ELY-keskukset

Meren ja vesien tila hyväksi – valtioneuvostolta päätökset hoitosuunnitelmista

Jaa

Valtioneuvosto teki 16.12. päätökset merenhoitosuunnitelmasta sekä seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2027. Niissä esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila.

Vedenalaista maisemaa Saaristomerellä. ©Juuso Haapaniemi
Vedenalaista maisemaa Saaristomerellä. ©Juuso Haapaniemi

"Mahdollisuutemme parantaa vesien ja meren tilaa ovat hyvät. Työ vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, rahaa ja kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Puhtaat vedet ja meri ovat ihmisen ja luonnon olemassaolon perusta ja välttämättömiä myös taloudelliselle toiminnalle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.

Suunnitelma meren tilan parantamiseksi

Suomen meriympäristön hyvä tila tarkoittaa puhtaita vesiä, monimuotoista luontoa, elinvoimaisia kala- ja lintukantoja, roskattomia rantoja sekä ympäristömyrkkyjen ja niiden vaikutusten vähenemistä.

Suomen kaikki merialueet ovat rehevöityneitä ja ilmastonmuutos uhkaa pahentaa tilannetta. Meriluonnon monimuotoisuuden tila on heikko varsinkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Esimerkiksi itämerennorppa, monet merilinnuista ja useat pohjan elinympäristöt ovat heikossa tilassa. Ankeriaan tilanne on hyvin huolestuttava, ja meritaimenkannat eivät ole elpyneet riittävästi.

Suunnitelman toimet vähentävät ihmisen toiminnasta aiheutuvia haittoja, kuten ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, vedenalaista melua, meressä olevien roskien määrää sekä meriympäristöön kohdistuvia onnettomuusriskejä. Eniten uusia toimenpiteitä on ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi, roskaantumisen vähentämiseksi sekä meriluonnon suojelun edistämiseksi.

Merenhoitosuunnitelmassa runsaasti uusia toimia

Meren rehevöitymistä torjutaan vähentämällä kuormitusta maalla toimilla, jotka on esitetty vesienhoitosuunnitelmissa. Lisäksi merenhoitosuunnitelmassa esitetään uusia toimia muun muassa alusten jätevesipäästöjen sekä saariston ja rannikkoalueiden erikoiskasvintuotannon ja turkistuotannon hajakuormituksen vähentämiseksi.

”Hallitus on sitoutunut myös Saaristomeri-ohjelmaan. Sen avulla Saaristomeren valuma-alueella vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta siten, että se voidaan vuoteen 2027 mennessä poistaa Itämeren suojelukomission ylläpitämältä suurimpien kuormittajien listalta. Suomi toteuttaa myös Itämeren suojelukomission kaikkien rantavaltioiden yhteistä uutta Itämeren toimintaohjelmaa vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimilla”, ministeri Kari sanoo.

Meren roskaantumista vähennetään muun muassa vähentämällä hulevesien ja jätevesien kuormitusta sekä hillitsemällä tieliikenteen, tekonurmikenttien ja maatalouden mikromuovipäästöjä.

Veneilyn aiheuttamaa vedenalaista melua vähennetään ensisijaisesti lisäämällä veneilijöiden tietoisuutta veneilyn aiheuttamasta melusta ja sen vähennyskeinoista. Lisäksi tunnistetaan ekologisesti herkät merialueet ja pyritään asettamaan niihin kohdistuvalle vedenalaista melua aiheuttavalle ihmistoiminnalle alueellisia tai ajallisia rajoituksia.

Merenpohjan fyysisiä vahinkoja vähennetään parantamalla pienruoppausten suunnitelmallisuutta, neuvontaa ja kehittämällä ympäristötekniikoita.

Meriluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi laajennetaan ja tehostetaan merellistä suojelualueverkostoa. Lisäksi edistetään arvokkaiden luontotyyppien ja lajien suojelua ennallistamis- ja kunnostustoimilla.

Meriympäristön tilaan kohdistuvat riskejä hallitaan tehostamalla öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaa avomerellä, rannikolla ja rannoilla sekä vahvistamalla öljyntorjuntaan osallistuvien tahojen yhteistyötä.

Merenhoitosuunnitelma sisältää myös meren tilan arvion sekä tilan seurantaohjelman. Suunnitelman ovat valmistelleet ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) yhteistyössä rannikon ELY-keskusten sekä maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäministeriön kanssa.

Vesien tilan parantamiseksi tarvitaan toimia kaikilla toimialoilla

Järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien tila on huonompi, vain kuudennes niiden pinta-alasta on hyvässä tilassa. Pohjavedet ovat suurelta osin hyvässä tilassa. Suurin ongelma on rehevöityminen. Ravinnepäästöjä tulee vähentää kaikista lähteistä, erityisesti hajakuormituksesta.

Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty uusia ja entistä laajemmalle alueelle ulottuvia toimia, joita tarvitaan jo pitkään tehdyn vesiensuojelutyön lisäksi vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpiteillä esimerkiksi vähennetään maa- ja metsätalouden hajakuormitusta, parannetaan happamien sulfaattimaiden vesienhallintaa ja yhdyskuntien jätevesien käsittelyä sekä kunnostetaan vesistöjä.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla muun muassa rahoitetaan vesistökunnostushankkeita, vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin sekä tuetaan maatalouden uusien vesiensuojelukeinojen tutkimusta ja kokeiluja sekä käyttöönottoa. Lisäksi Helmi-elinympäristöohjelmalla on rahoitettu pienvesien sekä rantaluonnon kunnostuksia. Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä NOUSU-ohjelmalla osaltaan parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä.

Vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltu ELY-keskuksissa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Merenhoitosuunnitelman ja vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun on osallistunut suuri joukko asiantuntijoita valtion tutkimuslaitoksista, virastoista sekä järjestöistä.

ELY-keskukset kuuluttavat merenhoitosuunnitelmaa ja vesienhoitosuunnitelmia koskevat päätökset 21.12.2021 - 27.1.2022 välisenä aikana. Kuulutus löytyy tuona aikana osoitteesta www.ely-keskus.fi/kuulutukset ja vesien- ja merenhoitosuunnitelmat löytyvät sivuilta www.ymparisto.fi/vaikutavesiin.

Lisätietoja

Merenhoitosuunnitelma

Ympäristöministeriö:
Ympäristöneuvos Jan Ekebom, p. 0295 250 363, jan.ekebom@gov.fi

Varsinais-Suomen ELY-keskus:
Johtava asiantuntija Janne Suomela p. 0295 022 947, janne.suomela@ely-keskus.fi
Ylitarkastaja Pekka Paavilainen p. 0295 022 921, pekka.paavilainen@ely-keskus.fi

Vesienhoitosuunnitelmat

Ympäristöministeriö:
Erityisasiantuntija Turo Hjerppe, p. 0295 250 204, turo.hjerppe@gov.fi

Ministerin haastattelupyynnöt

Ympäristöministerin erityisavustaja Milja Henttonen, p. 050 599 3094, milja.henttonen@gov.fi

Valtioneuvosto: Päätös merenhoitosuunnitelmasta

Valtioneuvosto: Päätös vesienhoitosuunnitelmista

Avainsanat

Kuvat

Vedenalaista maisemaa Saaristomerellä. ©Juuso Haapaniemi
Vedenalaista maisemaa Saaristomerellä. ©Juuso Haapaniemi
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

NTM-centralerna behandlar fiskeriområdenas nyttjande- och vårdplaner27.1.2022 11:18:30 EET | Tiedote

Enligt lagen om fiske (379/2015) ska varje fiskeriområde utarbeta och ta i bruk en plan för nyttjande och vård för sitt område. Planen ska trygga en uthållig och mångsidig avkastning och ett hållbart och mångsidigt nyttjande av områdets fiskresurser samt fiskresursernas biologiska mångfald. Med nyttjande- och vårdplanen främjas också fritidsfiskets och det kommersiella fiskets verksamhetsbetingelser. Planerna godkänns av NTM-centralerna.

ELY-keskukset käsittelevät kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia27.1.2022 11:17:10 EET | Tiedote

Kalastuslain (379/2015) mukaan kalatalousalueen on laadittava ja otettava käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus. Käyttö- ja hoitosuunnitelmalla edistetään myös vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Suunnitelmat hyväksyy ELY-keskukset.

Pohjois-Suomessa jälleen ennätysvuosi yritysrahoituksen myönnöissä - ELY-keskus rahoitti yritysten hankkeita ja toimintaympäristön kehittämistä 64 miljoonalla eurolla vuonna 2021 (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa)25.1.2022 12:59:07 EET | Tiedote

Pohjois-Suomessa käynnistyi vuoden 2021 aikana erittäin merkittäviä teollisuuden investointihankkeita, jotka kasvattivat huomattavasti ELY-keskuksen myöntämän yritysrahoituksen kysyntää EU-ohjelmakauden 2014–2020 aiempiin vuosiin nähden. Erityisesti saha- ja puutuoteteollisuuden investoinnit nostivat myönnetyn rahoituksen määrää, joka on rahoituskauden selkeästi suurin vuosikohtainen summa. Avustuksia on myönnetty Pohjois-Suomessa vuosittain keskimäärin noin 40 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 summa kohosi 64 miljoonaan euroon.

Man har tagit itu med utmaningarna med vattenskyddet inom jordbruket (Egentliga Finland, Satakunta)20.1.2022 10:14:07 EET | Tiedote

NTM-centralen i Egentliga Finland har utrett utmaningarna med vattenskyddet inom jordbruket som en del av Skärgårdshavets hot spot-vägkartprojekt. Utmaningarna har sammanställts i rapporten Maatalouden vesiensuojelun pullonkaulat som publicerades i slutet av 2021. I utredningen av utmaningarna med anknytning till vattenskyddet inom jordbruket deltog områdets jordbrukare och myndigheter.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme