Luonnonvarakeskus

Mansikki monipuolistuu ja vie kävijän myös järviin ja metsiin

Jaa

Kun lasten maatalousnäyttely Mansikki avaa ovensa lauantaina 9. syyskuuta, luvassa on elämyksellinen päivä Jokioisten Elonkierto-puistossa. Monipuolisen puuhastelun ja sympaattisten eläinten ohella Luonnonvarakeskus (Luke) esittelee tutkimustaan nyt laajemmin kuin aiemmin. Uusina teemoina ovat tänä vuonna metsä ja ravut.

Luken tiedeteltoissa päästään sukeltamaan tieteen tekemisen maailmaan, jossa riittää mielenkiintoista koettavaa niin perheen pienimmille kuin aikuisillekin.

– Mikroskooppi paljastaa vallan ihmeellisiä asioita ja erilaisten tunnistustehtävien avulla moni asia avautuu konkreettisesti, paljastaa tiedetelttojen suunnittelusta vastannut Luken tutkimussihteeri Anneli Nuoranne.

Järvien saksiniekat ja korpimetsien suurpedot kiehtovat

Suomen sisävesissä esiintyy kolme eri rapulajia: jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu. Jokirapu on oma lajimme, sen sijaan täplärapu tuli Suomeen 50 vuotta sitten amerikoista saakka. Tämän saksiniekan voi tiedeteltassa tavata ihan livenä.

– Täplärapu kotiutui meille hyvin, mutta toi kaupantekiäisinä aika ärhäkkään rapuruttotyypin. Nyt täplärapua ei enää saa Euroopassa kasvattaa, istuttaa eikä siirtää vesistöstä toiseen. Pyytää sitä saa kotitarpeiksi ja myydäkin, kertoo tutkija Tarja Alapassi.

Puulajituntemusta testataan tiedeteltan metsäosiossa. Esillä on kuusen ja männyn eri osia, kuten siemeniä, käpyjä ja taimia. Kävijälle jää tehtäväksi yhdistää oikeat osat oikeaan puulajiin. Mikä siemen on kuusen, entä mikä käpy männyn?

– Näistä Suomen yleisimmistä puulajeista valmistetaan muun muassa sahatavaraa, paperia ja kartonkia. Lisäksi niitä hyödynnetään energiantuotannossa, kertoo tutkija Pekka Helenius.

Mäntyjen ja kuusien keskellä viihtyvät kaikenkokoiset eläimet, myös harvat suurpetomme. Tiedeteltassa voi muun muassa seurata riistakameravideoilta, miten susi ja ilves saavat metsässä aikansa kulumaan. Kiinnostavaa on myös verrata oman ”käpälän” jälkeä suden tassun jälkeen.

Kasviteltassa nousee esille Suomi 100 -juhlavuosi

Suomalaisten vihannesten kulutus kasvaa. Mitkä lajit ovat suosikkeja nyt, mitä syötiin sata vuotta sitten? Kelpaavatko lautaselle entisaikain juurekset, lanttu ja nauris vai halutaanko jo mieluummin soijaa tai jauhomatoja? Tiedeteltassa voi äänestää, mitä Suomessa tulevaisuudessa kasvatetaan ja syödään. Lisäksi luvassa on maistiaisia ja mielenkiintoinen siementen tunnistustehtävä.

Kasviteltassa esitellään lisäksi yleisimpiä pellolla ja puutarhassa esiintyviä tuhohyönteisiä sekä myös tärkeitä ja hyödyllisiä hyönteisiä.

– Hyönteisrastilla voi tutustua eläviin hyönteisiin terraariossa sekä tutkiskella hyönteisiä mikroskoopin avulla, kertoo tutkija Kalle Ohralahti.

Lehmän elämää

Tiedeteltan kotieläinosastolla voi tutustua lypsylehmän elämään lehmän itsensä kuvaamalla videolla.  Videon pääroolissa on Ynnytär, joka asuu Maaningan pihatossa ja viettää ihan tavallista lypsylehmän elämää: syö, märehtii, lepää, käy lypsyllä ja pyörii kavereiden kanssa. Kotieläinteltassa voi tutustua myös Ynnyttären ”suosikkisapuskaan”, säilörehuun ja väkirehuun, ihan käsin kosketellen.  Samalla selviää, kuinka paljon keskivertolehmä syö ja kuinka paljon se tuottaa maitoa. Tiedeteltassa kerrotaan myös muista maidosta valmistettavista tuotteista.  

Lisäksi luvassa on maistiaisia ja puuhaa erityisesti perheen pienimmille. Askartelupisteessä voi askarrella itselleen muistoksi vaikka kortin pakkausmateriaaleista ja kokeilla käsinlypsyä kumiutareilla Maito ja Terveys ry:n tuoreen maitolähettilään, Katri Rantasen ohjaamana. 

Lasten maatalousnäyttely Mansikki järjestetään nyt neljännen kerran. Mansikissa koko perhe voi tutustua hauskalla tavalla suomalaiseen maaseutuun. Mansikin pääsylippu on 4 euroa (alle kolmevuotiaat ilmaiseksi), lisäksi maksullisia ovat nosturikyyti (5 euroa), ratsastus ja traktoriajo (2 euroa). Mansikin järjestävät LounaPlussa ry, Luke ja pari sataa vapaaehtoista.

Mansikki on avoinna 9.9.2017 klo 10—17.

Lisätietoja:

Anneli Nuoranne, puh. 029 532 6406, anneli.nuoranne@luke.fi

Hankeneuvoja Elina Hujanen, LounaPlussa ry, puh. 050 3791 831, elina.hujanen@lounaplussa.fi

Elonkierto-puisto

Elonkierto facebookissa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Valtakunnan metsien inventointi: VMI:stä saadaan lähes reaaliaikaista tietoa metsätuhojen esiintymisestä15.11.2017 09:18Tiedote

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014–2018) neljäs maastotyökausi on päättynyt. Aineistosta on laskettavissa tilastotietoa Suomen metsien ja maankäytön muutoksista vasta ensi keväänä, mutta esimerkiksi tuhohavaintoja voidaan tarkastella jo maastokauden aikana karttamuotoisina tulosteina. Uusimmat tulokset kertovat muun muassa sen, että uusia versosurmatuhoja tavattiin pääasiassa Itä-Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme