä, miten lämmönsiirto estetään yli satakertaisesti reikärakenteissa hyödyntäen lämmön aaltoluonnetta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Physical Review Applied -lehdessä 3. heinäkuuta 2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme