Matalan kynnyksen paikat välttämättömiä haavoittuvassa asemassa olevien selviytymiselle

Ruoka-avun kävijämäärä kasvoi koronan myötä ja kasvaa edelleen ruoan hinnan noustua. Ruoka-avun asiakkaiksi on tullut enenevässä määrin myös korkeakoulutettuja, omistusasujia, naisia ja lapsiperheellisiä. Tällä hetkellä ainakin 200 000 henkilöä hakee Suomessa vuosittain ruoka-apua. Tässä joukossa on paljon julkisten palvelujen ja etuuksien alikäyttöä.

– Opimme tutkimuksesta, että useat työttömät, toisen asteen koulutetut ja maaseudulla asuvat eivät hae julkisia palveluita ja etuuksia, vaikka kokisivat tarvetta ja olisivat niihin oikeutettuja. Hakemattomuus johtuu osaltaan vaikeuksista käyttää digitaalisia palveluita, heikoista mahdollisuuksista matkustaa palvelupisteisiin, sekä palvelujärjestelmän monimutkaisuudesta, Joakim Zitting Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.

Osallistavat yhteisöt onnistuivat tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä koronapandemian aikana. Tutkimuksen mukaan osallistavien yhteisöjen kävijät kokivat paikoissa välittämistä ja toimijuutta.

– Välittämisen ja toimijuuden kokemukset taas olivat yhteydessä paremmaksi koettuun hyvinvointiin useilla eri mittareilla. Seuraavan pandemian tai muun kriisin aikana matalan kynnyksen paikkoja ei kannata sulkea kuin äärimmäisissä tilanteissa, linjaa Henrietta Grönlund Helsingin yliopistosta.

Asunnottomuutta kokevien näkökulmasta pandemia-ajan virallinen ohjeistus osoittautui vaihtelevaksi, epäselväksi ja epäloogiseksikin. Asunnottomuutta kokevien kohtaamisessa kolmannen sektorin työntekijöillä ja joustavilla toimintatavoilla oli erittäin merkittävä rooli arjen sujuvuuden turvaamisessa.

– Virallisten koronaohjeiden seuraamiseen ei välttämättä ole voimavaroja, jos ihmisen ensisijainen huoli koskee suojaa ja turvaa.​​ Meillä on suuri tarve tilapäisen asumispalvelun kehittämiselle. Pandemiaoloissa korostuivat erityisesti asumispalvelun puutteet yksityisyyden ja turvallisuuden suhteen, Marja Hekkala Tampereen yliopistosta pohtii.

Kynnyksetön yhteisö Lissu Social Club näyttää mallin

Korona yhteiskunnan marginaaleissa hankkeeseen kuuluu keskeisenä osana Porin keskustaan yhdessä kävijöiden kanssa rakennettu Lissu Social Club. Lissu pyrkii hengissä säilymisen kannalta välttämättömien resurssien lisäksi turvaamaan jokaisen ihmisen oikeuden iloon, ideointiin ja välittäviin suhteisiin toisten ihmisten kanssa.

– Lissussa tehtävä päihde- ja asunnottomuustyö pyrkii​​ yksilökohtaiseen huolenpitoon, yhteisölliseen vallan käyttöön ja ​​yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tavoitteenamme on ihmisten yhdenvertaisuuden edistäminen ja Lissun kaltaista yhteisöllistä päihde- ja asunnottomuustyötä on jatkossa oltava tarjolla jokaisessa Suomen kunnassa, ​​linjaa Iida Makkonen Porin Sininauha ry:stä.

Hankkeen julkaisutilaisuus 17.5. klo 10.30

Korona yhteiskunnan marginaaleissa hankkeen tulokset ja niihin perustuvat politiikkasuositukset julkistetaan keskiviikkona 17.5. kello 10.30–14.00 Sorin sirkuksella Tampereella. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tapahtuman tiedot ja linkki livelähetykseen.

Korona yhteiskunnan marginaaleissa –hanke toteutetaan Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Porin Sininauhan yhteistyössä.