Helsingin yliopisto

Media Suomessa pitää ikääntyviä taakkana, japanilainen media näkee heissä voimavaran

Jaa

Japanilainen ja suomalainen media suhtautuvat ikääntymiseen väestötasolla lähes samoin: Ikääntymistä pidettiin haasteena, huolenaiheena ja jopa uhkana, korostuneemmin suomalaisessa keskustelussa. Eroja oli enemmän sanomalehtiartikkeleiden kohdistuessa yksilötason vanhenemisen kokemuksiin, suurten ikäluokkien asenteisiin ja käyttäytymiseen.

Japanilainen media kehui jatkuvasti suuriin ikäluokkiin kuuluvia siitä, kuinka aktiivisesti he osallistuvat erilaisiin toimintoihin.

- Ikääntyviä pidettiin yhteiskunnan voimavarana, kun taas suomalainen media suhtautui heihin negatiivisemmin pitämällä heitä yhteiskunnan taakkana tai vanhana sukupolvena, jonka etu on ristiriidassa nuorempien kanssa, kertoo väitöskirjatutkija Motoko Ishikawa Helsingin yliopistosta.

Tiedot ilmenevät Ishikawan väitöstutkimuksesta, jossa tarkastellaan millä tavoin media kuvaa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä ja vanhenemista Suomessa ja Japanissa. Tutkimusaineisto koostuu yli 1200 artikkeleista, jotka julkaistiin laajalevikkisissä valtakunnallisissa sanomalehdissä 2000- ja 2010-luvun aikana.

Maiden välinen vertailu paljasti, että suomalaisessa mediassa yhteiskunnalliset käsitykset yksilötason ikääntymisestä ja vanhuudesta sulautuivat toisinaan väestön vanhenemista koskevaan pessimistiseen diskurssiin. Japanilaisessa mediassa nämä kahden tason keskustelut olivat erillisempiä.

 

Suomessa medialla taipumusta etäännyttää ikääntyviä muista

Maiden välinen erilaisuus osoittaa, että suomalaisella medialla on taipumus etäännyttää ikääntyviä suuria ikäluokkia jo heidän eläkeiän kynnyksellään yhteiskunnan muista toimijoista. Japanilaisessa mediassa suuret ikäluokat ymmärretään enemmän meinä kuin toisina.

- Ikäihmisten ja vanhuuden toiseuttamista esiintyy myös japanilaisessa mediassa, kun se toistuvasti kuvaa aktiivista suurta ikäluokkaa, mikä syrjäyttää iäkkäimmät, Ishikawa sanoo. 

Japanin ja Suomen välinen erilaisuus korostui selvitettäessä sukupuolen ja ikääntymisen yhteyttä suurten ikäluokkien sanomalehtikuvauksissa. Japanilaisissa sanomalehtiartikkeleissa naiset olivat miehiin verrattuna aliedustettuja, kun sukupuolten kuvaustapoja analysoitiin määrällisesti.

- Laadullinen analyysi kuitenkin paljasti median mielipiteen, että ikääntyminen vie suurten ikäluokkien miehet epäsuotuisaan asemaan, kun taas naisille siitä tulee kasvavaa etua.

Tutkimuksen mukaan sukupuolella ei ollut juuri merkitystä, kun suomalaiset sanomalehtiartikkelit artikuloivat kantaansa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä ja vanhenemisesta.


Suuria ikäluokkia kannustettiin lykkäämään eläkkeelle siirtymistä

Sekä japanilaiset että suomalaiset sanomalehdet kuvasivat suuria ikäluokkia monipuolisesti. Suurten ikäluokkien ikääntymisen tunnistettiin muodostavan yhteiskunnallisia haasteita esimerkiksi työvoimapulan ja vanhusten hoivan tarpeen lisääntyessä. Toisaalta, tekstien artikulaatio osoitti selvästi suuriin ikäluokkiin kohdistuvat yhteiskunnalliset odotukset: suuria ikäluokkia kannustettiin lykkäämään eläkkeelle siirtymistä, jatkamaan työntekoa eläköitymisen jälkeen tai osallistumaan vapaaehtoisiin ja yhteisöllisiin toimintoihin.

- Japanilaisia ja suomalaisia suuria ikäluokkia kuvailevat laaja-alaiset ja ajoittain vastakohtaiset ilmaisut tarjoavat esimerkin siitä, että vanhuuden kulttuurisella kuvauksella on kaksi eri puolta, Ishikawa toteaa.

Väestön ikääntymisellä on suuri vaikutus yhteiskuntaan, talouteen ja politiikkaan. Japani ja Suomi ovat nopeimmin ikääntyviä yhteiskuntia. Molemmissa maissa toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat kasvattaneet eläkeiässä olevien määrää.

*****************

MA Motoko Ishikawa väittelee 4.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Media portrayals of ageing baby boomers in Japan and Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A. Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä osoitteessa: http://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l38

Vastaväittäjänä on Senior Lecturer Kirsi Lumme-Sandt, Tampere University, ja kustoksena on professori Hisayo Katsui.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Motoko Ishikawa
Puh. 045 108 1377
motoko.ishikawa@helsinki.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme