Gummerus

Mediatiedote: Milja Kauniston uutuus vie vuoden 1900 Pariisiin kuvanveistäjä Ville Vallgrenin jalanjäljille

Jaa

Ennen asettumistaan Etelä-Ranskan maaseudulle kirjailija ja musiikintekijä Milja Kaunisto asui vuosikausia Pariisissa, ja hän tuntee Montmartren kujien kutkuttavan historian. Tulenpunaisessa kabareessa (Gummerus) seurataan Pariisin maailmannäyttelyn pystytystä suomalaisen kuvanveistäjä Ville Vallgrenin ja pahamaineisen Saint-Lazaren naisvankilan vartijakokelas Albert S. Grosjeanin silmin.

Milja Kaunisto, kuva: Marek Sabogal
Milja Kaunisto, kuva: Marek Sabogal

Uutuuttaan kiiltelevä Eiffel-torni on noussut absintista, taiteesta ja cancanista hullaantuneen Pariisin ylle. Kaupungin alamaailma ei kuitenkaan pääse riehakkaasta ylellisyydestä osaksi. Kun Montmartren kuuluisat kabareet syttyvät tuleen yksi toisensa jälkeen, on lukijan käsissä jännitystarinan avaimet.

Maailmanhistorian suuret muutokset kiehtovat Milja Kaunistoa. ”Pariisi vuonna 1900 oli täynnä ristiriitoja. Vanhan maailman jähmeys hillitsi vielä kehitystä, vaikka toinen teollinen vallankumous oli kiihkeimmillään. Aika synnytti maailmanhistorian suurimman taideaallon. Dieselmoottori esiteltiin, cinematografi pyöritti ensimmäisiä elokuvia, kaduilla oli vasta vähän autoja ja harvoilla puhelin, mutta jo muutamassa vuodessa teknologian kehitys oli muuttanut Pariisin kasvot täysin. Myös meidän aikanamme teknologia kehittyy vuoden 1900 tapaan niin nopeasti, että se on kuin taikuutta”, Milja Kaunisto kuvaa.

Kaunisto kertoo kiinnostuneensa Suomen kultakauden taiteilijoista jo lapsena. ”Aluksi Ville Vallgren oli minulle tuttu Havis Amandan tekijänä, mutta kiinnostukseni heräsi kun tajusin hänen asuneen Pariisissa juuri Maailmannäyttelyn kuuluisan Suomi-paviljongin aikana. Miksi hän teki muistopatsasta valloittaja-Venäjän tsaari Aleksanterista, kun muut suomalaiset taiteilijat pyrkivät korostamaan Suomen itsenäisyyspyrkimyksiä ja omaleimaista kulttuuriperintöä? Lukiessani lisää tajusin, ettei patsaan tarina ollutkaan niin yksioikoinen, eikä Ville millään tavalla yksiselitteinen persoona”, hän kertoo.

Milja Kaunisto
Milja Kaunisto (s. 1976) on Etelä-Ranskassa asuva kirjailija ja musiikintekijä. Historiallisia romaaneja kirjoittaessaan Kaunisto tutkii vallan mekanismeja ja niiden vaikutusta ihmiseen ja pohtii, kuinka historia toistaa itseään oppimatta virheistään. Häntä inspiroivat Pariisin tuhansien vuosien kerrostumat, joiden välistä pääsee tirkistämään historian syvimpään olemukseen: ihmisyyteen. Tulenpunainen kabaree on hänen seitsemäs romaaninsa.

Milja Kaunisto, Tulenpunainen kabaree
281 sivua

Lisätietoja: eeva.errainsilta@gummerus.fi
Arvostelukappale- ja kuvapyynnöt: rosa-maria.kari@gummerus.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Milja Kaunisto, kuva: Marek Sabogal
Milja Kaunisto, kuva: Marek Sabogal
Lataa
Tulenpunainen kabaree
Tulenpunainen kabaree
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Gummerus
Gummerus
PL 749 / Lapinlahdenkatu 1 C
00101 HELSINKI

*010 6836 200http://www.gummerus.fi

Gummerus
”Tehtävämme on julkaista kirjallisuutta huviksi ja hyödyksi.” Kaarle Jaakko Gummerus

Suomen vanhin yleiskustantamo Gummerus Kustannus Oy on vuodesta 1872 toteuttanut perustajansa visiota: julkaisemme vastustamattoman viihdyttävää, inspiroivaa ja informoivaa kirjallisuutta. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet Gummeruksen toiminnan ydin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Gummerus

EMBARGO 25.10.2019 klo 13: Sisko Savonlahdelle Kalle Päätalo -palkinto25.10.2019 13:00:00 EESTTiedote

Esikoisromaanillaan Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (Gummerus, 2018) kertaheitolla sukupolvensa ääneksi noussut Sisko Savonlahti saa Kalle Päätalo -kirjallisuuspalkinnon. Palkinnolla halutaan Päätalon toiveen mukaisesti tukea poikkeuksellisen lahjakasta nuorta kirjailijaa. Palkinto jaetaan Helsingin kirjamessujen Töölö-lavalla perjantaina 25.10. klo 12 alkavan Kalle Päätalo 100 vuotta -paneelikeskustelun päätteeksi.

Mediatiedote: 1950-luvun Suomi herää eloon upeassa värikuvateoksessa23.10.2019 13:20:19 EESTTiedote

Aho & Soldan: Suomi 1950-luvun väreissä (Gummerus) on nostalginen kuvateos sodanjälkeisestä Suomesta. Claire ja Heikki Ahon ennennäkemättömät värivalokuvat kertovat optimistisesta jälleenrakennuksesta, maamme kaupungistumisesta ja avautumisesta maailmalle sekä nuorisokulttuurin noususta. Tekstin on kirjoittanut kuvien innoittamana professori Henrik Meinander; teoksen esipuheen on laatinut presidentti Tarja Halonen. Kirjan tekstit ovat suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Mediatiedote: Mikko Kamulan uutuusromaanissa vaelletaan myyttisen Tuonelan perukoille21.10.2019 10:26:46 EESTTiedote

Mikko Kamulan odotettu historiallinen romaani Tuonela (Gummerus) jatkuu siitä, mihin Iso härkä (Gummerus, 2018) jäi. Taistelu isoa härkää vastaan on vaatinut uhrinsa, ja ryöstöretkelle lähteneet karjalalaiset aiheuttavat lisää harmia. Tuonela on kuusiosaisen Metsän kansa -sarjan kolmas osa. Kiehtovasti 1400-luvun suomalaisuudesta kertova kirjasarja pohjautuu kansanrunouteen ja historiaan. Tuore romaani vie lukijan entistä synkempiin metsiin ja yhä syvemmälle muinaisten suomalaisten myyttien maailmaan.

Mediatiedote: Syksyn sotakirjat käsittelevät talvisotaa Lapissa, Ässä-rykmentin jatkosotaa ja Mai Guban sissiretkeä17.10.2019 14:00:00 EESTTiedote

Historioitsija Mika Kuljun Kaksintaistelu lumessa (Gummerus) kuvaa vuosien 1939–1940 taisteluita Sallan ja Petsamon suunnalla. Erkki Nordbergin käsikirjoittama ja Jarmo Niemisen toimittama Ässät jyllää! (Gummerus) on ensimmäinen kattava kuvaus pääosin helsinkiläisistä koostuneen Ässä-rykmentin jatkosodasta. Raine Narvan ja Simo Liikasen Katkaiskaa Muurmannin rata (Gummerus) kertoo tammikuussa 1942 Mai Gubaan tehdystä massiivisesta sissiretkestä.

Mediatiedote: Antti Heikkinen peilaa kirjassaan Kalle Päätalon elämää ja teoksia – ja samalla itseään4.10.2019 08:10:42 EESTTiedote

Nilsiäläinen kirjailija ja teatterintekijä Antti Heikkinen on tunnettu sekä tietokirjoistaan että romaaneistaan. Hänen suurin kirjailijaesikuvansa on aina ollut Kalle Päätalo. Suomalaisen autofiktion kiistattoman kuninkaan syntymästä tulee marraskuussa kuluneeksi 100 vuotta. Kirjassaan Kallio-poika – Peilikuvassa Kalle Päätalo (Gummerus) Heikkinen sukeltaa tutkimusmatkalle Kalle Päätalon elämään – sanojen taakse, tekojen, tunnustusten ja muistojen ääreen. Samalla hän pohtii Päätalon merkitystä lukijoille ennen ja nyt.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme