Hakalan tilalla Orimattilassa ja Hakamaan tilalla Nastolassa asuu ja työskentelee 36 erityisen tuen asukasta. Asukkaista useimmilla on kaksoisdiagnoosi eli kehitysvamma ja mielenterveydenhäiriöitä kuten masennusta, skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai autismikirjon diagnoosi, ADHD, käytöshäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä, sosiaalisia ongelmia tai erilaisia riippuvuuksia.

–Tehtävämme on tukea näiden asiakkaiden osallisuutta ja toimintakykyä. Maatilalla asiakas voi osallistua eläintenhoitoon ja tehdä metsä-, puutarha-, pelto-, ruoanvalmistus- ja siivoustöitä. Eläimet motivoivat päivärytmiin, työ tuo vastuuta ja sitoutumista tehtäviin, kertoo palvelupäällikkö Marja-Riitta Avovaara. 

 Sote-lakiluonnoksessa Orimattilan ja Nastolan kaltaisten erikoisyksiköiden toimintaan ei oteta kantaa. Avovaara on huolissaan, että maakunnat eivät halua säilyttää tämän tyyppisiä palveluita, joissa luontoon tukeutuva kuntoutus on edistämässä yksilöllisten ja toiminnallisen tuen yhdistävää palvelua asiakkaille.

 –Maatiloilla asiakas pääsee toimintakykyjen ja vahvuuksiensa mukaan hyödyntämään ohjaajien tuella kuntoutumistaan luontoympäristössä. Avovaara kantaa suurta huolta siitä, että tämänkaltainen asiantuntijuus häviää Suomesta ja työ kehitysvammaisten saamiseksi osaksi yhteiskuntaa murenee.

Asiakkaat saattavat jäädä ilman asiantuntevia palveluita ja ohjausta. Tällöin vaihtoehtona voi olla, että asuminen tapahtuu virikkeettömässä ja suljetummassa asumisympäristössä - vai onko heillä edelleenkin sote-lain tullessa voimaan oikeus osallistuviin palveluihin? kyselee Avovaara.

Samoilla linjoilla ovat Eteva kuntayhtymän ja Vaalijalan kuntayhtymän sekä Kårkulla samkommunin asiantuntijat. Valtakunnalliset erityisen tuen ihmisille suunnatut palvelut pitäisi säästää, ei purkaa.

 –Maakunnissa ei riitä osaaminen ja asiantuntijuus omiin yksiköihin. Keskittäminen on ainoa tie turvata hyvät ja asiantuntevat palvelut, Avovaara sanoo.

Maatiloilla toiminta luonnossa antaa asiakkaille mahdollisuuksia elämän mielekkyyden kokemuksiin, jonka kautta he saavat luonnosta hyvinvointia. Tämä taas mahdollistaa asiakkaille hyvän ja kuntouttavan arjen.

Osallistuminen oikeisiin maatilan töihin on lisännyt asukkaiden keskittymiskykyä, vastuunkantoa, omatoimisuutta ja toisten huomioimista sekä vähentänyt itsekeskeisyyttä, rajoittamistoimia, pelkotiloja ja asiatonta käyttäytymistä.

–Maatiloilla henkilöstömäärä on suuri, jotta turvallisuus taataan sekä asukkaille että ohjaajille. Henkilökunnallamme on erityisosaamista haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden kanssa, mutta heillä on usein myös joku muu tutkinto, esimerkiksi puutarhan- tai eläintenhoidosta, Avovaara kertoo.

Yli maakuntarajojen toimiva malli mahdollistaa moniammatillisten tiimien toiminnan. Heidän avullaan haastavimmille asiakkaille kehitetään omat vaikuttavat kuntoutuksen prosessit.