Helsingin yliopisto

Masennuslääke normalisoi masennuspotilaan aivojen tapaa käsitellä tunteita

Jaa

Masennuslääke voi palauttaa masennuspotilaan negatiivisesti vääristyneen tunteiden prosessoinnin normaalille tasolle, osoittaa väitöstutkimus.

Masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeja systeemitasolla ei tunneta vielä hyvin. Tiedetään, että ne voimistavat nopeasti positiivisen informaation prosessointia negatiiviseen verrattuna, mutta tämä vaikutus on osoitettu lähinnä terveillä koehenkilöillä ja yksinkertaisissa koeasetelmissa.

Väitöstyössään LL Emma Komulainen selvitti masennuslääkkeiden varhaisia vaikutuksia tunteiden prosessointiin sekä terveillä koehenkilöillä että masennuspotilailla. Erityisesti tavoitteena oli tutkia masennuslääkkeiden vaikutusta itseen liittyvään prosessointiin, koska liiallinen keskittyminen omiin, usein negatiivisiin tunteisiin ja ajatuksiin on eräs masennuksen keskeisistä psykologisista ilmiöistä. Lisäksi Komulainen halusi selvittää, kuinka masennuslääkkeet vaikuttavat monimutkaisten, tosielämän emotionaalisia tilanteita muistuttavien ärsykkeiden prosessointiin.

Tutkimukseen osallistui 30 tervettä koehenkilöä ja 32 hoitoon hakeutunutta masennuspotilasta. Ensimmäisessä osatyössä puolet terveistä vapaaehtoisista sai mirtatsapiinia kaksi tuntia ennen toiminnallista magneettikuvausta (fMRI) ja puolet kuvattiin ilman lääkitystä. Toisessa osatyössä masennuspotilaat satunnaistettiin kaksoissokkoutetussa tutkimusasetelmassa saamaan essitalopraamia tai lumelääkettä viikon ajan, jonka jälkeen suoritettiin fMRI-kuvaus.

Toisissa koetilanteissa mitattiin aivovasteita positiivisille ja negatiivisille itseen liittyville adjektiiveille sekä neutraaleille kontrollisanoille; toisissa tilanteissa koehenkilöt kuuntelivat kuvauksen aikana tunteita herättäviä tarinoita, ja tarinoiden tunnesisällön herättämät aivovasteet mitattiin.

Masennuslääkkeiden vaikutus näkyy aivoissa nopeasti, ennen mielialan muutosta

Tutkimus osoitti, että mirtatsapiini terveillä koehenkilöillä ja essitalopraami masennuspotilailla muokkasivat aivovasteita silloin, kun prosessoitiin itseen liittyviä sanoja. Mirtatsapiini vaimensi sekä positiivisten että negatiivisten sanojen herättämiä vasteita odotetuilla alueilla aivojen keskilinjan kortikaalisten alueiden etuosissa, kun taas essitalopraami voimisti positiivisten sanojen prosessointia negatiivisiin nähden masennuspotilailla.

Kun masennuspotilaiden aivovasteita verrattiin lume- ja lääkeryhmässä erikseen terveisiin verrokkeihin, havaittiin lumeryhmän reagoivan heikommin positiivisiin sanoihin negatiivisiin nähden, kun taas lääkeryhmän ja terveiden verrokkien välillä ei ollut eroa.

– Essitalopraami siis palautti masennuspotilaiden negatiivisesti vääristyneen itseen liittyvän prosessoinnin normaalille, terveelle tasolle, Komulainen toteaa.

Molemmat masennuslääkkeet muovasivat aivovasteita emotionaalisten tarinoiden tunnesisällölle. Mirtatsapiini vaikutti laaja-alaisesti aivoalueiden välisiin toiminnallisiin yhteyksiin, ja essitalopraami voimisti koehenkilöiden välistä synkroniaa aivovasteissa, erityisesti positiivisen sisällön aikana.

– Molemmat tutkitut masennuslääkkeet vaikuttivat tunteiden prosessointiin nopeasti, ilman samanaikaista muutosta mielialassa. Essitalopraami normalisoi masennuspotilaiden negatiivisesti vääristynyttä itseen kohdistuvaa prosessointia, jonka ajatellaan olevan tärkeä tekijä masennustilan kehittymisessä ja jatkumisessa. Molemmat tutkitut masennuslääkkeet myös muokkasivat emotionaalisten tarinoiden herättämiä aivovasteita, Komulainen tiivistää tutkimuksen tuloksia.

– Nämä tulokset osoittavat masennuslääkkeiden muuttavan myös monimutkaisten ja dynaamisten emotionaalisten ärsykkeiden prosessointia. Todetuilla muutoksilla voi olla merkitystä myöhemmän kliinisen lääkevasteen kannalta.

Emma Komulainen väittelee 1.3.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Early effects of antidepressants on emotional processing". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsinki University Hospital, Psychiatry Centre, Auditorium Christian Sibelius. Vastaväittäjänä on Dr. Henricus G. Ruhé, Radboud University Medical Centre, Department of Psychiatry, Nijmegen, Netherlands, ja kustoksena on professori Erkki Isometsä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/298765

Väittelijän yhteystiedot:

emma.komulainen@helsinki.fi

*******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme