Finanssivalvonta

Makrovakauspäätös: Finanssivalvonta ei kiristä makrovakausvaatimuksia mutta seuraa tarkasti asuntoluotonannon kehitystä

Jaa

Finanssivalvonta seuraa tarkasti asuntomarkkinoiden ja kotitalouksien velkaantumisen kehittymistä sekä kehottaa pankkeja lainanottajan maksukyvyn erityisen huolelliseen arviointiin etenkin suurten ja pitkien lainojen kohdalla. Tässä vaiheessa enimmäisluototussuhde eli ns. lainakatto ja pankkien pääomavaatimukset säilyvät ennallaan.

Koronapandemian toinen aalto on hidastanut talouden kasvua ja pitää yllä epävarmuutta. Asuntokauppa ja asuntolainananto kuitenkin vilkastuivat vuoden 2020 lopulla ja samalla kotitalouksien velat kasvoivat edelleen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

- Finanssivalvonnan johtokunta kiinnittää tässä tilanteessa erityistä huomiota asuntoluotonannon viimeaikaiseen kehitykseen ja seuraa asuntomarkkinoiden toimintaa ja kotitalouksien velkaantumista tarkasti. Kehityksen perusteella arvioidaan tarvetta kiristää jatkossa makrovakausvaatimuksia riskien hillitsemiseksi, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa.

Asunto- ja asuntoluottomarkkinat olivat loppuvuonna 2020 aiempia vuosia vilkkaammat

Koronapandemia supisti bruttokansantuotetta vuoden 2020 aikana, erityisesti vuoden toisella neljänneksellä. Talouden toipumisen odotetaan vahvistuvan vuoden 2021 aikana, mutta työmarkkinoiden toipuminen on hitaampaa.

Asuntomarkkinat ovat vilkastuneet kesän jälkeen ja asuntoluotonanto kasvaa taloutta nopeammin. Suomalaispankkien tappionsietokyky on hyvä, mutta epävarmuus talouden kehityksestä ja lainanottajille myönnetyt lyhennysvapaat heikentävät näkyvyyttä pankkien luottoriskeihin.

Keväällä 2020 syntynyt ero asuntokauppojen määrässä edellisvuoteen verrattuna kuroutui loppuvuonna umpeen niin, että asuntokauppojen ja uusien asuntolainojen määrät eivät vuositasolla poikenneet merkittävästi vuotta aiemmasta.

Finanssivalvonnan johtokunta palautti kesäkuussa 2020 lainakaton ennalleen 90 %:iin muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta. Tämän jälkeen yli 85 prosentin luototussuhteiden osuus muiden kuin ensiasuntolainojen euromäärästä kasvoi samalle tasolle kuin ennen lainakaton kiristämistä vuonna 2018. Ensiasuntoa varten otettujen lainojen suuret, yli 90 prosentin luototussuhteet ovat edelleen yleistyneet, ja niiden osuus uusissa lainanostoissa oli nyt lähes neljännes.

Tavanomaista pidemmät asuntolainat yleistyivät yhä, ja yli 26 vuotta pitkien asuntolainojen osuus uusista asuntolainoista kasvoi. Kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin kasvoivat vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä uuteen ennätykseensä, 131 prosenttiin.

- Nykyisessä tilanteessa pankkien on ensiarvoisen tärkeää arvioida huolellisesti lainanottajien maksukyky. Lainanantajien on perusteltua noudattaa pidättyväisyyttä lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suurten ja takaisinmaksuajaltaan tavanomaista pidempien luottojen myöntämisessä, Nykänen muistuttaa.

Pankeille ja muille luottolaitoksille ei aseteta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta

Luottomarkkinoiden yleinen suhdannetilanne puoltaa muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitämistä ennallaan. Ensisijaisen riskimittarin arvo (yksityisen sektorin luottokannan ja nimellisen BKT:n suhteen trendipoikkeama) on pysynyt negatiivisena, ja myös täydentävät riskimittarit tukevat vaatimuksen säilyttämistä aiemmalla tasollaan. Yrityssektorin luottokanta on kasvanut melko nopeasti koronapandemian aikana, mutta pankkien yritysluottokannan kasvu hidastui vuoden 2020 lopulla.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Järjestelmäriskipuskurin ja kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) tasot tarkistetaan vuosittain.

Katso alla listatut liitteet tästä linkistä

  • Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
  • Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
    • Suomen Pankki
    • valtiovarainministeriö
    • sosiaali- ja terveysministeriö

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Tietoja julkaisijasta

Finanssivalvonta
Finanssivalvonta
PL 103, Snellmaninkatu 6
00100 Helsinki

09 183 51https://www.finanssivalvonta.fi/

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Room for development remains in UCITS liquidity management8.4.2021 10:50:00 EEST | Press release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) considers that there remains room for improvement in procedures related to UCITS liquidity management. Management companies are responsible for ensuring an adequate level of liquidity risk management for UCITS, both in normal and extraordinary market conditions. The purpose of liquidity management is to ensure that the fund is able to pay, at a predetermined date, redemption orders made by investors to the fund. Finnish UCITS, however, did not experience significant shortcomings in their liquidity during the market conditions caused by the coronavirus pandemic in spring 2020.

Placeringsfondernas likviditetshantering behöver ännu utvecklas8.4.2021 10:50:00 EEST | Tiedote

Finansinspektionen bedömer att förfarandena i anslutning till placeringsfondernas likviditetshantering ytterligare behöver förbättras. Fondbolagen ansvarar för att placeringsfondernas likviditetsrisk-hantering är på tillräcklig nivå både under normala förhållanden och i exceptionella marknadslägen. Syftet med likviditetshanteringen är att säkerställa att fonden kan sköta de inlösningsorder som investerarna i fonden begär vid en på förhand utlovad tidpunkt. Finansinspektionen observerade emellertid inte några betydande brister i de finländska fondernas likviditet i det marknadsläge som orsakades av coronapandemin på våren 2020.

Sijoitusrahastojen likviditeetinhallinnassa vielä kehitettävää8.4.2021 10:50:00 EEST | Tiedote

Finanssivalvonta arvioi, että sijoitusrahastojen likviditeetinhallintaan liittyvissä menettelytavoissa on vielä parannettavaa. Rahastoyhtiöiden vastuulla on, että sijoitusrahastojen likviditeettiriskin hallinta on riittävällä tasolla sekä tavanomaisissa että poikkeuksellisissa markkinatilanteissa. Likviditeetinhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että rahasto voi maksaa sijoittajille rahastoon tehdyt lunastuspyynnöt ennalta luvattuna hetkenä. Suomalaisilla rahastoilla ei kuitenkaan ilmennyt merkittäviä puutteita likviditeetissä keväällä 2020 koronapandemian aiheuttamassa markkinatilanteessa.

Macroprudential decision: FIN-FSA will not tighten macroprudential requirements but will closely monitor mortgage lending18.3.2021 15:15:00 EET | Press release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) is closely monitoring the housing market and household indebtedness and urges banks to take particular care when assessing borrowers’ ability to pay, especially in the case of large and long-term loans. For now, the maximum loan-to-collateral (LTC) ratio, i.e. the loan cap, and banks’ capital requirements will remain unchanged.

Makrotillsynsbeslut: Finansinspektionen skärper inte makrotillsynskraven men följer noga utvecklingen inom bostadsutlåningen18.3.2021 15:15:00 EET | Tiedote

Finansinspektionen följer noga utvecklingen på bostadsmarknaden och i hushållens skuldsättning och uppmanar bankerna att göra en särskilt noggrann bedömning av låntagarnas betalningsförmåga i synnerhet vid stora lån och lån med en lång återbetalningstid. I nuläget hålls den maximala belåningsgraden, dvs. lånetaket, och bankernas buffertkrav oförändrade.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme