Makrovakauspäätös: Finanssivalvonta ei kiristä makrovakausvaatimuksia mutta seuraa tarkasti asuntoluotonannon kehitystä
Koronapandemian toinen aalto on hidastanut talouden kasvua ja pitää yllä epävarmuutta. Asuntokauppa ja asuntolainananto kuitenkin vilkastuivat vuoden 2020 lopulla ja samalla kotitalouksien velat kasvoivat edelleen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.
- Finanssivalvonnan johtokunta kiinnittää tässä tilanteessa erityistä huomiota asuntoluotonannon viimeaikaiseen kehitykseen ja seuraa asuntomarkkinoiden toimintaa ja kotitalouksien velkaantumista tarkasti. Kehityksen perusteella arvioidaan tarvetta kiristää jatkossa makrovakausvaatimuksia riskien hillitsemiseksi, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa.
Asunto- ja asuntoluottomarkkinat olivat loppuvuonna 2020 aiempia vuosia vilkkaammat
Koronapandemia supisti bruttokansantuotetta vuoden 2020 aikana, erityisesti vuoden toisella neljänneksellä. Talouden toipumisen odotetaan vahvistuvan vuoden 2021 aikana, mutta työmarkkinoiden toipuminen on hitaampaa.
Asuntomarkkinat ovat vilkastuneet kesän jälkeen ja asuntoluotonanto kasvaa taloutta nopeammin. Suomalaispankkien tappionsietokyky on hyvä, mutta epävarmuus talouden kehityksestä ja lainanottajille myönnetyt lyhennysvapaat heikentävät näkyvyyttä pankkien luottoriskeihin.
Keväällä 2020 syntynyt ero asuntokauppojen määrässä edellisvuoteen verrattuna kuroutui loppuvuonna umpeen niin, että asuntokauppojen ja uusien asuntolainojen määrät eivät vuositasolla poikenneet merkittävästi vuotta aiemmasta.
Finanssivalvonnan johtokunta palautti kesäkuussa 2020 lainakaton ennalleen 90 %:iin muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta. Tämän jälkeen yli 85 prosentin luototussuhteiden osuus muiden kuin ensiasuntolainojen euromäärästä kasvoi samalle tasolle kuin ennen lainakaton kiristämistä vuonna 2018. Ensiasuntoa varten otettujen lainojen suuret, yli 90 prosentin luototussuhteet ovat edelleen yleistyneet, ja niiden osuus uusissa lainanostoissa oli nyt lähes neljännes.
Tavanomaista pidemmät asuntolainat yleistyivät yhä, ja yli 26 vuotta pitkien asuntolainojen osuus uusista asuntolainoista kasvoi. Kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin kasvoivat vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä uuteen ennätykseensä, 131 prosenttiin.
- Nykyisessä tilanteessa pankkien on ensiarvoisen tärkeää arvioida huolellisesti lainanottajien maksukyky. Lainanantajien on perusteltua noudattaa pidättyväisyyttä lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suurten ja takaisinmaksuajaltaan tavanomaista pidempien luottojen myöntämisessä, Nykänen muistuttaa.
Pankeille ja muille luottolaitoksille ei aseteta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta
Luottomarkkinoiden yleinen suhdannetilanne puoltaa muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitämistä ennallaan. Ensisijaisen riskimittarin arvo (yksityisen sektorin luottokannan ja nimellisen BKT:n suhteen trendipoikkeama) on pysynyt negatiivisena, ja myös täydentävät riskimittarit tukevat vaatimuksen säilyttämistä aiemmalla tasollaan. Yrityssektorin luottokanta on kasvanut melko nopeasti koronapandemian aikana, mutta pankkien yritysluottokannan kasvu hidastui vuoden 2020 lopulla.
Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Järjestelmäriskipuskurin ja kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) tasot tarkistetaan vuosittain.
Katso alla listatut liitteet tästä linkistä
- Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
- Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
- Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
- Suomen Pankki
- valtiovarainministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som överfördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtalsvillkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.
Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.
FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.
Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.
Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme