ManpowerGroupin työmarkkinabarometri: suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet pessimistisiä koronakriisin keskellä

Tällä kertaa tutkimukseen haastateltiin 345 suomalaista työnantajaa huhti-toukokuun aikana keskellä globaalia koronakriisiä, jonka vaikutukset ovat selkeät ja näkyvät tuloksissa niin Suomessa kuin muissakin 42:ssa tutkimukseen osallistuneessa maassa.

Suomalaisista työnantajista 16 % ennakoi henkilöstölisäyksiä, 16 % henkilöstövähennyksiä ja 65 % uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan. Kun tuloksissa huomioidaan kausitasoitus[1], on saldoluku -6. Tuloksessa on 12 prosenttiyksikön pudotus edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja 14 prosenttiyksikön lasku vuodentakaiseen näkymään verrattuna.

Työnantajilta kysyttiin myös, miten COVID-19 on vaikuttanut heidän liiketoimintaansa. Vastaajista 40 prosenttia sanoi, että koronalla ei ole ollut vaikutuksia liiketoimintaan, noin 50 prosenttia puolestaan ilmoitti, että pandemia on eriasteisesti vaikuttanut liiketoimintaan.

Kyselyyn vastanneita työnantajia pyydettiin myös arvioimaan, milloin rekrytointi palaisi koronaa edeltäneelle tasolle, ja näin vastaukset jakautuivat:

• ​20 % vastaajista oli optimistisia ja uskoi tilanteen palautuvan entiselleen alle 3 kuukaudessa
• 23 % ennakoi, että rekrytointi palaisi entiselleen 4–9 kuukauden kuluttua
• 21 % arvioi, että koronaa edeltävälle tasolle päästäisiin 10­–12 kuukauden kuluttua ja
• 27 % pelkäsi, että toipuminen kestäisi yli 12 kk tai koronaa edeltäneeseen tasoon ei palattaisi enää koskaan.

“Koronan mukanaan tuomat rajoitukset ja sulut ovat tehneet rumaa jälkeä ennätysvauhdilla. Tällaisissa poikkeuksellisen nopeissa suhdannemuutoksissa on entistä vaikeampaa ennakoida, miltä edes lähitulevaisuus näyttää, vaikka työllistämisaikeita ja henkilöstöalaa onkin perinteisesti pidetty herkkänä talouden indikaattorina”, ManpowerGroupin Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Matti Kariola analysoi tutkimuksen tuloksia. – Moni toimiala on joutunut kokemaan lähes täyspysähdyksen, ja vielä ennen koronaa vallinneet suhteellisen positiiviset luvut ovat pudonneet ryminällä pitkille miinuksille.

Eurooppalaisessa vertailussa monen muun maan näkymät ovat Suomea synkemmät. Tässä on hyvä muistaa, että useimmissa maissa ei ole Suomen kaltaista lomautusmahdollisuutta, joka ainakin lyhyellä tähtäimellä toimii jonkinlaisena jarruna välittömille henkilöstövähennyksille.

Lähes kaikki toimialat pakkasella

Kolmannen vuosineljänneksen aikana työnantajat uskovat joutuvansa henkilöstövähennyksiin kuudella toimialalla seitsemästä. Kun tuloksia verrataan edelliseen kvartaaliin ja edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, työllistämisaikeet heikkenevät kaikilla tutkituilla toimialalla, ja neljällä toimialalla tulokset ovat heikoimmat sen jälkeen, kun Suomi tuli mukaan tutkimukseen kahdeksan vuotta sitten.

• Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ennakoidaan tutkimuksen heikoimpia työllistämisnäkymiä; saldoluku on -28. Työllistämisaikeet putoavat jyrkästi, -44 prosenttiyksikköä ja -36 prosenttiyksikköä vertailussa edelliseen vuosineljännekseen ja edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon.  
• Rakentamisen saldoluku -23 on myös huomattavasti koko kyselyn saldolukua alhaisempi, ja on laskenut 29 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä ja 32 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. 
• Tukku- ja vähittäiskaupan saldoluku on -9, joka sekin on toimialan matalin kahdeksaan vuoteen.
• Muut palvelut ja Muu tuotanto -sektorien indikaattorit ovat -5 ja -6.
• Teollisuuden näkymien saldoluku on -6, joka on alhaisimmalla tasollaan kuuteen vuoteen. Laskua edellisestä vuosineljänneksestä on 11 prosenttiyksikköä ja vuodentakaisesta 19 prosenttiyksikköä.

“Suomen riippuvuus viennistä on kriittistä, ja globaali kysyntä ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ovat ratkaisevassa asemassa tästä eteenpäin. Jos teollisuuden kysyntä sakkaa, sillä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia myös muihin toimialoihin”, Kariola pelkää. Toistaiseksi korona on iskenyt pahiten palvelusektoriin, jossa kulutus ja kysyntä pysähtyivät kuin seinään. Jos teollisuuden maailmanlaajuinen kysyntä ei lähde nousuun riittävän nopeasti, vientiteollisuutemme on nopeasti vaikeiden haasteiden edessä.”

Suomen tärkeimpien vientimarkkinoiden kausitasoitetut työllistämisaikeet (järjestys tärkeimpien vientimaiden mukaan):

Saksa +1
Ruotsi -12
Yhdysvallat +3
Alankomaat -4
Kiina +3
Iso-Britannia -13
Belgia -5
Ranska -11
Puola -6
Norja -7

Rahoitus ja vakuutus, kiinteistöala sekä liike-elämän palvelut plussalla

• Kolmannen vuosineljänneksen ainoat positiiviset työllistämisaikeet ovat rahoitus- ja vakuutusalalla sekä liike-elämän palveluissa. Saldoluku +10 on kuitenkin 6 ja 17 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisessä kvartaalissa ja edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.

Kaikki alueet laskussa

• Henkilöstövähennyksiä on näköpiirissä kolmella alueella neljästä. Sekä Etelä- että Itä-Suomessa tulokset ovat heikompia kuin kertaakaan tutkimuksen kahdeksan vuoden historiassa.

Lisätiedot

Suomen työmarkkinabarometria koskevat lisätiedot ja liitteet voit ladata osoitteesta https://www.manpowergroup.fi/Ajankohtaista1/

Kaikkien 43 maan tulokset ovat nähtävissä interaktiivisella Manpower Employment Outlook Survey Explorer -työkalulla https://www.manpowergroup.com/DataExplorer/

Työmarkkinabarometrin vuoden 2020 neljännen kvartaalin tulokset julkistetaan 8.9.2020.

Työmarkkinabarometri 

Työmarkkinabarometri (ManpowerGroup Employment Outlook Survey) mittaa neljännesvuosittain työnantajien aikomuksia lisätä tai vähentää henkilöstönsä määrää seuraavan kvartaalin aikana. Barometri on lajissaan ainutlaatuinen: se on suurempi, laajempi, pitkäaikaisempi ja kattavampi kuin muut tutkimukset. Barometri lanseerattiin yli 55 vuotta sitten Yhdysvalloissa, ja se on yksi luotetuimmista työllistämisaikeita mittaavista tutkimuksista maailmassa. Suomessa haastateltiin 345 julkisen ja yksityisen sektorin työnantajaa. Kaikki haastatellut vastaavat samaan kysymykseen: ”Miten arvioitte henkilöstön kokonaismäärän toimipisteessänne kehittyvän heinä-syyskuun aikana verrattuna meneillään olevaan kvartaaliin?”

[1]Suomen työmarkkinabarometrin tuloksissa huomioidaan kausitasoitettu data. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla tutkimustuloksista pyritään poistamaan säännöllisenä toistuva kausivaihtelu, joka liittyy esimerkiksi vuodenaikoihin, pyhäpäiviin, lomakausiin ja eri toimialojen sesonkivaihteluihin. Saldoluku saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus.