Helsingin yliopisto

Mangustinpentujen saama ylimääräinen hoiva tuo etuja seuraavallekin sukupolvelle

Jaa

Seepramangustien varhaislapsuudessa saaman huolenpidon hyödyt eivät lopu siihen kun hoiva päättyy, vaan jatkuvat vuosien päähän aikuisikään saakka. Yhteistyön tuomilla pysyvillä eduilla on voinut olla merkittävä vaikutus myös muiden sosiaalisten lajien, kuten ihmisen, kehitykseen, terveyteen ja elinkaaren evoluutioon.

Ne seepramangustin pennut, joilla on elämänsä ensi kuukausina henkilökohtainen kaitsija, pärjäävät aikuisinakin paremmin ja lisääntyvät menestyksekkäämmin. Kuva: Emma Vitikainen
Ne seepramangustin pennut, joilla on elämänsä ensi kuukausina henkilökohtainen kaitsija, pärjäävät aikuisinakin paremmin ja lisääntyvät menestyksekkäämmin. Kuva: Emma Vitikainen

Seepramangustit elävät perheryhmissä, joissa pennut hoidetaan yhdessä. Naaraat synnyttävät samana päivänä, ja imettävät toistensa poikasia.

Pennut eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia. Joillain pennuilla on elämän ensimmäisten kuukausien aikana jatkuvasti henkilökohtainen kaitsija: vanhempi laumanjäsen, joka ei ole sen emo tai isä. Kaitsijat kantavat, sukivat ja suojelevat pentuja. Samalla ne välittävät pennuille elinikäisiä tapoja ja käyttäytymismalleja. Pennut kilpailevat kaitsijoiden huomiosta, ja osa pennuista joutuu pärjäämään pienestä pitäen omillaan.

Emma Vitikainen Helsingin yliopistosta ja professori Michael Cant Exeterin yliopistosta ovat osoittaneet, että mangustinpentujen kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana saamalla hoivalla on olennaisen tärkeä rooli sekä urosten että naaraiden elinikäisessä menestyksessä.

Pennut, jotka viettivät paljon aikaa kaitsijan seurassa, olivat sukukypsyyden saavuttaessaan painavampia kuin heikommin hoidetut ikä- ja pentuetoverinsa. Painavammat mangustit puolestaan pärjäävät paremmin lisääntymiskilpailussa.

Erityisesti naaraspentujen saamalla huolenpidolla oli suuri vaikutus niiden koko aikuisiän mittaiselle lisääntymismenestykselle. Hoivan määrä vaikutti niiden poikasten määrään senkin jälkeen, kun koon vaikutukset oli huomioitu.

– Eniten hoivaa ja huolenpitoa ensimmäisten elinkuukausiensa aikana saaneet pennut lisääntyvät aikuisena tehokkaammin, ja saavat eniten poikasia painosta riippumatta. Tämä puolestaan tarkoittaa, että huolenpidon vaikutukset ulottuvat sukupolvien yli, Emma Vitikainen sanoo.

Tutkimus tarjoaa kiehtovan näkymän siihen, miten hoivaava käyttäytyminen muokkaa sosiaalisten eläinten, kuten ihmisen, elämänkaarta. Sosiaaliset eläimet kasvavat perheryhmissä, joissa jälkeläisistä huolehtivat vanhempien lisäksi myös muut yhteisön jäsenet.

– Tiedämme, että varhain elämässä saadulla huolenpidolla on merkittävät vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksemme osoittaa, että myös mangusteilla hyväosaisuus kasautuu – suuremmat pennut saavat enemmän hoivaa ja menestyvät kaiken kaikkiaan paremmin.

Tutkimus perustuu 17 vuoden aikana kerättyyn aineistoon luonnonvaraisista seepramangusteista Ugandassa.

Artikkeli:

Michael Cant, Emma Vitikainen, Faye Thompson ja Harry Marshall. Live long and prosper: durable benefits of early-life care in banded mongooses. Philosophical Transactions of the Royal Society B. Volume 374, issue 1770. 25 February 2019, doi: 10.1098/rstb.2018.0114

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Emma Vitikainen, emma.vitikainen@helsinki.fi, puh. 044 365 070

Kuvat

Ne seepramangustin pennut, joilla on elämänsä ensi kuukausina henkilökohtainen kaitsija, pärjäävät aikuisinakin paremmin ja lisääntyvät menestyksekkäämmin. Kuva: Emma Vitikainen
Ne seepramangustin pennut, joilla on elämänsä ensi kuukausina henkilökohtainen kaitsija, pärjäävät aikuisinakin paremmin ja lisääntyvät menestyksekkäämmin. Kuva: Emma Vitikainen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

 

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme