Maskien käyttö vaikeuttaa kuulovammaisten työelämää ja opiskelua

Kuuloliitto korostaa, että maskeilla on merkittävä vaikutus kuulovammaisten työelämään. Maskit peittävät suun liikkeet, jolloin puheesta selvän saaminen hankaloituu. Osa kyselyyn vastanneista työikäisistä kertoi joutuneensa maskeista johtuvien kommunikaatiovaikeuksien ja lisääntyneen uupumuksen takia sairauslomalle: 
 
”Olen sairaslomalla työstäni, koska asiakaspalvelussa en kuule asiakkaiden puhetta.”  
 
”Työnteko vaikeutuu. Mieliala laskee.”  
 
Usea koki jatkuvan pinnistelyn työtehtävien suorittamisessa uhkaavan toimintakykyä. Eräs työikäinen toi esiin kokemuksensa siitä, että jos maskisuositus jatkuu, hänen on vaihdettava työpaikkaa:  
 
”Asiakaspalvelutyössä pleksin takana säädän kuulolaitetta normaalia kovemmalle. Silti olen miettinyt, että jos tämä maskihomma jatkuu vielä kuukausia, niin joudun miettimään työnvaihtoa. Tosi stressaavaa yrittää päivittäin kuulla, kun normisti pärjään hyvin.” 

Työelämävaikeuksien lisäksi kyselyyn vastanneet kertoivat kohdanneensa vaikeuksia opiskelussa. Kuulovammaisten oppilaiden opetuksen seuraaminen on vaikeutunut, kun sekä opettajalla että muilla oppilailla on kasvomaskit. Pahimmillaan opinnot eivät etene suunnitellussa aikataulussa. 
 
Maskisuosituksen poistuessa on yhä mahdollista, että esimerkiksi asiakaspalvelupisteissä käytetään maskia. Tällöin läpinäkyvä, ns. ikkunallinen kasvomaski, on yksi vaihtoehto helpottaa kommunikaatiota. Toinen vaihtoehto on käyttää visiiriä. Viestinnän sujuvuutta voidaan tehostaa myös muilla keinoin.  
– Oleellista on puhua selkeästi ja huolehtia asiointitilanteen rauhallisuudesta. Tarvittaessa voi hyödyntää kirjallisia välineitä tai älypuhelinten puheentunnistustekniikkaa, muistuttaa Kuuloliiton toiminnanjohtaja, Sanna Kaijanen. 

Keväällä 2021 toteutetussa kyselyssä selvitettiin, ovatko vastaajat kokeneet vaikeuksia kasvomaskien takia. Kyselyyn vastasi yhteensä 337 henkilöä. Heistä 99 prosenttia oli kohdannut tilanteita, joissa puheesta selvän saaminen oli vaikeutunut. Vastausten perusteella kasvomaskiaika syrjäyttää kuulovammaisia yhteiskunnasta. Suomessa on arviolta noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Yli 100 000 suomalaisella on kuulokoje ja/tai sisäkorvaistute. Kuulonkuntoutuksesta hyötyisi noin 300 000 suomalaista. Ikäkuulo on yleisin kuulonalenemien aiheuttaja.