Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Marraskuun 2021 vesitilannekatsaus: Hyydetulvien riski kasvoi, pienten jokien happamuusongelmat jatkuivat (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Sateisen lokakuun jäljiltä jokien virtaamat olivat marraskuun alkuosalla keskimääräistä suurempia. Vähitellen lämpötilat ovat kuitenkin laskeneet ja marraskuun lopulla kovat pakkaset aiheuttivat jo hyydetulvien riskiä. Vedet olivat edelleen happamia etenkin Pohjanmaan rannikon pienissä jokivesissä.

Kun jokeen ei vielä ole muodostunut jääkantta ja tulee kova pakkanen, voi alijäähtynyt vesi muodostaa hyydesohjoa ja tukkia kosken nostaen vedenpintaa kosken yläpuolella. Kuvassa Lankilankoski, Lapuanjoki.
Kun jokeen ei vielä ole muodostunut jääkantta ja tulee kova pakkanen, voi alijäähtynyt vesi muodostaa hyydesohjoa ja tukkia kosken nostaen vedenpintaa kosken yläpuolella. Kuvassa Lankilankoski, Lapuanjoki.

Jokien virtaamat laskivat ja kuun lopulla varauduttiin hyydetulviin

Virtaamat laskivat marraskuun edetessä, koska sateet jäivät marraskuun alkuosalla vähäisiksi ja tulivat kuun loppupuolella lumena. Lämpötilat laskivat marraskuun kuluessa. Marraskuun viimeinen kolmanneksen ajan lämpötila oli pakkasella. Pakkasta oli kuun lopulla 10–20 astetta. Etenkin Ähtävänjoella varauduttiin hyydetulvien syntymiseen lämpötilan laskettua reilusti pakkaselle.

Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli marraskuun alussa tasolla 87 m3/s ja pieneni marraskuun loppuun mennessä tasolle 23 m3/s. Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa virtaama laski marraskuun alun 58 kuutiosta sekunnissa marraskuun loppuun mennessä tasolle 12 m3/s.

Lokakuun sateilla melko korkealle nousseita tekojärvien pintoja laskettiin marraskuun aikana tavanomaisille tasoille, jotta niissä olisi varastointitilavuutta tulevia sateita ja sulamisia varten. Esimerkiksi Kyrönjoella Kalajärven tekojärven pinta laski marraskuun aikana 24 cm, Lapuanjoella Hirvijärven tekojärven pinta laski 28 cm ja Perhonjoella Patanan tekojärven pinta 34 cm. Luonnonjärvistä Lappajärven pinta laski marraskuun aikana 7 cm. Lappajärven pinta oli marraskuun lopussa 8 cm ajankohdan keskimääräistä ylempänä ja noin 25 cm laskevan tavoitevyöhykkeen yläpuolella. Kuortaneenjärven pinta laski marraskuun aikana 36 cm ja päätyi marraskuun lopussa säännöstelyn tavoitetasolle.

Marraskuun lopun pakkasilla Ähtävänjoella ja Lapuanjoella pienennettiin juoksutuksia hyyteen muodostumisen hillitsemiseksi. Virtaaman ollessa suuri joen jääkansi ei pääse muodostumaan. Tällöin alijäähtynyt vesi muodostaa hyydesohjoa ja voi tukkia koskea nostaen vedenpintaa kosken yläpuolella. Ähtävänjoella asennettiin marraskuussa hyydeköysiä tavanomaisesti hyytävien koskien yläpuolelle helpottamaan jääkannen muodostumista. Hyydepatojen riski on suurin alkutalven pakkasilla, kun joen virtaama on suuri eikä jääkansi ole vielä muodostunut.

Happamuusongelmat jatkuivat pienissä rannikon läheisissä jokivesistöissä

Sisävesien pintalämpötilat olivat marraskuun alussa noin 6–7 astetta, mutta loppukuusta järvet olivat jo jäässä. Lokakuussa alkanut happamuusjakso jatkui pienissä rannikon läheisissä jokivesissä myös marraskuussa. Esimerkiksi Laihianjoessa, Sulvanjoessa ja Vöyrinjoella pH oli välillä 4–4,5. Happamuuden vuoksi vesi oli epäluonnollisen kirkasta samalla kun alumiinipitoisuudet olivat vesieliöstölle myrkyllisellä tasolla. Suurissa joissa, kuten Kyrönjoella, happamuustilanne oli parempi ja pH pysyi Närpiönjokea lukuun ottamatta alkukuussa yli 5,5. Loppukuuhun mennessä tilanne parani ja suurten jokien pH nousi arvoon 6 tai sen yli. Korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin totutusti Närpiönjoella.

Pohjavedenpinnat tasaiset

Pohjavesivarantojen täyttyminen tasaantui kuukauden alussa ja pohjavesipinnat ovat pysyneet tasaisina koko marraskuun ajan. Paikoitellen on lievää laskua havaittavissa, mutta pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenkorkeudet ovat pääosin yhä ajankohdan keskiarvoissa. Pohjavesipintojen tasaista laskua on odotettavissa, mikäli joulukuun sadanta tulee pääosin lumena eikä vettä enää imeydy maaperään. Pohjavesivarantojen täydentyminen tyypillisesti lakkaa talven alkaessa ja routakerroksen muodostuttua.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

Kuvat

Kun jokeen ei vielä ole muodostunut jääkantta ja tulee kova pakkanen, voi alijäähtynyt vesi muodostaa hyydesohjoa ja tukkia kosken nostaen vedenpintaa kosken yläpuolella. Kuvassa Lankilankoski, Lapuanjoki.
Kun jokeen ei vielä ole muodostunut jääkantta ja tulee kova pakkanen, voi alijäähtynyt vesi muodostaa hyydesohjoa ja tukkia kosken nostaen vedenpintaa kosken yläpuolella. Kuvassa Lankilankoski, Lapuanjoki.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

År 2021 inrättades nya naturskyddsområden på 1738 hektar i de österbottniska landskapen (landskapen i Österbotten)21.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Under år 2021 verkställde NTM-centralen i Södra Österbotten sammanlagt 1738 hektar olika skyddsområden i landskapen Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten. Sammanlagt 703 hektar verkställdes inom METSO-programmet, 845 hektar i HELMI-programmet samt 190 hektar inom ramen för gamla skyddsprogram, Natura-programmet, skyddsreserveringar i planer och skydd av hotade arter. Landskapen hade sammanlagt cirka 5 238 000 euro till förfogande för att finansiera anskaffningar.

Vuonna 2021 perustettiin uusia luonnonsuojelusuojelualueita 1738 hehtaaria pohjalaismaakuntiin (Pohjalaismaakunnat)21.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Vuoden 2021 aikana Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus toteutti yhteensä 1738 hehtaaria erilaisia suojelualueita Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa. METSO-ohjelmaa toteutettiin yhteensä 703 hehtaaria, HELMI-ohjelmaa 845 hehtaaria ja vanhoja suojeluohjelmia, Natura-ohjelmaa, kaavojen suojeluvarauksia ja uhanalaisten lajien suojelua 190 hehtaaria. Hankintarahaa maakuntiin ohjautui yhteensä noin 5 238 000 euroa.

NTM-centralen i Södra Österbotten förutsätter ett förfarande vid miljökonsekvensbedömning (MKB-förfarande) i Freyr Battery Finland Oy:s projekt för en battericellsfabrik i Vasa (Österbotten)20.1.2022 15:17:31 EET | Tiedote

Freyr Battery Finland Oy planerar att grunda en battericellsfabrik på Långskogens industriområde i Vasa. I det första skedet planeras en produktionsenhet med en årlig produktionskapacitet på 10 GWh. I det följande skedet utökas produktionskapaciteten så att den årliga produktionskapaciteten är sammanlagt cirka 20 GWh. Vid fabriken tillverkas battericeller antingen med traditionell battericellsprocess eller med den nya 24M-produktionsprocessen beroende på marknadens krav och efterfrågan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettelyä) Freyr Battery Finland Oy:n Vaasan akkukennotehdashankkeeseen (Pohjanmaa)20.1.2022 15:17:30 EET | Tiedote

Freyr Battery Finland Oy suunnittelee akkukennotehtaan perustamista Vaasaan Laajametsän teollisuusalueelle. Ensimmäisessä vaiheessa on suunnitteilla yksi tuotantoyksikkö, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 10 GWh. Seuraavassa vaiheessa tuotantokapasiteettia lisätään siten, että vuosittainen tuotantokapasiteetti on yhteensä n. 20 GWh. Tehtaalla valmistetaan akkukennoja joko perinteisellä akkukennoprosessilla tai uudella 24M -tuotantoprosessilla riippuen markkinoiden vaatimuksista ja kysynnästä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme