Helsingin yliopisto

Mallien hyödyntäminen koulutuspolitiikassa edistäisi uudistusten ymmärtämistä

Jaa

Helsingin yliopistossa tarkastettava tuore väitöskirja tuo esille, että erityisopetuksen uudistukseen liittyvässä koulutuspoliittisessa strategiatyössä ja kehittämistyön arvioinnissa ei ole näkyvissä teoreettista mallia. Tutkimuksen mukaan mallin käytöstä olisi hyötyä: Huolella rakennettu malli tukisi uudistuksiin liittyvien eri vaiheiden ymmärtämistä ja toisi ne selkeämmin esille.

Väitöstutkimuksen mukaan teoriamallin käyttö parantaisi uudistusten arviointia ja vertailtavuutta. Malli myös mahdollistaisi uudistustyöhön osallistuvien roolien selkeämmän esittämisen eli sen, ketkä ovat mukana ja mitkä heidän tehtävänsä ovat. Mallin käyttäminen avaisi koulutuspoliittista kehittämistyötä paremmin myös laajemmalle yleisölle, kuten opettajille ja oppilaiden vanhemmille.

- Esimerkiksi se, että uudistuksen taustajoukoissa voi olla mukana toimijoita heidän omasta kunnastaan, saattaisi olla kiinnostavaa tietoa ja tuoda myös koulutuspoliittista prosessia lähemmäs omaa arkea, kasvatustieteiden maisteri Raisa Ahtiainen pohtii.

Tutkijan mukaan perusopetuksen käytänteisiin vaikuttavat uudistukset taustatekijöineen ja perusteluineen pitäisi olla paremmin kaikkien saavutettavissa.

-Teoreettinen ja siihen perustuva tutkimuksellinen osa-alue kannattaisi tuoda mukaan jo uudistusten alkuvaiheessa, Ahtiainen sanoo.

Erityisopetuksen uudistus
tarjoiltiin opetusalalle

Väitöskirja tuo esiin erityisopetuksen kehittämistyön ja siihen liittyneen vuoden 2010 perusopetuslain uudistuksen. Väitöstutkimuksessa havaittiin koulutuspoliittisia kielellisiä suostuttelun keinoja, joita uudistusta ohjanneen erityisopetuksen strategian laatijat olivat käyttäneet. Erityisopetuksen strategia oli keskeinen asiakirja, johon uudistusta tukeva opetushenkilöstön koulutus ja kehittämistyö perustui.

Ahtiaisen mukaan kyse oli käytännössä siitä, kuinka uusi idea myytiin laajemmalle opetuksen parissa työskentelevälle yleisölle: yleisö pyrittiin vakuuttamaan siitä, että tämä on merkityksellistä ja tärkeää.

- Erityisopetuksen strategia vetosi jokaisen opettajan velvollisuuteen turvata kaikkien oppilaiden oikeus oppimiseen ja jokaisen opettajan velvollisuuteen opettaa kaikkia oppilaita. Näistä molemmat ovat keskeisiä tekijöitä, kun pohditaan oppilaiden tukemista perusopetuksessa, Ahtiainen kertoo.

Opettajien ammattiylpeyteen vedottiin painottamalla sitä, kuinka Suomi pystyy kouluttamaan kaikki lapsensa ja tämä on kansainvälisten julistusten mukaista toimintaa.

- “Teemme asiat hyvin mutta voisimme tehdä vielä paremmin”, Ahtiainen kiteyttää suostuttelupuheen keskeisen ytimen.

Koulutuspoliittiset asiakirjat
ja kuntamateriaali aineistona

Ahtiainen tutki uudistuksen sisältöä käyttäen muutosteoreettista viitekehystä. Tutkimuksen aineistona olivat koulutuspoliittiset asiakirjat ja uudistusta edeltänyt suurten kuntien yhteistyönä tuottama materiaali, joka koski erityisopetuksen muutostarpeita. Eräs uudistuksen käynnistävä voima oli kuntien (2005–2006) keskustelut ja yhteistyö koskien kuntakohtaisia erityisopetuksen järjestämiseen liittyneitä käytänteitä.

Ahtiaisen mukaan uudistusta perusteltiin kahdella keskeisellä asialla: erityisopetusta saavien oppilaiden määrän kasvulla ja huolella Suomen sisällä olevista eroista siinä, kuinka oppilaiden tuki perusopetuksessa järjestetään. Uudistuksen seurauksena syntyi nykyinen kolmiportainen perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Uudistuksen toimivuutta ja toteutumista on tutkinut muun muassa OAJ kuluvan vuoden aikana.


********************************

KM Raisa Ahtiainen väittelee 8.9.2017 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Shades of change in Fullan´s and Hargreaves´s models. - Theoretical change perspectives regarding Finnish special education reform" (Fullanin ja Hargreavesin muutosajattelun vivahteet. Muutosteoreettinen näkökulma Suomen erityisopetusopetusreformiin.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Associate professor Carol Campbell, University of Toronto, ja kustoksena toimii professori Markku Jahnukainen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Väittelijän yhteystiedot:
Raisa Ahtiainen
Puh.050 300 5953
raisa.ahtiainen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh.050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lääketutka-palvelu luotaa suo­ma­lais­ten ko­ke­muk­sia lääkkeistä23.11.2017 10:34Tiedote

Yhteisöpalvelu Suomi24:n massiivinen keskusteludata on avainasemassa Helsingin yliopiston Citizen Mindscapes -tutkimushankkeessa, jossa perehdytään suomalaisten verkkokeskusteluihin lääkkeistä. Tutkimushankkeen, teknologiayritys Futuricen ja Aller Median yhteistyönä syntynyt Lääketutka-työkalu tarjoaa helppokäyttöisen tavan tutkia ainutlaatuista keskusteludataa, joka perustuu suomalaisten omakohtaisiin kokemuksiin lääkkeiden käytöstä. Uuteen palveluun voi tutustua osoitteessa www.laaketutka.fi.

Nuorten aikuisten häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen21.11.2017 11:57Tiedote

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kauaskantoisia seurauksia terveyteen. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ennusti 24-vuotiailla naisilla ja miehillä suurempaa painoa, vyötärönympärystä ja psyykkistä pahoinvointia sekä heikompaa itsearvioitua terveyttä 24-vuotiaana ja kymmenen vuotta myöhemmin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme