Luonnonvarakeskus

Maltillinen fosforilannoitus riittää vihanneksille ja mansikalle

Jaa

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehtyjen tutkimusten mukaan suuret fosforilannoitelisäykset puutarhakasveille eivät lisää satoa eivätkä tuo viljelijälle taloudellista hyötyä.

Vihannesten fosforilannoitussuositukset ovat Suomessa korkeita verrattuna muuhun pohjoiseen Eurooppaan. Riittävää fosforilannoitusta on pidetty tärkeänä erityisesti kylmän ilmaston takia.

Uusien tutkimustulosten mukaan vihannesten ja mansikan fosforilannoituksen tarve on usein pienempi kuin maatalouden ympäristökorvausjärjestelmässä sallitut enimmäislannoitusmäärät. Tavoitteena pitää olla tasapainoinen fosforitase, jolloin lannoituksen määrä on likimain sadossa poistuvan fosforimäärän suuruinen. Satotason mukainen korjaus lannoitukseen on siis suositeltavaa.

– Vaikka fosforia tarvitaankin hyvän sadon tuottamiseen, liika on liikaa. Jatkuva fosforiylijäämä ja fosforin kertyminen maahan lisäävät fosforin huuhtoutumista pellolta salaoja- ja pintavaluntana. Vesistöihin joutuessaan jo yksi kilogramma fosforia voi tuottaa jopa kymmenen kuutiometrin suuruisen levämassan. Fosforilannoitusta onkin viime vuosikymmeninä rajoitettu päästöjen vähentämiseksi, toteaa erikoistutkija Risto Uusitalo Lukesta.

Fosforilannoituksen vaikutus satoon jäi odotettua pienemmäksi

Kolmevuotisissa sipuli- ja kaalikokeissa fosforilannoitus lisäsi satoa ainoastaan yhdellä koepaikalla kolmesta. Sipulikokeissa fosforilannoituksella saatu sadonlisä oli tällä koepaikalla keskimäärin seitsemän ja kaalikokeissa 20 prosenttia.

– Jo 20–30 kilon hehtaariannos lannoitefosforia riitti tuottamaan lähes enimmäissadon, vaikka ympäristökorvausjärjestelmän mukaan välttävän fosforiluokan lohkolla olisi mahdollista käyttää 80 kiloa fosforia hehtaarille, tutkija Terhi Suojala-Ahlfors Lukesta kertoo.

Muilla koepaikoilla fosforilannoitus ei vaikuttanut sipuli- tai kaalisadon määrään välttävän tai korkean fosforiluokan maassa. Porkkanakokeissa sato oli fosforilannoitetuissa koeruuduissa keskimäärin vain neljä prosenttia suurempi kuin ilman fosforilannoitusta viljellyissä ruuduissa.

Suojala-Ahlforsin mukaan maan fosforitilan vaikutusta vihannesten satotasoon ei tulosten perusteella voi vielä luotettavasti arvioida. Lisää tutkimustietoa tarvitaan, sillä tarkat lannoitussuositukset voivat perustua ainoastaan kattavaan aineistoon erityyppisiltä mailta.

Mansikkakokeissa viljavuustutkimuksen fosforiluku 20 milligrammaa litrassa maata oli riittävä sadontuoton kannalta turve-hiekkakasvualustassa. Sienijuurta sisältävässä peltomaassa hyvän kasvun ja sadon takasi pitoisuus, joka oli viisi milligrammaa litrassa. Uusissa suosituksissa olisi huomioitava sienijuurisymbioosin merkitys mansikan fosforin oton kannalta.

Fosforivarannon hyödyntämistä selvitettiin mallintamalla

Hankkeessa tarkasteltiin myös fosforilannoituksen taloudellista mallintamista. Esimerkkinä käytettiin sipuli-ohraviljelykiertoa. Vuotuisen fosforilannoituksen lisäksi satoon vaikuttaa maaperään kertynyt, kasveille käyttökelpoinen fosforivaranto. Mallin perusteella fosforivarannon kartuttaminen lannoittamalla on taloudellisesti perusteltua suurempien sipulisatojen saavuttamiseksi, jos maan fosforiluokka on matala. Jos fosforiluokka on korkea, maan oman fosforivarannon hyödyntäminen on taloudellisesti järkevää eikä lannoitetta kannata lisätä peltoon.

Luken tutkimuksessa määriteltiin tärkeimpien vihannesten ja mansikan satovaste fosforilannoitukseen ja arvioitiin lannoituksen taloudellista optimia. Kokeissa mitattiin erisuuruisten lannoitusmäärien vaikutusta sadon määrään, laatuun ja kasvien ravinteiden ottoon. Osa kokeista tehtiin vihannesviljelmillä. Hankkeen rahoittivat Maatilatalouden kehittämisrahasto ja Yara Suomi.

Tietolaatikko fosforista

  • pellon muokkauskerroksessa on tyypillisesti 3 000–4 000 kg/ha fosforia
  • noin 10 % tästä on kasveille käyttökelpoista
  • viljavuustutkimuksessa mitataan helppoliukoisen fosforin määrä, jota on vain noin 10 % kasveille käyttökelpoisesta fosforista, tai 1 % fosforin kokonaismäärästä
  • kasvit ottavat fosforia ainoastaan maanesteestä
  • maassa vallitsee kemiallinen tasapaino eri fosforivarantojen välillä, eli maanesteeseen siirtyy maahiukkasten pinnoilta jatkuvasti uutta fosforia kasvien kuluttaessa sitä
  • fosforia on kasveissa eniten juurten ja versojen kasvupisteissä ja siemenissä
  • fosforin puutteessa useiden kasvien lehdenkärjet muuttuvat purppuranpunaisiksi
  • ankarassa fosforin puutteessa lehdet jäävät pieniksi ja juurten kasvu on heikkoa

Lisätietoja julkaisusta: Vihannesten ja mansikan tasapainoinen fosfori- ja typpilannoitus

 

Yhteyshenkilöt

Terhi Suojala-Ahlfors (vihannestutkimus), terhi.suojala-ahlfors@luke.fi, p. 0295326557;
Risto Uusitalo (fosforin sato- ja ympäristövaikutukset), risto.uusitalo@luke.fi, p. 0295326624; Antti Miettinen (talousmalli), antti.miettinen@luke.fi, p. 0295326365; Kati Hoppula (mansikkatutkimus), kati.hoppula@luke.fi, p. 0295326140

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Muistutuskutsu: Puutarha-alan tulevaisuusseminaari 12.12.: Kypsän hedelmäinen, hennon hapokas – kuvaillaanko tomaatit jatkossa kuten viinit?11.12.2017 08:23Kutsu

Kun kymmenen vuoden päästä ostamme tomaatteja, voimme valita tomaattimme niiden aromista annetun kuvailun mukaan. Tomaatit profiloidaan kuten viinit. Kuluttajat syövät terveellisemmin, mutta silti helposti ja nopeasti. Tämä ei näy einesten ja puolivalmisteiden käytön lisääntymisenä, vaan terveellisenä noutoruokana ja kokkaamisena valmiista resepti- ja raaka-ainepaketeista. Osa puutarhoista tarjoaa green care- ja elämyspalveluja. Myös luomun kysyntä on viisinkertaistunut. Utopiaako vai totta?

Mediakutsu: Puutarha-alan tulevaisuusseminaari 12.12.: Kypsän hedelmäinen, hennon hapokas – kuvaillaanko tomaatit jatkossa kuten viinit?4.12.2017 10:57Kutsu

Kun kymmenen vuoden päästä ostamme tomaatteja, voimme valita tomaattimme niiden aromista annetun kuvailun mukaan. Tomaatit profiloidaan kuten viinit. Kuluttajat syövät terveellisemmin, mutta silti helposti ja nopeasti. Tämä ei näy einesten ja puolivalmisteiden käytön lisääntymisenä, vaan terveellisenä noutoruokana ja kokkaamisena valmiista resepti- ja raaka-ainepaketeista. Osa puutarhoista tarjoaa puolestaan green care- ja elämyspalveluja. Myös luomun kysyntä on viisinkertaistunut. Utopiaako vai totta?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme