Matalampien ojien avulla ilmasto- ja vesistöhyötyjä
Vuonna 2020 Pudasjärven metsäojitetuilla Virtalansuolla ja Polvensuolla toteutettiin kunnostusojitus. Ojia kunnostettiin kahteen eri syvyyteen: yleisesti käytettyyn 90 cm syvyyteen ja tavanomaista matalampaan 60 senttimetrin syvyyteen. Vuosien 2021–22 aikana on seurattu eri syvyisten ojien vaikutusta pohjaveden pinnan tasoon, kasvihuonekaasupäästöihin, veden laatuun sekä ojien kehittymiseen. Tulosten perusteella tavanomaista ojasyvyyttä matalammilla ojilla saavutettiin puuston kasvulle suotuisa pohjaveden pinnan taso. Samalla myös hiilidioksidipäästöt ja vesien ravinne- ja kiintoainekuormitus laskivat.
Suometsissä pohjaveden pinnan taso on tärkeää sekä puuston kasvun että turpeen hajoamisen kannalta. Mitä syvemmällä pohjaveden pinta on, sitä enemmän turvetta hajoaa, ja syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien käytön vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan (TurVI) -hankkeen tulosten perusteella 60 cm syvien kuivatusojien avulla saavutettiin puuston kasvulle suotuisa pohjaveden pinnan taso. Samanaikaisesti 60 cm syvien ojien koealueilla turpeen hiilidioksidipäästöt olivat pienemmät kuin 90 cm syvien ojien koealueilla. Metaanipäästöt olivat matalamman ojasyvyyden alueilta jonkin verran suuremmat, mutta erot olivat pieniä. Matalammista ojista aiheutui myös vähemmän ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesiin kuin syvemmistä.
"Tulosten perusteella normiojasyvyyttä matalampia ojia kaivamalla voidaan aidosti vähentää kunnostusojituksen vesistö- ja ilmastovaikutuksia, ja silti ylläpitää riittäviä edellytyksiä puuston kasvulle", kertoo Sakari Sarkkola Luonnonvarakeskuksesta.
Hankkeen mittaustulosten avulla on kehitetty SUSI-suosimulaattoria, jonka avulla voidaan mallintaa erilaisten metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia puuston kasvuun sekä toimien ilmasto- ja vesistövaikutuksia. Mallinnetut tulokset tukevat havaintoja 60 cm syvien ojien koealueiden pienemmästä vesistökuormituksesta sekä hiilidioksidipäästöistä verrattuna 90 cm ojien koealueisiin.
Vesiensuojelurakenteiden suunnitteluun uutta tietoa
Virtalansuon kunnostushankkeen yhteydessä ojitusalueelle rakennettiin vesien puhdistamiseksi virtaamansäätöpato laskeutusaltaan yhteyteen sekä johdettiin vettä kahdelle pintavalutuskentälle.
Pintavalutuskentistä toinen perustettiin ojitusalueen läheisyydessä olevalle ojittamattomalle suolle ja toinen heikkotuottoiselle vanhalle ojitusalueelle. Molempien pintavalutuskenttien puhdistustulosten perusteella kentät ovat pidättäneet hyvin kiintoainesta ja ravinteita. Ojittamattoman kentän puhdistustulokset ovat olleet jonkin verran ojitettua parempia.
"Jos ojitusalueen läheisyydessä on pintavalutukseen soveltuvaa turvemaata, sitä kannattaa pyrkiä hyödyntämään vesienpuhdistuksessa", sanoo Mirkka Visuri Suomen ympäristökeskuksesta.
Seurannan perusteella virtaamansäätöpato ei pidättänyt kiintoainehuuhtoutumia. Se sopiikin paremmin käytettäväksi karkearakenteisille maille.
"Hankkeen aikana olemme kehittäneet vesiensuojelurakenteiden suunnittelutyötä entistä paremmin huomioimaan käytettävien rakenteiden ja kohdealueiden ominaisuudet. Lisäksi olemme päivittäneet hankkeen oppeja Metsänhoidon suosituksiin, joiden kautta hankkeen tulokset päätyvät myös käytäntöön", toteaa Jani Antila Tapiosta.
Seurannalle on saatu jatkoaikaa
Hanke on saanut jatkoaikaa lokakuun 2023 loppuun seurantojen jatkamiseksi ja vesiensuojelurakenteiden mitoitusten tarkentamiseksi. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR sekä maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samuli JoensuuVesiensuojelun johtava asiantuntijaTapio
Puh:+358 29 432 6015samuli.joensuu@tapio.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija - metsäntuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavaihtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tapio kustantaa myös luontoaiheisia kirjoja. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tapio
Päivitetty Yhteismetsän vero-opas tarjoaa jäsenneltyä tietoa ja käytännönläheisiä esimerkkejä14.2.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhteismetsän vero-opas on kattava käsikirja yhteismetsän talousasioihin. Se sopii yhteismetsien luottamus- ja toimihenkilöille, kirjanpitäjille sekä yhteismetsän perustamista suunnitteleville.
EU kiinnostui maaperästä – miksi myös metsänomistajan pitäisi?1.2.2024 13:18:46 EET | Tiedote
Maaperä toimii kasvualustana, elinympäristönä, veden suodattajana, ravinteiden kierrättäjänä ja hiilivarastona. Siksi maaperän hyvästä kunnosta on syytä pitää huolta. Miten maaperä tulisi huomioida metsänhoidossa? Entä mitä uutta tuo tullessaan EU:n maaperädirektiivi suomalaisten metsien näkövinkkelistä? Metsäntuntijat-podcastin uudessa jaksossa aiheesta keskustelevat neuvotteleva virkamies Paula Perälä ympäristöministeriöstä, tutkija Tiina Törmänen Lukesta ja luonnonhoidon johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.
Uudet suositukset metsien harvennuksiin ja luonnonhoitoon on julkaistu30.1.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Metsänhoidon suosituksia on viime vuonna uudistettu merkittävästi. Tuoreeseen tutkimustietoon pohjautuvia toimintamalleja on nyt saatavilla kasvatusmetsien harvennuksiin, luontokohteiden tunnistamiseen ja turvaamiseen, vesiensuojeluun ja suometsien hoitoon sekä energiapuun korjuuseen. Uudistukset esiteltiin Tapion järjestämässä webinaarissa 30.1.
Metsäisiä direktiiviluontotyyppejä käsittelevä raportti tuo lisätietoa EU:n biodiversiteettistrategian kansallisten sitoumusten valmisteluun17.1.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Luontodirektiivin toimeenpanoa tukevassa hankkeessa selvitettiin neljän puustoisen luontotyypin tilaa, niitä koskevia tietopuutteita ja keinoja luontotyyppien turvaamiseksi. Tuloksia esitellään webinaarissa keskiviikkona 17.1. klo 14–16.
Turvetuotantoon vuokratun alueen palautus on tärkeä vaihe turvetuottajalle ja maanomistajalle – uusi neuvontamateriaali antaa vinkkejä11.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Merkittävä osa Suomen turvetuotantoalueista sijaitsee vuokramailla. Maanomistajan kannattaa valmistautua alueensa palautukseen hyvissä ajoin, ja suunnitella uutta maankäyttöä huolellisesti. Tapion koostama neuvontamateriaali antaa tietoa erityisesti vuokrasopimuksen päättymisen vaiheeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme