Luonnonvarakeskus

Mehiläistarhauksen kannattavuus hiipui

Jaa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kannattavuuskirjanpidon mukaan vuonna 2015 mehiläistarhauksen kannattavuus notkahti alaspäin. Yrittäjätulo kutistui 3 290 euroon yritystä kohti. Kannattavuuskerroin putosi 0,35:een, eli mehiläistarhaaja saavutti keskimäärin 5,5 euron tuntipalkan ja 1,8 prosentin suuruisen koron omalle pääomalle.

Pääosa tuloista mehiläistarhauksessa saadaan hunajan myynnistä, joten hunajan myyntihinnalla ja -määrällä on merkitystä kannattavuuteen. Yritystä kohti hunajan myyntituotot jäivät kolmasosaan edellisestä vuodesta, eli noin 11 000 euroon. Hunajan lisäksi tuloja saatiin myös muiden mehiläistuotteiden ja palvelujen myynnistä, esimerkiksi kiinnostus pölytyspalvelua kohtaan on kasvusuunnassa. Mehiläistarhauksen pesäkohtaisen tuen osuus oli noin neljä prosenttia kokonaistuotosta.

– Monella tarhaajalla hunajasato jäi huonoksi johtuen kesän koleasta ja sateisesta säästä. Myytävää hunajaa ei saatu, selvittää tutkija Marja Vilja Lukesta.

Tuotot eivät kata kustannuksia

Mehiläistarhauksessa vuonna 2015 tuotantokustannuksia muodostui keskimäärin 18 350 euroa. Pääosa kustannuksista koostuu mehiläistarhauksessa aine- ja tarvikeostoista. Työkustannuksen osuus laski hieman edellisestä vuodesta. Työaikaa käytettiin mehiläispesää kohti vajaat yhdeksän tuntia, edellisvuoden lähes kymmenen tunnin sijaan. Työtunnit sisältävät mehiläisten hoitotyöt, hunajan käsittelyn ja pakkaamisen sekä myynnin ja markkinoinnin.

Yrittäjätuloa eli korvausta omalle työlle ja pääomalle kertyi 3 290 euroa. Kun kaikki kustannukset vähennetään yrittäjätulosta, saadaan yrittäjänvoitto. Kustannuksissa huomioidaan myös yrittäjän 508 tunnin työpanoksen mukaan laskettu 7 920 euron palkkakustannus ja omasta pääomasta aiheutuva 1 385 euron korkokustannus. Yrittäjävoitto painui negatiiviseksi, eli tarhauksesta tuli tappiota vuodessa 6 010 euroa mehiläistilaa kohti.

Tulokset verkkopalveluista

Mehiläistarhauksen kannattavuustulokset ovat nähtävissä Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-sivustolla Mehiläistalous-verkkopalvelussa sekä mehiläispesää ja hunajakiloa kohti lasketut tulokset hunajantuotannon yksikkökustannus -palvelussa. Tulokset perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) mehiläistalouden kannattavuuskirjanpito -aineistoon, joka koostuu kannattavuuskirjanpidossa mukana olevien Suomen ammattitarhaajien tiedoista. Tilojen määrästä johtuen tänä vuonna ei järjestelmässä näytetä tuloksia kokoluokittain.

Yhteyshenkilöt

Tutkija Marja Vilja, Luke, puh.029 532 6637, etunimi.sukunimi@luke.fi
Toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, SML r.y., puh. 044 506 3200, etunimi.sukunimi@hunaja.net

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Ruokaketjun hävikki suurta – ravitsemispalveluiden ruokahävikki pudonnut viidenneksen15.9.2017 10:18Tiedote

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ravintolafoorumissa mitattu ruoan kokonaishävikki näyttää vähentyneen 20 prosenttia mukana olleilla toimialoilla. Suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Koko ketjun hävikin vähentämiseksi selvitetään muun muassa lainsäädännön kehittämisen tarpeita ja keinoja hävikkimäärien seurantaan.

Färsk utredning: Återvunnen gödsel påskyndar återvinningen av näringsämnen6.9.2017 10:01Tiedote

Enligt en utredning som gjorts av naturresurs- och miljöforskare återvinns näringsämnen i betydligt mindre omfattning i Finland än vad målsättningen är. Följderna är övergödning av sjöar och vattendrag, luftutsläpp och onödigt beroende av oorganisk konstgödsel. Särskilt bör återvinningen av gödsel från produktionsdjur ökas. Experternas åtgärdsförslag har samlats i en politikrekommendation för beslutsfattare.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme