Jyväskylän yliopisto

Median tekoälyuutisoinnissa näkyvät totuus ja tieteisfiktio

Jaa

Tekoäly on yksi 2000-luvun mediakeskustelun kuumimpia aiheita. Tällä hetkellä mediakeskustelussa pinnalla on kysymys tekoälyn tietoisuudesta. Keskustelun taustalla on Googlella työskentelevän – sittemmin lomautetun – insinöörin väite, että LaMDA-tekoäly olisi tietoinen, kokeva ja tunteva olento.

Tutkimuksen mukaan tekoälystä uutisoidaan usein sen mahdollista potentiaalia korostaen. Myös lasten käsitys tekoälystä lähentelee usein tieteisfantasiaa. Kuvituskuva: Mostphotos.
Tutkimuksen mukaan tekoälystä uutisoidaan usein sen mahdollista potentiaalia korostaen. Myös lasten käsitys tekoälystä lähentelee usein tieteisfantasiaa. Kuvituskuva: Mostphotos.

Tapaus ja siihen liittyvä mediakeskustelu kiinnostaa Jyväskylän yliopiston apulaisprofessoria Pekka Mertalaa, joka tutkii sekä tekoälyuutisointia että lasten käsityksiä tekoälystä. Aalto-yliopiston tutkija Tomi Slotte Dufvan kanssa hän on perehtynyt tapoihin, joilla tekoälystä suomalaisessa mediassa uutisoidaan. Slotte Dufva ja Mertala havaitsivat tutkimuksessaan esimerkiksi kuinka tekoälyuutisoinnissa kapea-alaisiin suoritteisiin kykenevien tekoälysovellusten toimintaa selitettiin ihmismäiseen joustavaan ajatteluun ja päätöksentekoon kiinnittyvin käsittein: tekoälyn kuvattiin harjoittelevan asioita, arvioivan omaa suoriutumistaan ja tietävän asioita.

Mertalan mukaan erityisen suoraviivaisia väitteitä esitettiin juttujen otsikoissa.

– Nytkin ensimmäinen silmiini osunut LaMDA-aiheinen otsikko oli Google-insinööri varoittaa: Tekoäly on tullut ”tietoiseksi” itsestään – ”7–8-vuotiaan lapsen tasolla”, Mertala kertoo. – Vasta leipätekstissä tuodaan julki, että väitteen taustalla ei ole esimerkiksi tutkimukseen perustuvia todisteita.

Inhimillistetty tietoinen tekoäly tuli vastaan myös Mertalan, Janne Fagerlundin ja Oscar Calderonin yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa 195 viides- ja kuudesluokkalaista oppilasta vastasi muun muassa kysymyksiin siitä, mitä tekoäly tarkoittaa ja miten se toimii.

Lapset kuvasivat tekoälyn olevan muun muassa ”elämänmuoto”, jolla voi olla ”omia tunteita tai persoonallisuus”. Yleisempiä olivat kuitenkin näkemykset, että tekoäly kykenee ajattelemaan samalla tavoin kuin ihminen: se on ”teknologiaa, joka ajattelee itse”, kuten yksi oppilaista asian ilmaisi.

Vaikka aineisto ei tarjoa suoraa informaatiota käsitysten taustalla olevista tekijöistä, aiemman tutkimuksen perusteella uutis- ja viihdemedian tekoälykuvauksilla on merkitystä ihmisten tekoälykäsityksille ja -asenteille. Toisaalta vastaukset voivat heijastella oppilaiden kokemuksia tekoälyä hyödyntävien sovellusten käytöstä. Oppilaat mainitsivat ääniassistentit, kuten Applen Sirin, heille tutuksi tekoälysovelluksiksi. Siri kuvaakin itseään tuntevaksi olennoksi. Esimerkiksi kysymykseen: ”Siri, oletko robotti”, sovellus saattaa vastata: ”En ole varma mitä olet kuullut, virtuaaliassistenteilla on myös tunteet”.

Tutkimusartikkelit:

Slotte Dufva, T., & Mertala, P. (2021). Sähköä ja alkemiaa: Tekoälydiskurssit Yleisradion verkkoartikkeleissa. Media & Viestintä, 44(1), 95–115. https://doi.org/10.23983/mv.107302

Mertala, P. Fagerlund, J. & Calderon, O. (2022). “A machine that thinks by itself”: Finnish 5th and 6th grade students’ conceptions of artificial intelligence. https://doi.org/10.35542/osf.io/38e4x *

*kyseessä on vertaisarvioimaton pre-print -versio. Artikkelikäsikirjoitus on tällä hetkellä vertaisarvioinnissa.

Lisätietoja:

Pekka Mertala, pekka.o.mertala@jyu.fi, puh. 050 467 0082
apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920

Kuvat

Tutkimuksen mukaan tekoälystä uutisoidaan usein sen mahdollista potentiaalia korostaen. Myös lasten käsitys tekoälystä lähentelee usein tieteisfantasiaa. Kuvituskuva: Mostphotos.
Tutkimuksen mukaan tekoälystä uutisoidaan usein sen mahdollista potentiaalia korostaen. Myös lasten käsitys tekoälystä lähentelee usein tieteisfantasiaa. Kuvituskuva: Mostphotos.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme