Helsingin yliopisto

Maisteriohjelmasta valmistuneiden naisten osuuden kasvun ja tulokehityksen välillä oli positiivinen yhteys

Jaa

Vuosina 1987-2017 tulot lisääntyivät tavallista nopeammin niistä yliopisto-ohjelmista valmistuneilla maistereilla, missä myös naisten osuus kasvoi keskivertoa nopeammin, ilmenee väitöstutkimuksesta.

Tulokehityksen taustalla on ensimmäisen selityksen mukaan se, että miesten määrän vähentyessä naiset pääsevät aikaisempaa helpommin tehtäviin, jotka ovat heidän näkökulmastaan suhteellisen hyvin palkattuja. Samalla alalle jääneet miehet päätyvät kaikista parhaiten palkattuihin töihin.

- Tällainen kehitys vauhdittaa sekä naisten että miesten keskimääräisten tulojen kasvua, sanoo väitöskirjatutkija Eugen Koev Helsingin yliopistosta. 

Toisen selityksen mukaan maisteriohjelman taloudellisten hyötyjen kasvaessa tavallista nopeammin myös alan vähemmistösukupuolen osuus kasvaa nopeammin. Silloin positiivinen yhteys naisten osuuden kasvun ja valmistuneiden tulokehityksen välillä syntyy, jos tulot kasvavat nopeammin ohjelmissa, jotka ovat lähtökohtaisesti miesten suosimia.


Tutkinnon naisvaltaisuus ja sen tulokehitys liittyvät julkisella sektorilla työskentelyyn

Toisaalta tutkimustulosten mukaan vaikuttaa siltä, että joissakin vahvasti naisvaltaisissa maisteritutkinnoissa tulokehitys on jäänyt jälkeen yleisestä maistereiden tulokehityksestä.  Tutkimuksesta ilmenee, että maisteriohjelman naisvaltaisuus on selvästi negatiivisesti korreloitunut tulotason kanssa ja negatiivinen yhteys on jopa voimistunut naisten kohdalla.

 - Käsitykseni mukaan havainto liittyy työllistymiseen julkisella sektorilla. On olemassa vahvasti naisvaltaisia maisteriohjelmia, joista valmistuneille realistiset työllistymismahdollisuudet rajoittuvat julkiseen sektoriin, Koev sanoo.

 Julkinen sektori on toisaalta turvallisempi työnantaja.

- Tämä näkyy siinä, että talouskriisien aikana nais- ja miesvaltaisten tutkintojen tuloero kapenee ja talousboomien aikana kasvaa, Koev kertoo.

Yrityskohtaisten preemioiden suuruus riippuu sukupuolesta ja ammatin naisvaltaisuudesta

Väitöksessä tutkittiin myös yrityskohtaisten palkkapreemioiden vaikutusta sukupuolten väliseen palkkaeroon. Ilmeni, että Suomessa yrityskohtaisten preemioiden suuruus riippuu sekä sukupuolesta että ammatin naisvaltaisuudesta.

- Yksityissektorin naisvaltaisissa työntekijäammateissa noin kolmasosa naisten ja miesten välisestä palkkaerosta liittyy yrityskohtaisiin palkkatekijöihin, Koev toteaa.

************************************

Live stream

Lic. Sc. (economics) Evgenii (Eugen) Koev väittelee 28.5.2021 kello 13.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Essays on gender and labor market outcomes" (Esseet sukupuolesta ja työmarkkinatuloksista). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Live stream.

Vastaväittäjänä on professor Helena Skyt Nielsen, Aarhus university, ja kustoksena on professori Roope Uusitalo.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Lisätietoja:

Eugen Koev
Puh. 040-8670770
evgenii.koev@helsinki.fi, eugen.koev@akava.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Perhosten on vaikea sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria muutospaineita lajeille ja monimuotoisuudelle. Tuore Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että Suomessa ovat parhaiten pärjänneet ne harvat perhoslajit, jotka ovat kyenneet sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon aikaistamalla lentoaan ja siirtymällä pohjoisemmaksi. Sen sijaan 40 prosenttia perhoslajeista ei ole pystynyt reagoimaan kummallakaan tavalla ja niiden kannat ovat taantuneet.

Kansalaiset kertoivat näkemyksistään ilmastolain verkkokuulemisessa8.6.2021 10:11:55 EEST | Tiedote

Ilmastolain valmistelussa voitaisiin käyttää lähiosallistumista jalkauttamalla osallistuminen kansalaisten arkipäivään. Vastauksissa pidettiin myös tärkeänä, että erityisryhmien kuten ikääntyneiden, nuorten ja vammaisten sekä saamelaisten oikeudet otetaan valmistelussa ja valmisteluun osallistamisessa huomioon, selviää Helsingin yliopiston BIBU-tutkimushankkeen ilmastolain uudistukseen liittyvän verkkokuulemisen tuloksia käsittelevässä raportissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme