Helsingin yliopisto

Matalat tulot lapsuudessa eivät lisää riskiä psykiatrisille sairauksille, päihdeongelmille ja väkivaltarikollisuudelle Suomessa

Jaa

Lapsuusajan perheen tulotaso on aikaisempien tutkimusten perusteella yhteydessä myöhempiin psykiatrisiin sairauksiin, päihdeongelmiin ja väkivaltarikollisuuteen. Epäselvää on kuitenkin se, onko kyseessä syy-yhteys eli lisääkö perheen matala tulotaso riskiä mainituille sairauksille ja sosiaalisille ongelmille. Tuore tutkimus tarkasteli kysymystä kaikilla vuosina 1986-1996 syntyneillä yli 650 000 suomalaisella ja heidän joukossaan lähes 427 000 sisaruksella.

Tutkijat käyttivät tutkimuksessa uutta menetelmää, jossa riskejä tarkasteltiin samassa perheessä kasvaneiden sisarusten välillä. Perheiden tulotaso vaihteli sisarusten syntymävuosien mukaan.   

- Tulosten mukaan jokainen 12 300 euron lisäys perheen vuosituloissa pienensi tutkittuja riskejä 9-23 prosenttia. Riskejä pienentävä yhteys oli suurin väkivaltarikoksissa ja pienin vakavissa mielisairauksissa. Kaikki yhteydet kuitenkin katosivat, kun sisaruksia verrattiin keskenään, yliopistotutkija Amir Sariaslan Helsingin yliopistosta kertoo.   

Tutkijat olivat odottaneet, että riskit olisivat korkeammat niillä sisaruksilla, joiden täyttäessä 15-vuotta perheen tulot olivat matalammat.  

- Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tuloerot eivät vaikuttaneet siihen, missä määrin tutkittavat ilmiöt esiintyivät sisaruksilla, professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta sanoo.   

Vertailemalla yksittäisten henkilöiden sijaan sisaruksia tutkijat saattoivat ottaa huomioon kaikki sisaruksia yhdistävät tekijät kuten puolet heidän geeneistään sekä varhaisen kasvuympäristön vaikutukset.   

 

Tuloerot eivät vaikuttaneet ilmiöiden esiintymiseen myöskään 1-15 ikävuoden välillä  

 Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkimusryhmä seurasi henkilöitä heidän 15-vuotispäivänsä jälkeen siihen asti, kun he muuttivat maasta, kuolivat, täyttivät kriteerin tutkittuihin ilmiöihin tai saavuttivat seuranta-ajan vuoden 2018 lopussa. Tutkittuja psykiatrisia sairauksia olivat vakavien mielisairauksien diagnoosi, masennus ja ahdistushäiriöt. Lisäksi tutkittiin päihdeongelmia ja poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia.   

Tutkimuksessa suoritetut herkkyysanalyysit osoittivat tulokset päteviksi. Tulokset eivät muuttuneet, kun tutkijat mittasivat perheiden tuloja eri aikoina 1-15 ikävuoden välillä. Tulokset pätivät myös niissä lisäanalyyseissä, joissa perheiden sosioekonomista asemaa mitattiin muun muassa toimeentulotuen, työttömyyskorvauksen ja työkyvyttömyyseläkkeen saamisella.   

Epidemiologissa tutkimuksissa on usein vaikeaa ottaa huomioon mainittuihin ilmiöihin liittyviä olennaisia perhetekijöitä kuten geneettisiä riskejä ja lapsuuden ympäristöä. Näin useissa perheiden lapsuusajan tulotasoa ja myöhempiä ongelmia koskevissa tutkimuksissa ei ole voitu tarkastella syy-yhteyksiä.  

 

Lisätiedot:

Heikki Hiilamo
+358 294 140381
heikki.hiilamo@helsinki.fi 

Amir Sariaslan
amir.sariaslan@helsinki.fi 

 

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Perhosten on vaikea sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria muutospaineita lajeille ja monimuotoisuudelle. Tuore Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että Suomessa ovat parhaiten pärjänneet ne harvat perhoslajit, jotka ovat kyenneet sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon aikaistamalla lentoaan ja siirtymällä pohjoisemmaksi. Sen sijaan 40 prosenttia perhoslajeista ei ole pystynyt reagoimaan kummallakaan tavalla ja niiden kannat ovat taantuneet.

Kansalaiset kertoivat näkemyksistään ilmastolain verkkokuulemisessa8.6.2021 10:11:55 EEST | Tiedote

Ilmastolain valmistelussa voitaisiin käyttää lähiosallistumista jalkauttamalla osallistuminen kansalaisten arkipäivään. Vastauksissa pidettiin myös tärkeänä, että erityisryhmien kuten ikääntyneiden, nuorten ja vammaisten sekä saamelaisten oikeudet otetaan valmistelussa ja valmisteluun osallistamisessa huomioon, selviää Helsingin yliopiston BIBU-tutkimushankkeen ilmastolain uudistukseen liittyvän verkkokuulemisen tuloksia käsittelevässä raportissa.

Millaisissa kaupungeissa elämme? Uutuuskirja myllää kaupunkipolitiikkaa4.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Mari Vaattovaaran, Anssi Joutsiniemen, Jenni Airaksisen ja Markku Wileniuksen uutuuskirjan Kaupunki politiikassa tarkoituksena on haastaa kaupunkien asukkaat ja eri alojen osaajat keskusteluun kaupungistumisen tilasta ja rakennetun ympäristön muutoksista. Millaisena suomalainen kaupunki ja kaupunkipolitiikka näyttäytyvät? Kirjan tekijöiden mukaan suomalaisessa kaupunkipolitiikassa on hukassa sekä itse kaupunki että yhteys tapahtuneeseen kaupunkikehitykseen. Nykyistä kehitystä ohjaa raskas ja epämääräinen hallinnon ja politiikan ulkorajoille muodostunut koneisto, joka ei riittävällä tavalla pysty vastaamaan sen enempää kaupungistumisen kuin hyvinvointiyhteiskunnankaan haasteisiin. Kaupunkipolitiikka on etäällä sekä suomalaisen kaupunkikehityksen esikaupungistuvasta tilasta että ihmisten arjen ja asumisen tarpeista. ”Keskeistä kaupunkipolitiikan muotoutumisessa on nostaa jalustalle perinteeseemme keskeisesti kuulunut paikallisen yhdessä tekemisen eetos. Roolit, oikeudet ja velvollisuudet

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme