Mepit vaativat Magnitski-lakia pakotteiden asettamiseksi ihmisoikeusloukkaajille

Eurooppalainen ihmisoikeusloukkausten seuraamusjärjestelmä asettaisi varojen jäädytyksiä ja viisumikieltoja ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyville henkilöille. Pakotteet pitäisi pystyä kohdistamaan valtiollisiin sekä valtiosta riippumattomiin toimijoihin, jotka ovat vastuussa tai osallisina törkeissä ihmisoikeusloukkauksissa, väärinkäytöksissä ja järjestelmällisessä korruptiossa.

Mepit korostavat, että järjestelmän uskottavuuden ehtona on, että pakotepäätökset perustuisivat selkeisiin, avoimiin ja yksiselitteisiin kriteereihin ja että ne olisivat suorassa yhteydessä tehtyyn rikokseen. Mepit myös kehottavat EU-maita perustamaan pakotteille eurooppalaisen valvonta- ja täytäntöönpanomekanismin, sillä viime kuukausina on tullut esiin tapauksia, joissa eurooppalaiset yritykset ja jopa EU-maat ovat rikkoneet EU:n asettamia pakotteita.

Mepit toteavat, että uusi järjestelmä vahvistaisi EU:n roolia globaalina ihmisoikeustoimijana. Se olisi nimettävä Sergei Magnitskin mukaan. Magnitski oli venäläinen kirjanpitäjä, joka kuoli vuonna 2009 venäläisessä vankilassa, jossa häntä kidutettiin ja pidettiin epäinhimillisissä oloissa. Vastaavaa lainsäädäntöä on tällä hetkellä Virossa, Latviassa, Liettuassa, Britanniassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut ottamaan käyttöön ihmisoikeuksia koskevan pakotejärjestelmän. Alankomaat käynnisti marraskuussa 2018 keskustelun aiheesta EU-maiden hallitusten välillä. Asiaa käsitellään tällä hetkellä neuvostossa työryhmätasolla.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 447 puolesta, 70 vastaan ja 46 tyhjää.

Taustatietoa

Presidentti Barack Obama hyväksyi vuonna 2012 ns. Magnitski-lain. Taustalla oli venäläisen kirjanpitäjän Sergei Magnitskin kuolema, johon venäläisviranomaiset katsottiin osallisiksi.

EU:n pakotteista on tullut tärkeä osa EU:n ulkosuhdepolitiikkaa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä 34 maahan kohdistuu yli 40 erilaista rajoittavaa toimenpidettä. Arviolta kaksi kolmasosaa EU:n maakohtaisista pakotteista on määrätty ihmisoikeus- ja demokratiatavoitteiden tueksi.